sunnuntaina, toukokuuta 20, 2018

Läpi harmaan kiven...

...perse edellä puuhun. 

Olen neulonut. Olen neulonut ihan hirmuisen paljon, mutta mitään ei ole saatu erityisesti valmiiksi. Siis siihen neulomisen määrään suhteutettuna. 

Viimeksi kirjoitinkin, ettei oikein edisty ja toivoin, että jos se kolmas kerta. Toisen kanssa se tepsi, toinen vaati vielä sen neljännenkin kerran. Että jos on neulottu niin on muuten myös purettukin.


Ensimmäinen murheenkryyni oli briochea ja ainaoikeaa yhdistävä paita. Siinä sakkasi pääntienmuotoilu. Halusin sihen jotain mutkaa ja ajattelin ensin, että tehdään etukappaleen pääntie luomalla silmukoita lisää. No, ei tehdä. Tuli niin ruma ettei tosikaan. Sitten ihmettelin lyhennettyjä kerroksia. Mutta en sitten saanut selvyyttä miten ne hoidetaan, jos väri vaihtuu joka kerros. Kunnes sain pienen idean, jota kokeilemaan. Sillä systeemillä sain pienen korotuksen takakappaleeseen ja sittenhän tuota mentiin.


Nyttemmin on saatu jo hihat erilleen vartalosta ja neulominen on muuttunut tylsäksi. Tosin vartalo-osaa neuloessa on hyvä miettiä hihoja. Että miten tuo kuvio tuosta jatkuu ja miten hoidetaan hihakavennukset sun sellaiset. Kuviota kun ei ole tarkoitus tehdä koko hihaan vaan vähän kikkailla. Ja senhän voi arvata ettei se tule menemään ihan tuosta vaan. Eipähän ole enää tylsää.

Se suurempi vastus ja kivi kengässä on ollut sitten kirjoneulekaarrokepaita. En ole kovin montaa kaarrokepaitaa neulonut, (jotka nekään eivät mitään erityisiä suosikkeja ole olleet) joten siksikin tämä oli aikamoista takkuamista. Ensimmäisissä viritelmissä tein niskaan korotuksia ja sain aina aikaiseksi kummallisen pussin niskaan ja muutenkin epäasiallisesti käyttäytyvän kaarrokkeen. Kun olin kolmannenkin viritelmän neulonut ja todennut sen ihan huonoksi, alkoi jurppia jo pahemman kerran. 

Menin ja ostin TinCanknitsin Strange Brew -kaarrokepaidan reseptin, jota sitten tavasin ja tankkasin. Ihan suoraan en voinut siitä ottaa, mutta jotain taikaa siinä kuitenkin oli. Sain ahaa-elämyksenä, että se niskan korotus voi myös olla kaarrokkeen alapuolella. Ja että kaula-aukon resorin jälkeen lisätään ja reippaasti silmukoita. Ja että lisäyksiä voi sitten vähentää alaspäin mennessä. Tämä takia myös mallipiirustusta piti hieman muokata, mutta nyt sainkin alareunan kukkaskuvion menemään kivemmin.


Eli ensin resori, sitten reipas silmukoiden lisäys ja suoraan kirjoneuleosioon. En tiedä olenko oikeassa mutta kun tsekkasi, että neuleen muoto pystyi tasaisena ympyränä aina siihen saakka kunnes neule meni hartioiden yli niin oltiin turvallisilla vesillä. Sen jälkeen harvensin lisäysten määrää.

Kirjoneuleosion jälkeen meinasi ajatus livetä ja jouduttiin taas purkuhommiin. Kirjoneuleen ja sileän oikean tiheys kun eivät ole samat. Kirjoneuleessa tiheys on noin 26-27 silmukkaa 10 sentissä kun taas sileässä oikeassa 20 silmukkaa. Se on sen verran suuri ero, että aikamoista A-linjaa pukkasi. Purin sitten takaisin kirjoneuleen viimeiselle kerrokselle ja tein sitä seuraavalla kerroksella kavennuksia, joilla yritin kompensoida tiheyden vaihtumista. Hämmästyttävää kyllä: onnistuin heti ensimmäisellä yrittämällä. Vähän luulen, että se niskaan yritetty korotus kärsi myös tästä samaisesta tiheysasiasta. Kun niskaan ensin neuloo sileää oikeaa ja sen jälkeen vaihdetaan kirjoneuleeksi, niin kyllähän se vetää vähän suppuun ja pussi on valmis.

Nyt sitten vaan posotellaan sileää (ja on kyllä aikas tylsää). Vielä pohdin, että tulisiko helmaan tai hihojen suihin jotain kirjoneuletta. Vaikka noita lehtiä tai jottain. En vielä tiedä, ehkä ei. 

11 kommenttia:

  1. Mä niin toivon, että jaksat taistella noiden kanssa. Kertakaikkisen upeita, molemmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän nämä loppuun saakka taistellaan, eihän kummastakaa puutu helmasta kuin jokunen sentti ja sitten hihat. Huomaa vaan kuinka paljon mielenkiintoisempaa on neuloa jotain, jossa tapahtuu. Vaikka sitten joutuisikin purkamaan.

      Poista
  2. Anonyymi19.42

    mä oon just tehnyt kaarrokepaitoja, jossa kirjoneuletta ylhäällä - mutta oon aina kutonut alhaalta ylöspäin. jotenkin kun katson tota kuviota ja paitaa, niin musta siihen vois sopia alas joku yksinkertainen ornamenttikuvio - vaikka pystyraidat ? Heta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita lehtiä olen vähän miettinyt. Toisaalta on kiva kun paidan kiintopiste on yhdessä kohtaa, eli tässä tapauksessa kaarrokkeessa. Niin ja kiitos teepakettilähetyksestä. Melkein toivoisi huonoja kelejä, että innostuisi tapetointipuuhista :)

      Poista
    2. Anonyymi22.50

      jos mietit noita vihrulaisia lehtiä helmaan ja rannekkeiden viereen, niin osaan hahmottaa senkin - se ehkä koostais sitä.. - täällä on muuten helteitä, ja kutimet lepää :) Heta

      Poista
  3. Anonyymi17.23

    Ihania! Voi kun osais itsekin...

    t. annelimarjaana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikaoista kiroilua tämä on ollut. Nyt näyttää jo paremmalta.

      Poista
  4. Todella nätti väriltään ja brioissikuvioiltaan tuo ensimmäinen keskeneräinen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Katsotaan vielä miten saan ne hihat sumpilittua.Eihän se auta kuin kokeilla. Onneksi voi purkaa ja kokeilla uudestaan jos ei toimi.

      Poista
  5. Tervakettu22.21

    Ihanaihanaihana tuo briossikuviopaita! En malttaisi odottaa nähdä sitä valmiina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muakin kiinnostaisi nähdä se valmiina :) Pari senttiä vielä helmaan ja sitten ne hihat.

      Poista