lauantaina, tammikuuta 06, 2018

Laihdutusvinkkejä

Vuoden alussa jokaikisessä lehdessä tai missä vaan on kaikenmaailman laihduttamis-, kuntoilu- ja ties mitä karsimisvinkkiä. 

Aloita uusi elämä! 
Koti järjestykseen! 
Kroppa rantakuntoon! 
Uusi harrastus! 

Ja mitä vielä. Itse ajattelin jatkaa hyväksi havaitsemallani linjalla. Syön suklaata kun mieli tekee ja siivoan kun alkaa kaaos liikaa ärsyttämään. 

Ainoa mikä näin käsitöitten riivaamana ihmisenä joskus ärsyttää on langan määrä. Välillä ei voi kuin ihmetellä, että mistä se kaikki on tänne kotiin rantautunut. Syyllinen löytyy peilistä mutta sitä on välillä vähän vaikea tunnustaa.

Minun helmasyntini on matkamuistolanka. Tiedättehän, mennään vaikka eri kaupunkiin messuille ja sitten lähtee lapasesta, kun on kaikkea hulvattoman ihanaa tarjolla, joita ei vain voi olla mukaansa ottamatta, koska niitä ei sitten sen jälkeen näe enää koskaan ikinä missään. Ja siks toisekseen, villahan voi loppua hetkenä minä hyvänsä, eikös vaan? Matkamuistolankoja on hankittu myös niinkin eksoottisesta ja vaikeasti tavoitettavasti paikasta kuin Haukiputaalta. Kerran kuussa neulemiitistä. 

Että tosiaan olisi ryhdistäytymisen paikka. Toisaalta langan ostaminen kuuluu aika erottomasti neuleharrastukseen. Kaukana ovat ne ajat kun ensin mietittiin malli ja sitten mentiin kauppaan ostamaan siihen langat. Neulottiin ja sitten mietitiin, että mitäs seuraavaksi. Minulla on tällä hetkellä kesken (ainakin) kolme paitaa ja yhdet villahousut. Hyllyssä ja kaikenmaailman nyssäköissä ja laatikoissa varmaan 10 paidan verran lankaa. Joinakin päivänä ne ärsyttävät ja hirmuisesti.

Tiedän, että muitakin ärsyttää. Ei siis minun lankamäärä ja keskeneräiset työt vaan se oma varasto. Sen vuoksi muutama lankalaihdutusvinkki jos on hinkua pienentää omaa varastoa muttei keksi, että miten.


Villahousut. Tutkasin sukkalankajämiäni. Olen näköjään harrastanut runsaasti kirjavia lankoja, joista on aina jäänyt pikkasen tennispalloa pienempi pallero jäljelle. Mitä ihmettä niistä voisi tehdä? Vähän pohdin neulovani villahousut, vaikka raidottaisi tai jotain. Villahousut kun ovat talvipyöräilyssä aikas ehdottomat varusteet. Kesken ajatusten herra West meni julkaisemaan Marled mania legginssit ja siitä se ajatus ns. lähti. Kaivoin kaikki epämääriset sukkalankapallerot samaan pussiin ja pistin silmukat puikoille. Housut neulotaan kahdella lankasäikeellä. Toinen säie on minulla harmaata tai jotain muuta tummaa ohutta yksiväristä sukkalankaa. Toinen säie on sitten niitä riemunkirjavia lankoja, joita raidotan mielivaltaisesti. Kahden säikeen pinta muodostaa vaikka minkämoisa kuvioita.


Seuraava vaihe olisi erottaa lahkeet yläosasta. Toiveena on ettei näitten valmistuttua nurkissa ole yhtään kirjavaa lankapalleroa. 

"Turkisliivi". Ostin Sanna Vatasen BÄÄ! -kirjan ja siinä oleva virkattu "turkisliivi" on kiehnännyt mielenvieressä suht ahkerasti. Mietin hommaavani mustia lankoja sitä varten. Eräänä iltana hinku nousi sen verran suureksi, että kaivelin mustan langan puuteessa erinäisiä harmaita ja virkkasin menemään. Pinta näytti harmaanakin vallan viehkeältä, joten singahdin kaivelmaan kaikenmaailman harmaita, erityisesti niitä kaikkia pikkupalleroita, joita taasen tuntui löytyvän erittäin runsaasti. Koska virkattu mallikappale tuntui kamalan tönköltä, päätin kokeilla lenksujen tekoa neulomalla. Löysin siihen hyvän opastevideon Wool and the Gangilta YouTube kanavalta. Ohjeistuksesta poiketen, teen lenkin oikealla puolella jokaiseen silmukkaan ja paljon lyhyempänä. Näin pinnasta tulee enemmän lampaan taljaa muistuttava. 
 
Sitten vaan silmukkaa puikolle! Lankoina on hahtuvaa, mohairia, pellavaa, suomenlampaan villaa, merinoa: kaikkea mikä nyt jotenkin on harmaaksi luokiteltavissa. Säikeessä on aina kaksi säeiettä hahtuvaa ja yksi vähän paksumpi ja  yksi vähän ohuempi lanka. Oikein loistava kohde upottaa kaikki epämääräiset pikku nöttöset. Ainoa mitä pitää hankkia lisää on hahtuva. Hahtuvalla lenksuihin saa sitä turkistamaista pörheyttä ilman, että työ painaisi kamalasti. Työssä on 80 silmukkaa ja puikot ovat 8 milliset. Lenkkien neulominen on aika hidasta, mutta yksi edestakaskerros on sitten sentin korkea. Ihan mahtavaa! Neulepintaa katsoa alkaa päässä soida Game of Thronesin tunnusmusiikki. Luntakin olisi kuin Muurin takana. Valkoisia kulkijoita ei onneksi näy.


 

20 kommenttia:

  1. Tuota turkisneuletta täytyy kyllä kokeilla. Kiitos ideasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitetään Sannan kirjaa :)

      Poista
  2. Vautsi, olet oikea neulemestari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tiijä tuota, kiitos kuitenkin :)

      Poista
  3. Keekis15.53

    Isojen ja vakavien asioiden äärellä ollaan, niin täälläkin. Vanha Amerikanarkku on kantta myöten täynnä kaikkea mahdollista langaksi nimettyä, pellavasta glitteriin ja mohairista suri-alpakkaan, tarhakettu-koiranvilla lampaavillalla höystettynä siellä joukossa - pistämättömän lämmin sukkalanka muuten siinä.
    Olis painonvartiuden paikka todellakin. Jahka nyt vävyn joululahjapaidan kaula-aukon tässä valmistan ja päättelen langat, sitten alkavat katumusharjoitukset sopivasti härkäviikkojen sulostukseksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarhakettukoiranvilla kulostaa äärettömän jännältä. Mutta ihan tosissaan, en tajua mistä nämä kaikki langat ovat kotiini tulleet. Varsinkin ne pienet nöttöset, taatusti lisääntyvät keskenään.

      Poista
  4. Sulla on hyvä laihis, tuo varmasti toimii! Kirjavat sukkalangat ovat ihmeellisiä itsesikiäviä; mullakin on niitä, vaikken edes neulo sukkia.. Westin pojalta on mulla jonon kärkisijoilla kolme paitaa ja ne villahousut. Ajattelin vetää niistä 3/4 kaappijemmoilla tuolla samalla tekniikalla, että kyllä ne kilot alkavat karista joskus täälläkin. Tässon vaan ensin vähän muuta, saas nähdä ehtivätkö mun paidat ja pöksyt juhannukseksi vai ensi jouluksi.. Mutta kilothan lähtevät tunnetusti hitaasti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näillä korkeuksilla villahousut voivat olla ihan tarpeelliset juhannuksennakin. Muistele vaan aikaa pari vuotta takasin päin. Silloin juhannuksen ja joulun ero oli se, että juhannuksena oli lunta.

      Villakiloilla on valitetavasti ihan sama periaate kuin ihmisläskilläkin: tulee nopsaan, vajenee hitaasti.

      Poista
  5. Sama ongelma langanjämien kanssa. Nuo Westin legginssit ovat tosi makeat, mutta mun mieheni ainakin saisi hepulin, jos näkisi minua niissä... Kotirauhan nimissä siis pitää keksiä jotain muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiijä sitten millaisen hepulin saisi :D mutta vakavasti sanottuna, pyöräillessä reidet ja persaus paleltuu pakkasella jos ei ole villaa lämmittämässä. Ja mun vanhat villahousut alkavat olla jo aika kurjassa kunnossa.

      Poista
  6. Hihii. Minä just viime viikonloppuna tuijotin westin villahousuja, pohdin mitä pistän pyörälenkille päälle kun tulee oikeasti pakkasta ja haaveilin lahduttavani lankavarastoja. Ja päädyin tekemään lähes sun reseptillä villahousuja: kaksinkertaista fingeringiä, jämiäkin! Onnellisena olen upottanut niihin useamman kerän lankaa jo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes! Pidän sulle peukkuja, että saat kaikki jämät hävitettyä.

      Poista
  7. Hauskan näköistä "turkispintaa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turkista eilen neuloessani vähän mietin, että on tämäkin: ensin lammas parturoidaan ja villasta tehdään lankaa. Sitten langasta neulotaan pintaa, joka muistuttaa sitä lampaan turkkia :D

      Poista
  8. Mie jo säikähin otsikon perusteella, et ei kai täältäkin tuutista nyt tule sitä "uuden elämän aloitusta", mut ei sentään onneksi. Hillittömät legginsit tulossa, taattua Steppe-laatua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hillittömät legginssit kuulostaa joltain toooodella härskiltä sananmuunnokselsta :) täällä kuule jatketaan ihan samoilla hörhölinjoilla kuin ennenkin, ei huolta!

      Poista
  9. Anonyymi15.06

    Uuden vuoden aloittajaisiksi siivosin minäkin lankavarastoni. Päätin olla armoton. Lahjoitin osan ja osan heitin kylmästi roskiin. Roskiin lähti pientä nyssäkkää, ja aloitettu pusero, josta lanka oli loppunut, ja jota varmasti ei enää saa. Jäljelle jäi vain kaksi aloitettua neuletta, jotka ovat nyt työn alla. Jatkossa palaan systeemin, että ensin päätetään, mitä neulotaan, ja sitten siihen ostetaan langat. Tämä on pyhä lupaus tälle vuodelle. Jos sanani syön, niin syön myös pienen kasan villaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne nyssykät on paha rasti. Niille kun aina mielessään keksii kaikkea tarkoitusta: sitten kun alan tehdä villakirjontaa, jos siitä vaikka johonkin kirjoneule raitaan...ja sitä rataa. Tuo systeemi ensin projekti, sitten langat olisi äärettömän tervetullut tekemään come backin.

      Poista
  10. Leggarit on puikoilla täälläkin. Mä pistin yhteen pussukkaan kaikki tummemmat langat ja toiseen väri-ilottelut. Voi sitten aina kummastakin poimi yhden jämäkerän käyttöön. Vielä kun joku ehtisi neuloa ne valmiiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on sama systeemi. Vähän kyllä pelkään, että lankaa on työn valmistuttua ihan sama määrä jäljellä kuin aloittaessakin. Lisäksi olen löytänyt todella kummallisia keriä. Mihin tarkoitukseen olen ostanut kaksi kerää ruman ruskeaa Fabelia? Ei nyt ihan heti tule mieleen. Tai ehkä ostin ne näitä leggareita varten? Juu, niin sen täytyy olla.

      Poista