tiistaina, toukokuuta 23, 2006

Viikonloppuna kaivelin varastoista ja komeroista kamoja kirpppikselle ja törmäsin muutamaan vanhaan tuttuun.

Kaverukset on kummatkin malleja Novitasta viime vuosituhannelta. Keltainen paita on joko Faunaa tai Naturaa ja ruskea paita 7-veikkaa. Keltaisen voisi oikeastaan purkaa ja testata huopuuko se vai mitä. Ruskean voisi ottaa uudelleen käyttöön. Tai sitten ei.


Sitten löytyi vielä tämä kirjoneule, joka on vielä vanhempaa tuotantoa. Muistan että tässä oli ihan älytön näprääminen. Lankana on Floricaa ja käytöstä huolimatta paita on oikein hyvässä kuosissa, mitä nyt helmajoustin vähän löpsähtänyt. Tämän tulevaisuus on täysin auki. En malttaisi luopua vaikka käyttöä tuskin löytyy.

Tikrun sivuilla oli pohdintaa millainen olisi hyvä neuleblogi. Itsestänikin olisi toki mukava lukea selkeästi aseteltuja, kauniilla kuvilla ja soljuvalla suomen kielellä tehtyjä sivuja. Kaiken tietty kruunaisivat kauniit käsityöt, viihdettä parhaimmillaan!

Mutta meitä on niin monenlaista: teknisten taitojen taso on kirjavaa kuten myös visuaaliset taidot, tekstin tuottamisesta puhumattakaan. Ja varsinkin kun niitä makuja on niin monenlaisia. Hyvä asia tietysti on se jos jokainen tykönään miettisi esim. miten kuvaisin käsityöni, jotta sen parhaat puolet tulisivat esille. Pääasia kuitenkin lienee se, että kukin tekee niin kuin itse parhaaksi katsoo.

Itse annan kaikkien kukkien kukkia, horsmasta pioniin, ja poimin kimppuuni ne mitkä minusta tuntuvat parhailta. Ja herneet on hyvä pitää jossain muualla kuin nenässä. ;)

Pohdinta siitä kenelle blogia tekee on myös mielenkiintoinen. Jos esim. neulepäiväkirjaa haluaa pitää vain ja ainostaan itselleen, niin eikö silloin olisi fiksuinta mennä kirjakauppaan ja ostaa vihkonen johon kirjata ja kuvata omat tuotokset sekä mietinnöt?

Lasten kuvien esittely asian allekirjoitan täysin. Nettikuviin lapsille ainakin vaatteet päälle! Sen jälkeen kun kuva on nettiin laitettu sen voi tallentaa omalle koneelleen kuka tahansa, missä tahansa ja mitä tahansa tarkoitusta varten. Joten harkintaa!


5 kommenttia:

  1. Minen ainakaan raskis kirppikselle viedä jos oisin ite näpertäny tuommosen kirjoneuleen.

    Siitähän vois askarrella jotain muuta. Niinku laukun, patalappuja, tyynynpäällisiä... Tietenki jos ei tykkää enää yhtään kuvioista ja väreistä, niin on paha mennä tekemään semmosta, mitä joutuu tuijottelemaan päivästä toiseen.

    VastaaPoista
  2. Amelie vei sanat suustani - laukkua minäkin aioin ehdottaa! Neule on käsittämättömän työlään näköinen - mutta viime vuosisadallahan aika ei ollut niin hupaa kuin nykyään...
    Onko ohje jostain vai sommittelitko sen itse?

    VastaaPoista
  3. Ai niin, ja itse purkaisin molemmat muut neuleet ja käyttäisin langat vaikka värjäyskokeiluihin. Ruskeasta saisi kivaa "kyöpelilankaa", en muista kenen blogissa siihen törmäsinkään. Mutta tummia sävyjä, lilaa, yönsinistä, vihreää, ruskeaa. Ostin juuri Noron samanvärisen langan.
    Ja keltainen olisi kiva pohja punaisen eri sävyille, miksei siihen sopisi ruskea ja vihreäkin. Tulisi sellainen syysmetsä.

    VastaaPoista
  4. Kaikki kolme ovat vielä tallessa, odottamassa a) uutta elämää tai b) tunkemista takaisin säilöönsä.

    Kirjoneuleesta tykkään kovasti, mutta, no, ei vaan ole tullut käytettyä aikoihin. Malli on Novitasta, oisko vuodelta 97 tai 98, en muista.

    Keltainen menee mitä suurimmalla todennäköisyydellä purkuun, teen mallipalan ja kasson huopuuko se. Sitten voidaan vaikka läträtä väreillä tjms. Tai vaihtoehto b. :D

    VastaaPoista
  5. Tervehdys!
    Aivan huikea kaunis tuo kirjoneule villapaita.
    On tosiaan mahtanut olla vääntämistä. Florica on (vieläkö sitä tehdään) niin ohutta lankaa.

    VastaaPoista