perjantaina, toukokuuta 16, 2008

Olipa oikea kuningasidea lähteä aamulla potkupyorällä töihin. Ideoitten idea! Jo menomatkalla alkoi arveluttaa, ja kotimatkalla olisi hinausapu ollut paikallaan. Mitä tästä opimme? Emme yhtään mitään vaan ensi perjantaina uudestaan. Syksyyn mennessä perskannat ovat terästä ja reidet kuin pylväät. Tai niinhän mä luulen.


Kovasti olen askarrellut pitsihuivipyörylän reunuksen kanssa, mutta on sitä vielä jäljellä. Tudorsin kiemuroita katsellessa eilen illalla piti välillä vähän purkaakin, ja pitsin purkaminen on just sieltä. Mutta kunhan saan tämän valmiiksi aloitan ainaskin viisi eri työtä. Tai vaiks kymmenen! Tullut tässä vähän patoutumia kun virikkeitä on vaikka kuinka mutta huivi on ollut tukkeena. Lasten neuleisiin olen Ravelryn ihmemaailmasta löytänyt virikkeitä, samoin se Babette-peitto ahistelee jatkuvilla milloinmilloin kysymyksillään. Aiemmin tilaamani japanilaiset kirjat ovat myös alkaneet ihmetellä milloin meistä neulotaan jotain. Niissä kirjoissa vaan on niin helkkarin paljon kaikkea. Ja, ja, ja...voisiko kesäloman pyhittää kokonaan neulomiselle? Jos törkkäisi siipan ja pojat jonnekin kesäsiirtolaan? Vai onko siirtoloita enää olemassa? Lapsena minusta koko kesäsiirtola sana kuulosti arveluttavalta.

Ai niin meillä on uudet naapurit. Olkkarin seinää vasten kasvan kärhön, se on siis ulkopuolella, sekaan on viherpeippo tehnyt pesän. Huomattiin se ihan sattumalta. Pesä itseasiassa näykyy ikkunasta meidän olkkariin, ja ollaan seurattu kun linnut kantavat nokka vääränä poikasilleen ruokaa. Hirmunen vikinä alkaa kun emo tulee. Yleensä poikaset ovat pesän pohjalla kun emot ovat poissa, tänä aamuna sieltä näkyi kaksi pientä päätä kun ruokaa odottelivat. Ruman suloisia. Saas nähdä kun poikasten tulee aika lähteä pesästä. Kuvasta pesää ei oikein erota, nuolen pää osoittaa kohti pesässä kököttäviä poikasia.



2 kommenttia:

  1. Ai että teillä on ihanat naapurit! Meidän makkarin ikkunasta erottaa juuri ja juuri, että viereisen koivun oksien haarassa on linnunpesä. Eräänä iltana seurasin, kun lintu ahkerana haki lyhyttä heinää ja toi sitä aina vähän kerrallaan pehmikkeeksi pesään. Rankkaa hommaa näytti olevan.

    Ja tuossa ihan meidän lähellä on semmoinen "allas", jossa asustaa sorsapariskunta ja 7 ihan pienenpientä untuvikkoa. Ovat niin suloisia! Laitan niistä ehkä pari kuvaa..

    Piti nyt tänne tulla kertomaan näitä lintujuttuja. Siis onnea uusille naapureillenne! :)

    VastaaPoista
  2. Elukoitten - kait linnutkin nyt elukoiksi voi laskea - puuhia on hauska katsella. Varsinkin itseriittoisia fasaaneja, kevätpöhinöissä pörrääviä rusakoita sekä pesänrakennuspuuhissa olevia harakoita.

    VastaaPoista