sunnuntaina, elokuuta 26, 2018

Lotta

Jos Neulefestareille tikutettiin ahkerasti edellisen postauksen valtaisaa huiviksikin kutsuttavissa olevaa objektia, niin tikutettiin sinne myös mekkoa. En kyllä vieläkään tiedä mistä se päähännousena sillä kertaa lähti, jostakin.

Eli mekko nimeltä

Lotta
Malli: Lotta, suunnittelija Marie Greene, Laine Magazine nro 5
Lanka: The Uncommon Thread Everyday Sport (100% merino), sävyssä Smudge, 5 vyyhtiä
Puikot: 2,75 ja 3,5 mm, veikkaan
Fiilis: noh


Tässä mallissa huomio kiinnittyy ehdottomasti yläosan kierretyillä oikeilla silmukoilla tehtyihin pystyraitoihin. Ne ovat hieno yksityiskohta muuten hyvin eleettömässä mekossa. Olen kesäkuun puolella kirjoittanut mekon alkumetreistä, jotka olivat yhtä taistelua. Mulla ja ohjeella kun ei vaan synkannut. En tiedä mikä oli kivi kengässä mutta jotenkin ohjeen seuraaminen oli hirmuisen vaikeaa. Olin monesta kohtaa eri mieltä ohjeen tekijän kanssa ja purinkin ensimmäisen yrityksen kun niin moni kohta jäi harmittamaan. Toka koitoksella jo tiesin mitä tuleman pitää, mistä kohdista en pidä ja olin jo keksinyt miten ne kohdat haluan tehdä toisin. 

Yläosan loppuun tehdään poikkiraita ja iso vekki. Näitten jälkeen ei sitten tapahtunut muuta kuin sileää oikeaa silmäkantamattomiin ennen helman reunaa. Mekkoa tuli sovitettua monta kertaa toiveikkaasti, että joko joko joko voisi aloittaa resorin. Nope. 

Ennen helmaa tein kuitenkin kaikki yläosan jutut valmiiksi, päätien halkion reunat, kauluksen ja hihat. Ettei tartte enää lopuksi palata niihin. Pitää muistaa tämä myös jatkossa. Viimeistelyt kun ovat joskus tympeitä.

Lanka on huikean ihanaa The Uncommon Threadin Everyday Sportia ja sävy on nimeltään Smudge. Olen ostanut sitä jo monta vuotta sitten ja neulonut objektin, jota ei tullut käytettyä. Purin sen sitten tänä kesänä ja yritin muuttaa sen Westiknitsin Kangarulloveriksi. Ei onnistunut sekään. Kunnes sitten päätin, että Lottahan niistä vyyhdeistä tulee. Muutama vyyhti piti toki hankkia lisää. Onneksi ne olivat eri ostoajankohdista huolimatta hyvin samanvärisiä, joten eri värjäyserät eivät erotu. Viime aikoina olen valitettavasti törmännyt käsinvärjättyihin lankoihin, joiden värjäyserät ovat minusta ihan eri värisiä. Käsivärjätyissä ei tietenkään koskaan voi saada aikaiseksi prikulleen samoja sävyjä, mutta jos se väri kuitenkin olisi sama?

Mekko tikutettiin siis valmiiksi. En kuitenkaan ole vielä ihan varma onko tämä ihan mahtava vai mikä. Mekon mallihan on suora. Ehkä olisi pitänyt tehdä jotain vyötärömuotoiluja. Jos miettii tarkemmin, niin minulle olisi sopinut ehkä paremmin pienempi laskos edessä ja sitten kavennukset kohti vyötäröä ja taas levennykset kohti lantiota. Olen nähnyt mekon itseäni paljon pienempien päällä ja heillä se näyttää paljon paremmalta. Itse olen ns. alapainotteinen ja jotenkin se täysin suora malli ei vaan tunnu hyvältä.

Vähän jo mietin, että pitäisikö asialle tehdä jotain, mutta se tarkottaisi purkamista kainaloihin asti ja sitten taas uudelleen neulomista. Se taas ei just nyt oikein nappaa. Katsotaan miten tämän kanssa nyt eletään. Puretaan sitten jos tuntuu siltä.

Minulta on pyydetty brioche-vinkkejä blogiin. Kiitos ideasta. Tulen tekemään aiheesta postauksen nimenomaan vinkkikulmasta. Eli ei varsinaista teen näin vaan ota huomioon tämä.

1 kommentti:

  1. Anonyymi17.49

    Mekko on ylläsi kaunis ja kaiken vaivan väärti! Itse olen vielä jättänyt aloittamatta kyseisen mekon tikuttelun (vaikka joku siinä kyllä kiehtoisi), sillä olen tuuminut, ettei suora malli sovi minulle, jolla on leveyttä lantiolla ja rinnanympärystä... Olen miettinyt ohjeen puutteita, joista kirjoitit jo aiemmin, ja syvähköä halkiota ja laskosta edessä. Mallia tekisi itsenikin mieli muokata, Ongelma on vaan se, etten taida osata. Huikeaa, kuinka hyvin Sinä osaat!
    Sari

    VastaaPoista