torstaina, syyskuuta 27, 2018

Pulu ja Pioni

Tänään on tullut myyntiin uuden Roosa nauha lanka -malliston neuleet. Siellä tosi monen kivan mallin ja upeiden balettikuvien  seassa on myös minun suunnittelema Pulu ja Pioni -paita, jonka synnystä muutama sana.
 

Noin vuosi sitten minulta kysyttiin, lähtisinkö taas mukaan kampanjaan. No tottakait! Mietintämyssyä päähän ja pohtimaan.

Tällä kertaa halusin tehdä neuleen Roosa nauha -langasta. Viimekertainen Roosa nauha -neule kun oli Paksu Pirkkaa ja sitä neuloessa mulla tulee ranteet kipeäksi. Paksujen lankojen neulominen ei ole mun juttu. Aika pian oli selvää, että halusin jatkaa lintuteemalla ja jostain mielen syövereistä tuli mieleen sanapari Pulu ja Pioni. Ajatus pionissa luuravasta pulusta ei hellittänyt ja lopulta se ilmiintyi ensin luonnokseksi ja siitä mallitilkuksi. Ajattelin, että kuvio voisi olla hyvin väljälinjaisen paidan kaarrokkeen kuvio. Toki vähän eksoottinen tuo on puluksi, joku semmonen töyhtöpulu. Toki tämän päivän lehdessä oli juttua Munkkikorppikotkasta. Sellainen laji kuulkaa on olemassa. Tuntuu, että niitä elää myös meidän perheessä. Myös Pullakorppikotkia ja Karkkikorppikotkia on tavattu meidän keittiössä.

Näitä suunnitelmia sitten Taidon ihmisille esittelemään. Ankaraa värien valkkaamista ja joululomalle neulomaan into piukassa.




Kuviota syntyi mutta joku kuviossa hämäsi. Syytin ensin pimeyttä ja hehkulampun valoa, kunnes oli pakko tunnustaa ettei se pioniin valittu säpäkkä magenta nyt vaan erotu niin hyvin kuin olisin halunnut. Muistin taas kerran sen mustavalkokuvatestin ja sehän paljasti, ettei väri todellakaan erotu niinkuin sen pitäisi.


Tuossa alemmassa mustavalkokuvassa vertaillaan miten vaaleampi ja lopulliseen paitaan tullut väri erottuisi. Aika paljon paremmin kuin tumma magenta.

 
Ei kun toista väriä valkkaamaan ja aloitetiin alusta. Samalla korjasin pari ajatushäröä, jotka olivat päässeet kaarrokkeeseen uimaan. Kuvion jälkeen työssä on monen monituista silmukkaa ja vaikka mallia kait nyt pitäisi tässä hehkuttaa niin sileän oikean neulominen vaan on tylsää. Ei se siitä muuksi muutu. Ei muuta kuin vihreitä kuulia poskeen ja jouluelokuvia telkkarista, silleen se tuli valmiiksi. 

Paita on siis hyvin väljä ja sinäsä hauska kapistus, koska se passaa aika monen erikokoisen ihmisen päälle. Ehkä kaikkein kaitasimmilla voi olla kaula-aukon laajuuden kanssa hankaluuksia. Mutta kaula-aukon voi aina tehdä vähän pienempänä ja lisätä sitten silmukoita ohjetta vastaamaan. Helma loppuu noin vyötärön kohdalla ja koska neule neulotaan ylhäältä alaspäin, voi itselleen sopivaa mittaa säätää. Liian pitkäksi neuletta en ehkä neuloisi, ettei se näytä säkiltä. Olen itse käyttänyt tätä näin syksyn tullen töissä, kun kaipaa pientä lämmikettä, mutta pitkähihainen villapaita tuntuu liaan kuumalta. 

Toki kuvaa varten olisi voinut katsastaa ettei paita olisi noin ryppyinen oltuaan kotimatkan laukuun tungettuna. Oli kuitenkin kiirus ottaa kuvat kun taivaan väri vaihtui vauhdilla hempeän sinisestä ärhäkän mustaksi.

Roosa Nauhan -langat ovat paljolti punaisen ja pinkin eri sävyissä. (Yllätys, yllätys). Jos haluaa jotain muita värejä kokeilla, niin joku hiekan harmaa pohjavärinä, puluun joku hemmosti sinertävä väri ja pioni oranssilla voisi olla aikas kiva. Tiedän, että ainakin yksi testiversio on neulottu mustalle pohjalle valkoisilla puluilla ja oranssilla pionilla. Jos sitten taas on pinkin ystävä, niin pohjaksi joku imelä pinkki, pulu valkoisenharmaalla ja kukka, hmm, se voisi olla tumma sininen ja muistaakseni värikartassa oli violettiakin. Mutta mikä ettei vaaleanharmaa pohja, lintu tummemmalla harmaalla ja pioni mustalla. Jos langoissa olisi sinapin keltainen niin vähämpä ois hienoa. Mutta ehkä se sitten ei olisi enää Roosa nauha -väri. Jos värien erottuvuus mietityttää niin ota kännykällä mustavalkokuva niin, että laitat pohjaväriksi aiotun vyyhdin päälle muutaman langan kuviovärejä. Jos nämä langat eivät erotu pohjaväristä, eivät ne todennäköisesti erotu kunnolla myöskään valmiissa kuviossa.

Ohjeita voi ostaa taito.fi-sivuilta ja Taito Shopeista ympäri maan. Ja hyvällä asiallahan tässä ollaan liikenteessä: ohjeista ja langoista lahjoitetaan osuus Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen.

tiistaina, syyskuuta 11, 2018

Brioche-vinkkejä

Minulta kyseltiin vinkkejä miten aloittelija onnistuisi briochen kanssa, joten tadaa:

10+ brioche-vinkkiä 

1. Mitä lankaa kannattaa käyttää?
Jos et koskaan aiemmin ole neulonut bricohea niin valitse keskivahva (n. 300 m/100 g), hieman karhea villalanka. Ohuesta langasta voi olla vaikeaa neuloa ja laskea silmukoita varsinkin jos tekee kuvioita. Liukas lanka, kuten merinosilkki taas purkautuu todella helposti jos satut tiputtamaan silmukan. Karheampi lanka kestää vaikka puikon vetämisen irti eikä silmukoille tapahdu mitään. Mohair on myös mainio lanka, se ei todellakaan purkaudu itsekseen. Silkkiä sisältäviä mohairlankoja kuitenkin pystyy kokemukseni mukaan purkamaan. Bricohe-neuloksesta tulee myös paljon paksumpaa kuin jos neuloisit vaikka sileää oikeaa. Voisi sanoa, että se on kaksi kertaa paksumpaa. 

2. Miten valitsen värit?
Värien valitseminen on hauskaa vaikka joskus hankalaa. Itse olen huomannut, että briochessa värit voivat käyttäytyä ennalta arvaamattomalla tavalla. Värit, joiden olin ajatellut olevan mitä parhain pari, paljastuvatkin kummallisiksi. Kummalliset värit taas saattavat olla mitä mainioin pari. Samoin voi käydä kun miettii, että kumpi väreistä on se kuvioväri ja kumpi se taustaväri. Näitä olen itse joutunut monesti vaihtamaan toisinpäin. Monesti briocheen valitaan värit, joissa on suuri kontrasti, kuten vaikka musta ja valkoinen. Kuvioväriksi valitaan usein se vaaleampi väri, koska vaalea kuvio erottuu paremmin tummalta pohjalta kuin toisin päin. Itse tykkään käyttää värejä, jotka saattavat olla kumpikin yhtä tummia tai vaaleita. 


Yläpuolisessa kuvassa on Krysteemi-pipon yksi kukkasista. Kuviovärinä on keltainen ja taustavärinä harmaa. Kuvassa oikea puoli ja nurja puoli. Jos väreistä ottaa mustavalkokuvan, huomaa etteivät värit erotu kunnolla toisistaan. Kirjoneuleeseen en laittaisi näitä värejä kavereiksi, mutta briochessa ne toimivat. Minusta asian ratkaisee värin valo. Kummassa värissä on enemmän valoa, sen valitsen kuvioväriksi. Eikä värien tarvitse aina olla erilaisia vaan hyvinkin lähellä toisiaan olevilla väreillä saa aikaan kuvioita. Esimerkiksi alapuolella olevassa kuvassa on mohairista neulottu huivi, jonka värit ovat hyvin lähellä toisiaan. Kun värit ovat lähellä toisiaan on vaikea sanoa kumpi on se oikea ja kumpi nurja puoli. Jos käyttää hyvin vaaleaa ja tummaa väriä niin puolet ovat hyvin erilaisia.



Miten värit toimivat yhdessä, paljastuu vain kokeilemalla. Kannattaa myös muistaa, ettei oikeaa ja väärää ole, on vain mielipiteitä. Jos värit näyttävät sinusta hyviltä yhdessä niin silloin ne ovat hyvät. 

3. Mikä on sopiva puikkokoko?
Puikkokoko riippuu täysin käsialasta. Jos neulot tavallisestikin tiukkaa niin todennäköisesti neulot myös briochea tiukkaan. Briochen olisi kuitenkin tarkoitus olla kuohkeaa, mutta ei sellaista että sormet menevät läpi. Paitsi jos haluat sen olevan reikäistä. Itse neulon briochea ihan samalla puikkokoolla kuin tavallistakin neuletta neuloessani. Ainoa poikkeus on jos työssä on paljon nyppyjä. Silloin saatan käyttää 0,25 tai 0,5 milliä ohuempia puikkoja. Tämä siksi, että silloin saan nypyistä nätimpiä. 

4. Miten brioche-kaaviota luetaan?
Brioche-kaaviot näyttävät täysin kryptisiltä. Logiikka niissä kuitenkin on. Omissa kaavioissani merkitsen aina väreillä kerrokset, eli millä värillä mikäkin kerros neulotaan sekä mihin suuntaan. Kaavioissani käytän I ja II symboleita merkkinä oikeasta pystyraidasta ja – ja = symboleita merkkinä nurjasta pystyraidasta. Kaaviossa on merkkejä paljon, koska niitä tarvitaan paljon. Kovasti kannustan opettelemaan lukemaan neuletta. Brioche-kuviot ovat monesti hyvin graafisia eli samaa kuviota toistetaan ja kuvioista muodostuu selkeä rytmi, kuten vaikka lehtikuviot. Kun olet toistanut kuvion kerran, pysähdy katsomaan neulettasi. Huomaa missä kohdin kavennukset ja lisäykset menevät. Voi olla ettet kohta tarvitse kaaviota ollenkaan ja pysyt neuleesta seuraamaan mitä siinä tapahtuu ja mitä pitää seuraavaksi tehdä.


Ja kyllä, kaavioita on aivan hirveä tehdä! Lumimarja-kaaviota tuusasin nelisen tuntia ennenkuin alkoi sujua. Kaavion tarkastaminen on myös erittäin ankeaa puuhaa.

5. Apua, virhe!
No niitähän sattuu. Ja brioche-neuleessa ne  loistavat ja kauas. Ennenkuin kiskaiset puikot raivon vallassa irti, niin hengähdä ja keitä vaikka kuppi kuumaa. Tutkaa missä kohtaa virhe on. Onko se tullut edellisellä kerroksella vai 10 cm sitten? Miten hankala virhe on? Pystykö jotenkin kikkailemaan sen piiloon? Jos olet unohtanut vaikkapa kavennuksen edellisellä kerroksella niin saisitko silmukoita nostelemalla tehtyä kavennuksen? Jos kyseessä oli useamman silmukan lisääminen niin sitten kikkailu ei enää onnistu, koska silmukoiden lisääminen vaatii lankaa ja sitä ei pysty tyhjästä nyhjäsemään. Jos virhekohta on ihan lähellä niin pura silmukka silmukalta virheeseen ja korjaa se. Jos virhe on tapahtunut 10 senttiä sitten, ota puikot irti. Pura rauhallisesti työtä kunnes olet kerroksen tai kahden päässä virheestä. Ota ohuemmat puikot ja poimi silmukat puikolle. Ohuemmille puikoille poimiminen on helpompaa. Langannostoista ei tarvitse tässä vaiheessa pitää niin suurta huolta, silmukat ovat tärkeimmät pelastettavat. Jatka sitten purkamista silmukka kerrallaan kunnes pääset virhekohtaan. Muista vaihtaa työhön takaisin oikean kokoiset puikot jos käytit ohuempia puikkoja silmukoiden poimimiseen.

6. En muista kummalla värillä neuloin viimeksi
Briochea neulotaan vuorotellen eri väreillä. Kerroksella on siis vain yksi väri käytössä. Jos et tiedä kummalla värillä sinun pitäisi jatkaa työtä niin tarkasta edellisen kerroksen langannostot. Ne kertovat sinulle millä värillä edellinen kerros on neulottu. 

7. Mikä ihmeen langannosto?
Brioche-ohjeissa käytetään usein termiä langankierto, niin minäkin olen käyttänyt. Englanninkielisissä ohjeissa on "yarn over", joka oikeastaan on parempi termi asialle mitä tehdään. Vetämilläni briochekursseilla kun huomasin, että langakiertoja voi tehdä monella tapaa. Osa kieputti yhteen suuntaan, toiset toiseen ja tuloksena oli jotain mikä ei ollutkaan briochea. Kun siis puhutaan langankierrosta tarkoitetaan oikeastaan langannostoa. Lanka tuodaan vasemman puikon päälle ja nostetaan siitä silmukan kanssa oikealle puikolle.

8. Miten päättelen langat?
Tätä ihmettelin myös kun ensimmäistä kertaa päättelin langanpäitä brioche-neuleeseen. Olen tehnyt niin, että kuviovärin päättelen oikealle puolelle. Lanka neulaan ja siitä oikeiden simukoiden viertä vaan ylös- tai alaspäin. Lopuksi lanka nurjalle puolelle ja jonnekin lomaan sentin pätkä ja näps poikki. Alapuolella olevassa kuvassa "näkyy" päättelyt. Luulisin, että oikella puolella olen päätellyt langan tuohon lehden vasemmalla alapuolella olevaan oikeiden silmukoiden jonoon. Nurjalla puolella pikku lankatupsu paljastaa silmukkajonon, johon langanpää on kätketty.



9. Pitääkö brioche-neulos pingottaa?
Ei välttämättä. Jos neulos on ihan tavan briochea, en tee sille mitään kun se on puikoilta pois. Jotkin kuviolliset saatan pingottaa kevyesti. Pingottaminen avaa kuviota hieman. Brioche-neulos on hyvin joustavaa, joten pingottamalla sen hampaat irveessä saat todennäköisesti jotain valtavaa aikaiseksi. 

10. Mitkä mallit sopivat aloittelijalle?
Riippuu varmasti siitä miten kokenut neuloja olet. Haluatko nopsaan valmista vai jaksatko kärsivällisesti tehdä pidempiäkin huikosia. Briochen neulominen pyörönä on helpompaa kuin tasona. Silloin ei tarvitse ajatella niitä "nurjan puolen juttuja". Samoin perusbrioche on aina helpompaa kuin kuviot. Kuvioitakin on kuitenkin monenlaisia. Selkeästi toistuvat lehtikuviot ovat minusta helppoja. Moneen suuntaan rönsyilevät taas sellaisia, että kaavion katsomista ei todellakaan voi unohtaa. Esimerkiksi omaa Lumimarja-huivia en suosittelisi vasta-alkajalle. Mutta kukapa se kieltää sukeltamista suoraan syvään päähän. 

+ Ja vielä yksi juttu. Pyörönä neuloessa se vapaana oleva lanka todellakin roikkuu työn oikealla puolella. Jos laitat sen työn taakse niinkuin normaalisti neuloessa, saat kerroksen vaihtumiskohtaan reikiä. Kun langat ovat työn edessä, et osaa jälkikäteen sanoa missä kerroksen vaihtumiskohta on. 

Ja varoitukseksi, brioche on hyvin koukuttavaa.