tiistaina, kesäkuuta 03, 2008

Jahas, palataan sitten takaisin mekkoasioihin. Vuorossa katastrofista riemunkiljahduksiin. Pidettäköön tätä samalla eräänlaisena tutoriaalina niille onnettomille, jotka tuskailevat samanmoisen kaavan ja silputun kankaan kanssa. Linkkiä kaavaan en sitten julkaise. Kangas on Ottobrestä. Jos omistaa suuremmoiset pamelat niin voipi olla ettei tästä tutoriaalista ole apua.

Kun kangas on silputtu ja huomattu ettei mitään muka ole tehtävissä on aika pitää aivoriihi.

Aivoriihen lopputulos ei ole aivopieru, kuten ehkä tämän jumalaisen mekon suunnittelijan tapauksessa, vaan ennenminkin Pelastakaa Mitä Pelastettavissa On.

Levitetäänpä etukappale pöydälle ja ihmetellään oikein antaumuksella on veistoksellista muotoa. Miten tätä ei tajunnut kangasta leikatessa?


Mitäs tapahtuu jos kankaan kääntääkin ylös alaisin? Kas, kas, alkaa näyttää mekolle. Tästä se lähtee.

Kaarroke oli ainakin minulle iso ja se melki tippui olkapäiltä sekä törötti keskeltä rumasti. Otin kaarrokkeen keskikohdasta n. kaksi senttiä pois ja levensin olkasaumaa saman verran. Sitten piirsin uuden kaula-aukon. Mekkokangasta ei tässä vaiheessa enää ollut kuin kaarrokkeen päällisiin, joten leikkasin toisesta kankaasta sovituskappleet. Ompelun jälkeen tuumasin että nyt pelittää ja leikkasin varsinaiset kappaleet. Vuoripuoli piti leikata toisesta kankaasta.


Tässä vaiheessa kantsii kursia koko hökötys hihojen ja kaikkien kera nuppiksilla kasaan ja sovittaa onko toivoa. Jos on niin sitten vaan saumoja ompelemaan. Unohdin muotoilla vartalo-osan kaarrokkeen reunaa ja ommellessa tein pari omavaltaista ratkaisua. Eli muotoilu kannattaa muistaa! Muuten vaate kirraa rinnan päältä rumasti.

Hiha-aukkoja suurensin sentin verran syvemmiksi. Hihassa kun on lievä poimutus olkapäällä, joten sain sieltä vähän ylimääräistä.

Helman "kädentieaukkoihin" ompelin (hieman epäonistuneesti) kukkakohtaa. Halusin että mekko pysyisi n. polvipituisena. Sittenpä mekko on valmis!

Kun suoraan sanotaan niin olen aikas tyytyväinen!


Vai mitä olette mieltä ennen ja jälkeen kuvista?


Tietty jos haluaa olla oikein übertrendikäs, avangardisti ja silleen kantsii valita tuo pallokalamalli. Tai jos on alle 20-vuotias ja näyttää jätesäkissäkin jumalaiselta. Mutta jos on tämmönen keski-ikää lähestyvä, harmaantuva perheenäiti, joka pukeutuu tuulipukuun niin valitsee turvallisesti mekon, jonka tunnistaa mekoksi. Amen. Ja Burdan kaavat saavat vastedest olla mun puolesta ihan rauhassa.

30 kommenttia:

  1. oh siitä tuli hieno! Kannatti pitää aivoriihi!

    Burdan kaavat voi olla mielenkiintoisia joo. Yks mein luokan tyttö joutui tekemään koon 44 housut, vaik on langanlaiha :/

    VastaaPoista
  2. Hih, mikä tarina. Onneksi loppu oli onnellinen ja mekko suloinen. Pisteet myös Myy-kampauksesta ;)

    VastaaPoista
  3. Mielenkiinnolla minäkin luin tarinaa, että teetkö siitä puolihameen vai essun, mutta siitähän tuli oikein kaunis mekko.

    Mitä tästä opimme: ei kannata luovuttaa, ja muutama kirosana jossain välissä on vain tervettä.

    VastaaPoista
  4. Vau! Sä oot kyllä taitava ja kärsivällinen!

    VastaaPoista
  5. Mä annan sulle kolmetoista pistettä kärsivällisyydestä. Itse oisin heittänyt moisen laarin pohjalle jo ekan vaiheen jälkeen, ja kaivanut esiin vasta sitten kun olisin unohtanut mikä alkuperäinen tarkoitus olikaan. Ja hieno siitä tuli!

    VastaaPoista
  6. Ruma ankanpoikanen muuttui joutseneksi ja satu sai onnellisen päätöksen!

    VastaaPoista
  7. Upea siitä tuli. Mutta oikeasti piti tulla noita kenkiä kehumaan. Ihanat!

    VastaaPoista
  8. En oo nauranu pitkään aikaan niinkuin tämän mekon kohdalla. Kiitos! Hyvä siitä kuitenkin tuli, pointsit kärsivällisyydestä (??).
    Ja ed. postauksen paita on ihana.

    VastaaPoista
  9. No nyt se on niin kuin pitää! Ihan mahtava lopputulos, onneaponnea! :)

    Ja pisteet vielä noista mielettömän hienoista mätsäävistä kengistä, wauuuu! ;)

    VastaaPoista
  10. Sä teit sen! En kyllä epäillyt hetkeäkään ettet osaisi. Upee! Ja päheet kengät :D

    VastaaPoista
  11. Jee, you did it! Onnea ihanasta mekosta, jonka nyt myös mekoksi tunnistaa ;D

    VastaaPoista
  12. *aaltoja* , wau! Tämä oli mahtava suoritus! Tarjosit meille kanssa-käsityöläisille mahtavan elämyksen, ohjelman nimi olkoon "Arkipäivän Draamaa". Elimme kanssasi epätoivon hetket (vaikkakin repeilimme naurusta), jännäsimme aivoriihen tulosta ja sitten, tädäm, täysosuma! Minusta se on hienompi kaikkinensa juuri noin, kukkakuvio mekon yläosassa ja hihoissa.
    Tämä oli parempaa viihdettä kuin kauniissa ja rohkeissa koskaan (vieläkö se muuten menee edelleen?), ja upeaan lopputulokseen pääsit tuunaamalla retaleeksi tuomittua pussukkaa.

    VastaaPoista
  13. susanna: Olen kerran (jos toisenkin) yritellyt viritellä Burdan kaavojen kanssa, minunkin piti tehdä hame kokooon 44 että se vastasi suomalaista kokoa 38.

    laura Koo: olen vieläkin ite hämmästynyt että siitä hökötyksestä sai käyttökelpoista aikaiseksi. Pikku Myy on aina ollut sydäntä lähellä.

    pia: pari-kaksi-kolme kirosanaa sopivasti (roppakaupalla) annosteltuna siivittää projektia kuin projektia :)

    kaisa: tällä kertaa oli myös hyvää tuuria matkassa

    maiju: kärsivällisyydestä en aina nyt oikein tiedä, ehkä ennemmin sinnikkyyttä?

    annem: kiitos!

    mammutti: satu ehkä, mutta ei pikkulasten korville, hih!

    ultimecia: nuot kengät ovat mun aarteet, ja kas kummaa liki saman värit kuin mekko, ooo!

    .k: se on hyvä kun tuommosesta äpöstyksestä voi edes jotain huumoria löytää :D

    vilma: nyt se on sellainen kuin mekolta voisi olettaakin. jätetään ne omituisuudet nyt tauolle. ja ajatteles että sain kengät aikoinaan puoleen hintaan kun olin ensin puoli vuotta niitä kaupan näyteteikkunasta läähättänyt.

    jatta: mulla kyllä oli epäusko ja -toivo aikaslailla pinnassa, joten se että onnistui saa kaiken värkkäämisen ja onnistumisen tuntumaan vieläkin paremmalta.

    VastaaPoista
  14. marsvin: nyt on tuuletuksen paikka! se on Mekko.

    tuija m: no täähän on kuin kauniista ja rohkeista, ensin vähän tehdään muotia, noin kaksi sekkaa ja loppu aika hoidetaan henkilökohtaisia ongelmia, hah.

    VastaaPoista
  15. Anonyymi9.00

    Kumarrus Oulun Mäntylästä. En tiedä, kumpaa ihailen enemmän; mekkoasi vai mieletöntä sinniäsi. Molemmille aaltoja ja aplodit!

    VastaaPoista
  16. helmineiti9.13

    Jes hieno homma! Mekosta tuli tosi nätti :)

    VastaaPoista
  17. Tämä draama kyllä päihittää tosi-tv:n 6-0. Pisteet kärsivällisyydestä ja luovasta ratkaisusta. Ei olisi uskonut, että siitä enää mekkoa saisi, mutta sinä oletkin pro. Täytyy muistaa varoa Burdaa.

    VastaaPoista
  18. mäntylään kiitos ja kuittaus Patelasta!

    Helmineiti: onhan se aikas nätti. kunhan tästä vielä vähän lämpenee pääsee käyttöön.

    totoro: tää on sitä arkipäivän draamaa. Mutta tuota pro kohtaa en ehkä kuitenkaan allekirjoita...

    VastaaPoista
  19. Loistavaa!
    Lajisiskona ( keski- ikää lähestyvänä, harmaantuvana ((hence the henna)) äiti- ihmisenä ) nyökyttelen hyväksyvästi raivoisan tätienergian manifestaatiolle!

    VastaaPoista
  20. Riemastuttava taistelu pallokalatyyliä vastaan!
    Burdan kaavoihin en ole tutustunut, mutta kaupoissa tulee vastaan pallokalakolttua toisensa jälkeen. Henkarissa ne näyttää tietysti hyvältä, ja varmaan henkarimallisten ihmistenkin päällä :)

    VastaaPoista
  21. Oot nää, ei auta kieltää - mulla on laukku todisteena. Riepan mainitsemista henkareista tuli mieleen - kun Nicole Kidman laihtui olemattomiin, joku stylisti totesi hänen olevan unelma puvustettavaksi: "kaikki vaatteet laskeutuvat niin kauniisti". Jotkut vaatteet on vaan suunniteltu henkareille ihmisten sijaan.

    VastaaPoista
  22. Sitkeää työtä, hieno lopputulos!

    VastaaPoista
  23. wrs: tämä täti lakkasi värjäämästä hiuksiaan muutama vuosi sitten ja nyt on valkoisia luomuraitoja :)

    rieppa: tiedätkös mitä, tuo pallokalamalli näytti ihan hyvältä just henkarin päällä!

    totoro: kerran viereisestä sovituskopista kuului tuskastunut lausahdus: mallinukeilleko ne näitä vaatteita tekee? eli henkareiden lisäksi mallinuket ovat potentiaalista käyttäjäkuntaa

    jaana: kiitos, raivosta saa hyvin puhtia päivään

    VastaaPoista
  24. Uskoisin että itsellänikin olisi jo hyvinkin ponnekkaita luomuraitoja mutta myös ylipäänsä hiekkaista tukkaa. Punapäät ei aina blondiinnu harmaantuessaan vaan tulevat tiskiveden värisiksi. Näyttää siltä että mun hiukseni ovat sekasikiö näistä välimuodoista mutta huomaa että ainakin ohimoilta hennan punaisuus on paljon ärhäkämpi kuin muualta.
    Olen useasti ihaillut sun hiuksia näistä kuvista. Kaunis teräksen väri!!!

    VastaaPoista
  25. Anonyymi19.00

    Mikä Mekko! Kaunis. Ja herra LaadunTarkkailijalla on valloittava neule ja Hymy ja KokoOlemus!
    t. Lukija

    VastaaPoista
  26. Anonyymi21.21

    JIHUU!!!
    Siis mulla on samainen kaavan tulos myttynä kaapissa:nyt sen voi ottaa esiin ja toteuttaa todellista luovuutta.
    kiitos kannustavasta esimerkistä!
    Sirpa

    VastaaPoista
  27. Hienohan siitä tuli, kun mullakin ois rohkeutta lähteä muokkailemaan aina niin varmasti ois monet nykyisin vaatekaapissa asustelevat rumilukset päässeet käyttöönkin!

    VastaaPoista
  28. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

    VastaaPoista
  29. Tykkään kamalasti tästä mekostasi ja kengät niiden kanssa, ihan nappi asu!

    VastaaPoista