sunnuntaina, tammikuuta 06, 2019

Takki ja lankapohdintoja

Joulun tienoolla sain vision pitkästä neuletakista. Ajatus lähti oikeastaan kaupassa hipelletystä takista, joka oli ihanan kuohkea ja kaikkea hyvyyttä. Tuoteseloste- ja hintalappu vaan eivät miellyttäneet. Kaupassa kun aikas harvoin on jotain 100 % luonnonainetta olevaa tuotetta. 

Ajatelma takista jäi kuitenkin itämään ja kun yksi ilta äkkäsin hyllyssäni pötköttelevät Kainuun harmakset ja likipitäen saman värisen mohairin niin se oli sitten menoa se. 

Takki
Malli: oma
Lanka: Rintalan tilan Kainuun harmas n. 500 g, Rowanin Kidsilk Haze, n. 125 g
Puikot: 5 mm
Fiilis: lämmin, mutta missä on taskut?

Tämän neuleen neulominen taas kerran paiskasi kasvoilleni sen,  etten osaa neuloa paksuilla puikoilla. Tulee niin epätasaista ettei tosikaan. Samoin ohuen ohuen mohairin ja paksumman villalangan yhdessä neulominen on kanssa aikamoista. Sieltä täältä löytyy yksinäisiä mohairlenkkejä, jotka eivät ole päässeet mukaan silmukkaan.



Jos näistä kuitenkin pääsee yli ja ympäri on harmaksen ja mohairin yhdistelmä mitä ihanin! Salaa toivon napakoita pakkasia, jolloin takkiin olisi ihana uppotua. Takkan tulet ja kissa syliin kehräämään.

Varastosta löytynyt harmas ei tietenkään riittänyt ja jouduin tilaamaan sitä lisää. Ja silloinhan lopputulema on se, että on kahtaa erisävyistä harmaata. Ratkaisin ongelman neulomalla hihat ja etuliepeet eri harmaalla. Vähänhän ne kyllä erottuvat mutta tämän kanssa voidaan kyllä elää. 

Takki on neulottu ylhäältä alas ilman mitään muotoiluja. Helmassa ja etuliepeissä on helmineuletta ja icord-reuna. Ainoa mitä tässä nyt kaivataan on taskut. Lanka kun jäi vähiin ennenkuin loppui eikä materiaalia taskuja varten ollut. Toisaalta myös hyvä etten tehnyt taskuja ennen kuin takki oli kasteltu ja tasoiteltu kuivumaan. Helma meinaan venähti sen verran paljon, että taskut olisivat olleet aika hassulla  korkeudella. Pitää katella, jos joskus saisin haalittua pikkasen harmasta, niin saisin taskut. 

Haalimisesta päästääkin sitten toiseen aiheeseen, joka aina silloin tällöin mietityttää: sopivan lankastashin, eli varaston määrä. Mikä on sopiva määrä lankaa? Vaikea kysymys. On äärimmäisen mahtavaa kun lauantai-iltana iskevään ideaan voi tuosta vaan tempaista langat oamsta hyllystä eikä tartte roikkua suu vaahdossa nettikauppoja luuraamassa. Ja sitten vielä odottaa jokunen päivä, että postipoika tuo paketin. 

Sitten taas se toisaalta. Laskeskelin tuossa yksi ilta, että multa löytyy ainakin kuuteen suunniteltuun paitaan langat. Varmaan toiset kuusi saisin niitä ei suunnitelluista ja jo tulevaisuutensa unohtaneista. Sitten on vielä kaikki yksittäiset ihanuudet ja jämämeri. Tämä määrä herättää minussa aina välillä ahdistusta ja tällä hetkellä erittäin suuresti ahdistusta. Lankaahan on ihana ostaa ja omalla tavallaan materiaalin hankkiminen kuuluu tähän harrastukseen. Miten kivaa onkin kieriskellä kaikissa ihanissa uusissa herkuissa ja miettiä mitä kaikkea mahtavaa niistä voisikaan tehdä. Kaikki värit, kuidut, kaikki! Ihan vaan silleen spontaanisti. Harmi vaan, että monet spontaanit ovat sitten vuosikausia hyllyssä odottamassa tilaisuuttaan, jota ei luultavammin koskaan tule. Hyllyt täynnä toinen toistaan ihanampia vyyhtejä.

Pari päivää sitten näin Instassa kuvan, jossa oli erään henkilön stash. Jos en väärin muista niin se mahtui kenkälaatikkoon ja painoi 125 g. En oikein tiedä oliko päällimmäinen tunteeni kateus mutta joku sinne päin viittaava tunne. Tuijotin omaa varastoani ja tunsin, ettei se ainakaan sillä hetkellä aiheuttanut minussa minkäänmoista iloa. Aika surullista siis. Kokemuksesta tiedän, että jos laitan itseni langanostolakkoon niin olen parin päivän päästä hypistelemässä lankeriä tai ainakin selaan jotain nettikauppaa. Totaalikieltäytyminen ei ole minun juttu. Jollain konstilla tuota määrää pitäisi saada sellaiseksi, että tuntisin määrän olevan ihan oikeasti neulottavissa. 

Joku kuriin ja ruotuun järjestäytyminen tässä nyt tarvitaan. Reippaasti olen jo tälle vuodelle neulonut kaksi Oslo-pipoa (-180 g lankaa) ja antanut pois kaksi vyyhtiä (-200 g lankaa.) Minnes ne loput ainakin 10 kiloa sitten sujauttaisi? Saattaa olla syksyn Portin kirppasi/lahjoituspöydässä paljon tavaraa jos en ole siihen mennessä kehittänyt jotain visiota.

15 kommenttia:

  1. Tuo villatakki on niin ilmeettömän ihana! Juuri tuollaisen "sitten joskus" neulon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, yleensä olen vältellyt "ilmeettöminen" neulomista, se kun on aika tylsää. Mutta tämä tuli kyllä aika vikkelään

      Poista
  2. Anonyymi14.22

    No juu, saman moisia ajatuksia täälläkin. Kanssaneuloja pähki voiko aloittaa uutta työtä, jos keskeneräisiä löytyy 87 (!) ??? Mutta ehkä se on nimenomaan se tekeminen, joka kiehtoo ja jota tarvitaan, ei aina se työn valmistuminen. Eikö niin sanota muuallakin, että perille pääsy ei ole se tärkein, vaan matka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 87 keskeneräistä on kyllä aika paljon :D inspiraatio /innostus on kyllä aika tärkeä osa tätä harrastusta. Aika monta työtä tulee mieleen, jotka olisi jääneet tekemättä ilman valtavaa innostusta.

      Poista
  3. Samoilla linjoilla stashin kanssa... onhan siellä ihanuuksia, mutta eipä niistäkään kauheasti nauti ellei niitä käy joka päivä hiplaamassa. Jonkunlaista suunnitelmaa olen miettinyt, jonka avulla saisin ainakin niitä paidallisia neulottua paidoiksi. Jos vaikka joka toinen työ pitäisi olla varastossa olevasta paitalangasta. Semmoisen edistysaskeleen otin, että siivosin mun Ravelry jonosta pois kaikki sellaiset, joita en oikeasti aio ihan hetikohtapian neuloa. Jos sitä Ravelryn jonoa sit vaikka osais käyttää oikeasti suunnitteluun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä suunnittelua aisaa pohhdittiin neuleystävän kanssa. Jonkin verranhan voi suunnitella, että ensin teen tämän ja sitten tuon. Todellisuudessa kuitenkin takavasemmalta hyökkää joku kolmas suunnitelma johon tartutaan.

      Poista
  4. Ymmmm... Melkoisen lankavaraston omistavana voin eläytyä. Mutta tuo 125 g ei ole mikään stash. Se on jämälankoja! :D

    Neuletakki on eleettömän kaunis ja kutsuvan lämpimän näköinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun jämät taitaa olla toista kiloa...yritän tänä vuonna ryhdistäytyä ja ostaa vain aloitettavaa projektia varten. onnistuiskohan se?

      Poista
  5. Anonyymi8.34

    Kannattaa myydä. Itse ostan ja myyn Torissa. Samanpaksuisista langoista voi tehdä lankapaketin. Yksittäiset kerät eivät käy kaupaksi. Toisaalta sulla on varmasti laaja lukijakunta, joten voisit perustaa blogiin kirppis-sivun. Monet muotibloggaajat myyvät oman blogin kirppis-sivulla lukijoilleen vaatteita, kenkiä ja asusteita, joita eivät käytä. Kauppa näyttää käyvän hyvin. Kyllä mua kiinnostaisi, mistä olet luopumassa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi varmaan joku päivä sukeltaa varastoihin kuin Mare Kondo suorastaan. Hyvästellä ne mitä ei varmaan ikinä tule neulomaan. Sitten vaan iskee se inhottava aavistus, että heti seuraavana päivälle niille olisikin ollut käyttöä :D

      Poista
  6. Kääk miten hieno takki,aivan ihana!

    VastaaPoista
  7. Tuo yllämaiittu kirppisidea on loistava, mietippäs sitä. Vaikka mikä minä olen valittamaan, sain sulta 200 g upeaa lankaa ja tytär kohta paidan. Mutta ei meidän stashit sillä pienene, että annetaan toisillemme!:D Takki on parhautta ja teidätkös, mikä on vitsikästä: mun stashissa saattaapi olla harmasta. Harmaanakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne pienenee jos toinen keksii niistä jotain neulottavaa! Ja juu, harmaksesta taidettiin praatata, silloin kun mulla loppui lanka kesken tästä takista

      Poista
  8. Sori, ei ollutkaan harmasta harmaana. Keltaista vain. Me taidettiin muuten tarkistaakin tämä asia jo aiemmin, multa vaan muisti pettää?

    VastaaPoista