torstaina, joulukuuta 13, 2018

Kehräsaunio

Vuosi sitten Tampereen käsityömessuilla sain käteeni Nancy Marchantin Tuck stitch -kirjan. Sitä sitten teekupin ääressä messuhulinassa tutkattiin. Päässä alkoi surista mitä ihmeellisempiä ajatuksia. Että sellaisia lehtiä ja oikein reippaat 70-lukulaiset värit!

Annan ja Eilan kojussa tärppäsi. Käpälään osui Rosy Green Wool Cheeky Merino Joy -lankavyyhdit, joissa oli juuri sellainen väri kuin olin mielessäni ajatellut: syvä keltainen Sunflower ja reipas violetti Blackberry. 

Sitten kotona pläräsin kirjaa vähän lisää ja tutkin erilaisia lehtiä muistuttavia kuoseja. Ihan juuri sellaista mitä hain ei löytynyt, mutta kun vähän muuttelee kuviota niin kyllähän se siitä lähtee. 

Aika pian pelkät lehdet alkoivat kyllästyttää ja ajattelin, että jos lehtien päähän tekisi kukan. Vähän kokeiluita sinne tänne ja yhtäkkiä siinä oli pieni kukka. Sitten posotettiin ihan hulluna.

Samoihin aikoihin Taito-lehdessä julkaistiin ensimmäiset Taito-lehteä varten suunnittelemani mallit. Ensin vuoden lopussa (6/17)  Mesiangervo-lapaset ja tämän vuoden ensimmäisessä lehdessä (1/18) Pikku Krookuksia -huivi. Päätin sitten tarjota myös tätä mallia lehteen, mutta siinä vaiheessa puhuttiin jo keväisemmistä jutuista ja neule jäi hautumaan. 

Kunnes sitten tänä syksynä palattiin asiaan. Aloin vähän jänistämään värien kanssa, koska niin monesti olin kuullut muilta tahoilta, että mallikappaleiden on syytä olla vähän seesteisempiä väritykseltään, jotta se "myy" paremmin. Tämä lause ei tietenkään koska herra Stephen Westiä :)

Sitten miettimään pehmeämpiä ja huurteisempia värejä. Kaikenlaista kokeilua ja ratkaisu löytyi sitten ihan omasta lankahyllystä: Kässäkerho Pompomin merino single sävyissä Kaupungin valot ja Flamingo. Se oli siinä. Sitten vaan neuloa vätkytettiin, piirrettiin kaaviota ja kirjotettiin ohjetta. Enpä muuten silloin tiennyt, kuinka hienosti se tulisi sopimaan yhteen uuden talvitakkini kanssa! 



Nyt ohje on sitten saanut päivänvalon ja komeilee tämän vuoden viimeisessä (6/18) Taito-lehden kannessa. 



Vaikka neule näyttääkin kirjoneuleelta niin se ei ole sitä. Työssä itseasiassa neulotaan raitoja ja nostellaan silmukoita sopivissa kohdin langankiertojen kanssa. Sitten välillä niitä nostettuja silmukoita ja langankiertoja neulotaan yhteen ja näin syntyy kuviota. Kaavio ei näytä lopputulemalta ollenkaan ja sekös on mukavaa kun sitä tarkastaa...

Nostojen sijaan voi toki käyttää esim. Kupla-lapasista tuttua silmukoiden purkamistekniikkaakin. Eli puretaan silmukka raitarivin alkuun ja neulotaan se yhteen niitten purkusilmukoista jääneiden lankojen kanssa yhteen. Mutta tämä nostelu on itseasiassa nopsempi tapa tehdä. 

Tekniikan nimi on enkuksi tuck stitch ja olen vapaasti suomentanut sen niputetuiksi silmukoiksi, joka sekään nyt mikään näppärä käännös ole. Kertoo kuitenkin aika hyvin, mitä neuloessa tehdään: niputetaan silmukoita, jotta saadaan kuvioita. Toinen kiva termi mitä tästä tekniikasta voisi käyttää on valekirjoneule. 

Ohje on kirjoitettu fingering-paksuiselle langalle. Tuubihuiviin ja pipoon riittää kaksi vyyhtiä, kunhan kääntää pipon värityksen toisinpäin. Mallikerta on leveydeltään vain 6 silmukkaa, joten kuviota on helppo säätää jos haluaa käyttää esim. paksumpaa lankaa. 

10 kommenttia:

  1. Sinusta on tullut taitava neulesuunnittelija! Onneksi olkoon! Kaunis pipo ja kaulanlämmitin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Tykkään itsekin tästä kuviosta.

      Poista
  2. Anonyymi0.53

    Kiitos tästä infosta, nyt kiinnostaisi kovasti saada lehti käteen ja päästä kokeilemaan tuota tekniikkaa. Pidän alkuperäistä väritystä kyllä iskevämpänä, vaikka ei uudemmassakaan mitään vikaa ole. Mutta kaunis graafinen kuvio erottuu ekasta paremmin näin ensinäkemällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värit ovat ovat niin kovin yksilöllinen juttu, yksi tykkää yhdestä, jota toinen taas ei tykkää ollenkaan. Kovin monen on hirmuisen vaikea kuvitella värejä toisenlaisina kuin mallikuvassa. Tuossa kelta-violetissa pelataan vastaväreillä ja siksihän se ikäänkuin soi.

      Poista
  3. Mielenkiintoinen, tuore ja uudennäköinen kuvio! Jotenkin tulee mieleen sanat "moderni retro".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaisella retrofiiliksellä mallia lähdinkin tavoittelemaan. Kiva kuulla, että tykkäät kuosista.

      Poista
  4. Kaunis setti. Odotan kovasti, kun oikeakokoiset pyöröpuikkoni vapautuvat niin pääsen neulomaan tätä settiä.

    Tanskassa sama kirja tunnetaan nimeltään Multipatent ja siitä voin päätellä, mitä tuo Tuck Stitches voi sisältää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo multipatent kyllä kuvaa aikas hyvin. Se tekniikka kun muistuttaa patentin neulomista, ihan samallalailla tehdään silmukan- ja langannostoja.

      Poista
  5. En lakkaa hämmästelemästä, miten suuri vaikutus valituilla väreillä - ja tottakait myös lankapohjalla - on lopputulokseen. Tuo kuvapari, jossa olet rinnastanut alkuperäisen ja siitä pehmennetyn version on kyllä paljon puhuva. Huomasin muuten, että toppatakin alta pilkottaa jotakin muutakin uutta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värivalinnat vaikuttavat ihan hirmuisesti, tulee ihan eri fiilis kun on eri värit. Sitten kun joku tekisi mohairista... jotain uuttahan sieltä pilkottaa, palataan siihen kohta. Vinkkinä g-uld :)

      Poista