tiistaina, heinäkuuta 10, 2018

Jyväskylän Neulefestarit 2018

Olihan neulefestarit! Oli lämmintä, hyviä tyyppejä, paljon lankaa ja rennon letkeä tunnelma. Voisi jopa sanoa, että kolmas kerta toden sanoo: kolmen sarjasta tämän vuotiset olivat tunnelmaltaan paras! Keskipihalle oli tehty isot sohvat neulomista ja rentoilua varten. DJ soitti musaa ja piharavintolasta sai kylmää juotavaa ja sapauskaa. Kelikin oli niin nappiin, että mikäs siinä oli ihmisen nauttia elämästä!



Omat festarini aloitin Melanie Bergin huivikurssilla. Tutustuimme erilaisiin muotoihin, miten niitä tehdään ja eri tapojen hyviin ja huonoihin puoliin. Melanie oli ihana opettaja, rento ja rauhallinen. Kurssi teki sen verran ison vaikutuksen mielikuvitukseeni, että eilen illalla piti piirtää pois päästä viiden (5) eri huivin luonnokset. Kurssin jälkeen olen aloitanut jo kaksi eri huivia. Eli osui ja upposi!

Ensin siis work ja sitten shop, näistä asioistahan se workshop koostuu. Perjantai oli ainoa päivä, jolloin ennätin shoppaamaan, joten kurssin jälkeen suoraan asiaan. Ensimmäisenä oli Pompomin koju, josta kahmasin 8 vyyhtiä uutukaista Suomaa, joka on yksisäikeinen suomenlampaanvilla. Aivan ihkua. Tästä tulee joku kirjonaulepaita/takki.



Kun pää oli avattu oli helppoa siirtyä seuraville kojuille. Yarn Tulliver on saksalainen yritys, ja heidän kojultaan hankin minivyyhdit, jotaka ovat DK-vahvuista Bluefaced Leicester ja Masham lampaan sekoitusta. Aikas ihanaa! Näistä voisi tulla kirjoneulepipo. Monet ehdottelivat lapasia, mutta mun lapaset menee pyöräilyn takia hetkessä niin kurjiksi ettei niihin uhrata mitään näin kivaa. 

Samaisessa myyntiteltassa oli Koukuttamon pöytä ja siitä nappasin valmiiksi hyvän grellow-vyyhdin. Hän on yksisäikeistä merinoa. Tämän minä naitan jollekin toiselle kivalle merinosinkulle. 



Välillä jututettiin herra Stepheniä. On kyllä niin ihana mies että! Ja nuo kaksi samispaidoissaan! Steppen instatarinoissa vilahti kuva, jonka otin Outista ja Stepestä. Voisit Outi kyllä pyytää sen kuvan itsellesi, se oli niin mahtava kuva teistä kahdesta!



Kellarista löytyi Rouva Silmusolmun putiikki. Silmät nauliutuivat samantien keltaisen kirjaviin vyyhteihin ja se oli sitten tasaraha, kuitti ja kiitos hei! Nämä ovat sukkalankaa, jotka ovat merinosekoitetta. Tulisi kiva paita. Luulisin. 


Sitten olikin aika pitää pieni tauko ja suunnata perinteiselle sushilounalle. Lounaan jälkeen fiilistelimme ostoksiamme ja nautimme kylmästä cavasta. Sitten alkoikin se vieraisiin pöytiin huutelu. Viereisellä sohvalla kun pyöriteltiin täydellisen keltaisia mohairvyyhtejä. Vähän aikaa moisia ihanuuksia tuijottaessani, oli pakko mennä kysymään, että mitä ja mistä. Ilun Handustapa hyvinkin. Nyt minullakin on 100 grammaa ja 840 metriä mohirsilkkiä. Voisikohan tämä päätyä huiviksi?


Päivän päätteeksi kävimme vielä risteilemässä Jyväsjärvellä ja Päijänteellä. Sitten vaan unta palloon, että jaksaa seuraavan päivän rupeaman.

Lauantaina oli vuorossa oma brioche-pajamaratoonini. Vedin kaksi kurssia peräkanaa. Eka kurssilla jännitti taas kerran niin vallan mahdottomasti, toisella osasin olla jo rennommin. Jännityksestä huolimatta on aina niin ihanaa nähdä innostuneita ihmisiä. Ja vaikka alkuun uusi tekniikka voikin olla hankala, niin on mahtavaa nähdä kun se alkaa sujua. Kiitos tuhannesti kaikille osallistuneille, toivottavasti edes jollekin syntyi uusi jännittävä suhde briochen kanssa!

Kurssien jälkeen olo oli vähintäänkin tööt. Raahauduin Toivolan pihalle sohvalle köllimään, saatoinpa juoda yhden huurteisenkin. Siinä oli kiva puhua pulpattaa uusien ja vanhojen tuttujen kanssa, samalla nauttien ihanasta kesästä. Olen niin hyvilläni tästä lämmöstä. Kaksi edellistä kesälomaa on mennyt lähinnä villapaitoja päälle kiskoessa.  


Sunnuntaina piti ajella takaisin Ouluun. Bussissa oli pakko pistää silmukoita puikoille, koska kurssilta saatu huivi-idea ei jättänyt rauhaan. Tänään laitoin puikoille toisen. Samalla mielessä kaihertaa se festareilla puhumani mekkoideakin. Saas nähdä laitetaanko se huomenna puikoille...hyvin hedelmälliseen maaperään on festarit siis osuneet!

Nyt seuravana neljä viikkoa lomaa. Kyllä tää vaan on niin parasta!

ps. kiitos myös teepaketeista, joita ihmiset olivat minulle festareille tuoneet. Kotonakin odotti kuori Tiitiltä, iso kiitos! Nyt puuttuu enää 41 pakettia ja sitten seinässä on kaikki tarvittava.   

3 kommenttia:

  1. Nappasin Instasta kuvakaappauksella kyseisen kuvan itselleni, että on se mulla.:) Kiitokset erinomaisen hyvästä festari- ja bussiseurasta, näillä fiiliksillä porskutellaan pitkälle!

    VastaaPoista
  2. Hei, mulla olisi ehkä neljä tai viisi teepakettia sulle.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi15.47

    Voi kumpa oisin saanut olla mukanaaaa! No mut ois kiva nähdä nähdä, mitä siellä puikoilla oikein on. Ei sen valmista tartte olla :-)

    VastaaPoista