sunnuntaina, maaliskuuta 10, 2019

Mojo

Pitkästä aikaa iski oikein kunnon neulemojo! Instan kautta törmäsin Junko Okamoton suunnittelemaan Bouquet Sweater -paitaan. Se iski vähintäänkin kuin sata volttia ja erinäisiä voltteja tulikin heiteltyä kun etsin paitaan sopivaista lankaa. Ensin yritin kuuliaisesti oman varastoni langoilla, muttei siitä mitään tullut. Olen yrittänyt olla järkevästi lankahankintojeni kanssa vuoden alusta. Periaateena on ollut, että joka kuukausi täytyy 500 g lankaa hävitä eikä uutta lankaa saa ostaa jollei se mene heti puikoille.

Tämä tapaus luokitellaan jälkimmäiseksi, koska lanka tosiaan meni heti puikoille kun sen kanssa kotia pääsin. 

Bouquet Sweater
Malli: Junko Okamoto
Lanka: Rowan Felted Tweed, keltainen ja pinkki. Keltaista n. 4 kerää ja pinkki pikkasen toista kerää, yhteensä 252 g
Puikot: 3 ja 3,5 mm
Fiilis: ai että!



Paidan kuviot näyttävät hauskasti osittain kirjotuilta. Efekti saadaan aikaiseksi sillä, että langanjuoksuja kuljetellaan välillä työn edessä. Ei siis mitään uutta tai ihmeellistä mutta silti hirmuisen inspiroivaa ja kivaa neulottavaa. Tietty vähän hirvittää pisimmät langanjuoksut että jäävätkö käytössä kiinni johonkin. Felted tweedin kyllä pitäisi vähän "tarrautua" käytössä, joten jospa ne kuosissaan pysyisivät.

Paita neulotaan ylhäältä alaspäin. Kauluksen kanssa oli vähän huolta, koska sovitusvaiheessa se tuppasi töröttämään. Ja sen kertoo ettei paita levene tarpeeksi suhteessa hartioihin. Reippaasti kastelun voimaan uskoen mennä pösötin ja kyllä: kastelu ja neuleen oikominen muotoonsa teki tehtävänsä ja kaula-aukko istuu nätisti. 


Pikkasen myös pelkäsin lisäyskohtien takia. Paidassa kun tehdään kaarrokkeen lisäyksiä kolmessa kohdin. Etukappaleella lisäykset osuvat kainaloihin ja niiden muoto sopii siihen kohtaan oikein hyvin. Takakappaleella lisäyskohta on keskellä selkäruotoa ja sovitusvaiheessa siinä oli kiva pussi. Mutta koska villa tottelee vettä sain sen avattua ja silloin helmastakin tulee kivan kellomainen.

Tein mallin lyhythihaisena, koska olen tykästynyt lyhythihaisiin neuleisiin, lämmittävät olematta liian kuumia. Paidan kuviot ovat lisäksi tosi kauniita ja hartioita lukuunottamatta, kaikki kuviot ovat erilaisia. 

Pääsee siis muiden keltaisten lyhythihaisten neuleiden joukkoon. Tammikuussa meinaan valmistui edellinen samaan sarjaan kuuluva, jota voimme nimittää vaikkapa

Helminauha
Malli: oma, Tampereen messumatkalla ideoitu
Lanka: Isager Alpaca 1 ja Knitting for Olive mohair silk, yhteensä 150 g, ja Petrichor Yarnin mohair-silkkiä "pampuloihin"
Puikot: 2,5 ja 3,5 mm.
Fiilis: just sellainen kun halusinkin!


Tämän mallin kehittelin junassa kotimatkalla. Seuraavana aamuna tein mallitilkunkin, mutta sitten neule jäi, koska oli muutakin mielessä. Sitten kun sain mielen siivottua muista niin lankaa vaan puikolle ja menoksi. Mohair-silkin ja alpakan tuntu on aikas kiva ja sinänsä hauskaa, että kahden eri lankamerkin värit olivat just samat. Kahdella säikeellä on kyllä aika ikävä neuloa ja valmiista neuleesta on bongattu pari kohtaa, jossa alpakka on jäänyt nenäänsä kaivelemaan. 

Näitten lisäksi sain vielä kolmannenkin paidan valmiiksi, mutta kerrotaan siitä sitten toisella kerralla, koska on niin paljon muutakin kerrottavaa. 

Meille kun on tullut uusi perheenjäsen: Martta!


Martta on nelivuotias lyhytkarvainen brittityttö. Omassa kodissaan se joutui muitten kissojen kiusaamaksi ja muutti sitten meille. Edellisessä elämässään Martta kulki nimellä Bertta, ja sattuneesta syystä sai sitten uuden nimen. Bertta suhtautui uuteen tulokkaaseen murisemalla ja sihisemällä pari päivää. Muitten kissojen seuraan tottunut Martta juoksi innokkaasti Berttaa vastaan ja sekös oli Bertasta vähintäänkin arveluttavaa. Tulokasta kytättiin joka kulmasta niin intensiivisesti, ettei muistettu edes syödä. Martta kyllä muistaa syödä ja paljon! Ja siksi Bertalle pitää välillä antaa salaa ruokaa, koska ruokakupilla Martta ei todellakaan väistä. Bertta miettii ja nuuhkii ja samalla Martta vetää koko kupin tyhjäksi. 

Muutaman päivän päästä sihinä ja suhina lakkasi ja alettiin varovaisesti nenätellä. Välillä kyllä näkyi yläfemmaa mutta tosi hyvin on mennyt. Ainoa mikä välit saa kuumentumaan on se, että Martta juoksee Bertan nähden. Silloin Bertan katse valpastuu ja juostaan peräkanaa.

Martta on muutoin tosi rauhallinen ja ihmisiin luottava kissa. Ja kun se nukkuu niin se on täysin taju kankaalla. 

Lopuksi vielä Jyväskylän neulefestareista: torstain briochekurssille on vielä kolme paikkaa vapaana, kaikki muut minun pajojen paikat menivät samantien loppuun. Itse olen myös menossa kirjoneulekurssille sunnuntaina. Pitäisi tässä pikkuhiljaa suunnitella pajojen sisällöt valmiiksi. Kirjoneulekurssille tulevat kun saavat ennakkotehtäviäkin. Tosin se neulemojo asustaa edelleenkin tässä talossa, pitkään aioittu Ixchel on pyyssyt vihdoinkin puikoille, joten ihan tänään en taida vielä tehtäviä tehdä.


12 kommenttia:

  1. Todella kivannäköiset neuleet ja mielenkiintoinen tuo kuvio ensimmäisessä. Onnea uudesta perheenjäsenestä! Mikä suloisuus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bouquetissa oli just kivaa se, että kuvioita oli niin monta erilaista

      Poista
  2. Anonyymi16.47

    Ihana Martta! Kyllä Martasta ja Bertasta vielä kaverit tulee.t. kahden kissan mami

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä niillä sujuu oikein hyvin ja välillä heitellään yläfemmaa vähän turhankin tiiviisti

      Poista
  3. Anonyymi15.30

    Mitä on tuo lanka Ixchelissä? Täälläkin se on puolivuotta pyörinyt päässä. Haluan sen ehdottamasti luolan Keskiyösävystä ja kupariset kuut korjoneuleeksi.
    kopmar

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on Louhittaren luolan Ympyistä (merinoa ja silkiiä), värit ovat Ilta ja Keltamulta

      Poista
  4. No on kyllä kauniit neuleet, etenkin tuo eka!
    Ja Martta on niin söpö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Martta on meidän pulleroinen :)

      Poista
  5. Voi miten kaunis tuo eka paita on! En tuollaisesta etupuolella langanjuoksut, ole kuullutkaan, mutta hienosti toimii. Bertta kyllä pysyy minun suosikkina blogikissoista. Siskollani oli kaksi kilpikonnaa, joiden molempien nimi oli Pirkko, mutta se on niin eri asia kilppareilla kuin kissoilla. Martta on myös söpö, taitaa olla Berttaa isompi. Ja hyvä, että sai kodin, jossa ei joudu kiusatuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Martta on aikalailla Berttaa isompi, Bertta on hoikkonen ja Martta sitten taas, rotevampi :) ja kova tyttö syömään, todellakin ruoka-aikana kotona. Bertta kyllä Marttaa vähän höykyttää, mutta eihän se ole sama kuin höykyyttämistä useamman kissan taholta. Ja kyllähän nuot jo sovussakin osaavat olla vaikkeivät mitään ylimpiä ystäviä olekaan.

      Poista
  6. Tiiti8.33

    Todella mielenkiintoinen ja kaunis tuo uusi neule ja ihan uusi tekniikka! Miten olet sitonut pitemmät langanjuoksut (siis normaalisti työn nurjalla puolen) ? Tikapuu-tekniikalla, vai jotenkin muuten? Martta on syntynyt pärjäämään! Hyvä siitä tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nurjalla puolella sidon ihan tavallisesta, eli kiepautan langat toisensta ympäri. tikapuutekniikka en ole kokeillut. Martta on paikkansa ottanut. Vähän turhan kiinnostunut kylläkin lankakeristä....

      Poista