sunnuntaina, tammikuuta 06, 2008

Tässä eräänä päivänä äkkäsin yhtäkkiä että minulla on kolme erilaista tapaa tehdä neuleita. Enkä nyt tarkoita mitään tekniikka tai semmoisia juttuja vaan tapaa.

Ensimmäinen voisi olla nimeltään

Turbolover
Turbolover alkaa siten että äkätään jostain malli, ohje, idea tai jotain, josta syntyy sekunnin sadasosassa aivan järjetön pakkomielle. Työ on aloitettava mieluiten heti ja auta armias jos onkin sunnuntai eikä sopivaa lankaa ole. Sitten maanantaiaamuna roikutaan lankakaupan oven rivassa hyvissä ajoin ennen avaamista.

Kun langat on saatu alkaa sessiot joiden kiihkeydelle ei pärjää edes nuorten rakastavaisten temmellys. Siinä lanka lainehtii ja puikot lyö kipinää. Kaikki muu unohtuu, ruoat palavat pohjaan, yöunet saavat väistyä ja pyykkivuori kasvaa täysin häiriintymättä.

Tällä tyylillä on kaksi erilaista seurausta. Syntynyt tuote pääsee heti käyttöön ja sitä käytetään nenä ylpeästi pystyssä. Tai sitten kun viimeinenkin langanpätkä on päätelty tulee kauhea tyhjä tunne ja työ hautautuu jonnekin määrittelemättömään paikkaan.

Kylmää kaurapuuroa
Iskee yleensä jonkun ison työn jälkeen. Tai oikeammin se ei iske vaan se on sellainen epämääräinen tunne että jotain pitäisi tehdä mutta mitä. Kaivellaan lanka-arkkua ja ihmetellään. Sitten luodaan puolihuolimattomasti silmukat vaikka lapaseen.

Seuraukset: a) työ jää pikkaista vaille valmiiksi kun Turbolover-kohtaus iskee Keskenjäänyt työ löydetään joskus viiden vuoden kuluttua ja jätetään edelleen kesken.
b) saadaan lapaset tms. jotka ovat lämpöset, pääsevät käyttöön ja pidetään puhki.

Toisaalta joku pakkotyö kuuluu myös tähän luokkaan. Esimerkiksi kun syksyllä huomaa että pojan kaikki villasukat ovat auttamattomasti liian pieniä. Ei huvittaisi vääntää sukkia, kun olisi jotain mielenkiintoisempaakin työnalla, mutta eihän niitten varpaitten voi paleltuakaan antaa. Työ tehdään hampaat irveessä loppuun. Tosin jos sattuu suojakelin puolelle menemään niin langanpäät jäävät päättelemättä ja sukka jää lojumaan jonnekin määrittelemättömään paikkaan.

Kissakuumaapuuroa
On hieman hankalammin määriteltävissä oleva tapaus. Se muistuttaa hieman Turboloveria mutta on maltillisempi. Se on jokin malli tai idea jota vaalitaan mielessä, silitellään sen kuvaa ja kypsytellään. Malli saattaa olla jo vuosia sitten bongattu mutta joka yhtäkkiä nousee mieleen täyttäen sen. Työvaiheeseen päästyä sitä toki tehdään äärimmäisen intensiivisesti, mutta matkasta nauttien.

Valmiina tälläinen työ saa melki pirauttamaan kyyneleen. Siitä tuli paljon hienompi kuin villeimmissä kuvitelmissa saattoi odottaakkaan.

Sitten on vielä töitä jotka ovat noiden kolmen tyylin sekoitelmia: Kissakuumaapuuroa josta kehkeytyikin Turbolover tai Turbolover joka jäähtyi Kylmäksi Kaurapuuroksi.

Jos sitten pitäisi sanoa mikä noista tavoista on minulle se yleisin? Impulsiivinen ihminen kun olen niin valitettavasti taitaa 50 % kallistua Turboloverin puolelle. 40 % Kissakuumaapuuroa ja loput 10 % (laskinko oikein) jää Kylmälle kaurapuurolle.


Kylmää kaurapuuroa sopisi hyvin näihin lapasiin. (Seiskaveikkaa nelosen puikoilla). Pengoin yhtenä iltana lanka-arkkua tyyliin löytyiskö jotain, sitten nämät langat ja puikot laulamaan. Kun lapaset olivat peukkua vaille valmiit muistui mieleeni Cupcake-malli (jota on mietitty jo pitkääään) sekä lanka-arkussa majailevat punaiset Tennessee langat. Se oli menoa sitten. Eilen illalla pakotin itseni tekemään peukut valmiiksi ennenkuin annoin lupaa virkata silmukkaakaan. Nyt on sitten lapaset valmiina lämmittämään kohmeisia sormia. :)

8 kommenttia:

  1. Mahtava määrittely! :D

    Itsellä tuota kylmää kaurapuuroa on tullut syötyä joululahjojen muodossa miltei koko lopputalvi, joten toivottavasti olisi pian tarjolla jotain muutakin...

    VastaaPoista
  2. Hauska kirjoitus! Voin kuvitella, miten paahdat pää höyryten jotain tekelettä. Meillä yleensä lapset käyttävät moisia tilanteita heti hyväkseen ja mättävät tavaraa vessanpönttöön. Tai siis "vessanpömppöön".

    VastaaPoista
  3. Hyvin määritelty!

    VastaaPoista
  4. Just nuin! Mulla on jopa kaikilla noilla tavoilla alotetut neuleet kesken.

    VastaaPoista
  5. HAHAHAHAHAAAAAAAA!!!
    Kuinka totta!
    Tunnistin itseni myös kirjoituksessasi.

    VastaaPoista
  6. Juh, nyt kun kaikista kaupan langoista täytyisi tehdä mallineule niin koetan kaikilla keinoin välttää tuota kylmän puuron syndroomaa...muutenhan alkaa maistua työltä neulominen.
    Oiva tyypittely jokatapauksessa.

    VastaaPoista
  7. Loistavat määritelmät, allekirjoitan kaikki! :D

    VastaaPoista
  8. Voi, onpa hienoa kun löytyy muitakin turboloverkaurapuuro-kissoja! :D

    VastaaPoista