sunnuntaina, syyskuuta 24, 2017

MC Koppakuoriainen ja muut pörriäiset

Yksi ilta kaivelin lankakasojani jotain tiettyä, jo unohdettua, etsien. Silmäkulmassa vilahtivat Louhittaren Kytöläinen ja Sandnesin mohair. Tiesin heti heidän olevan Match made in heaven. Heidän rakkautensa hedelmänä syntyi pörröpaita mitä mahtavimmassa happaman keltaisen värissä. Asiaa ei kuitenkaan pidä jättää tähän, koska asioistahan voi aina tehdä vaikeammat kuin ovatkaan. Kesällä tulin hankkineeksi Makingzine-lehden Flora ja Fauna numerot ja jälkimmäisessä on ihanan Dottie Angelin suunnittelema koppiais-kirjontakuvio. Päätin, että minun paidassa pitää nyt ainakin ensi alkuun yksi koppiainen olla. 


Väriksi ajattelin jotain hempeän vauvankakan ruskeaa, mutta eilisessä Louhittaren Luolan neulemiitissä sitten käänsin takkini ja nyt minulla on vaalean sininen koppis tuloillan. Tiedä sitten onko olemassa vaaleansinisiä koppiksia. Kohta on. Kunhan saan aikaiseksi. Ja ympärille mohairkukkia. 


Miitistä toki kantautui lankaakin mukaan, ihan maltillisia määriä tällä kertaa. Näistä tulee brioche-huivi. Sitten joku päivä sekin.


Koska ensin pitää vääntää yki brioche-lapasohje valmiiksi. Ohjeiden kirjoittaminen on yhtä iloista puuhaa kuin tikkujen työntäminen kynsien alle. Miten asian saa kerrottua niin, että kaikki ymmärtävät sen ilman, että jaaritellaan? Miksi asia, joka on itselle ajatuksena täysin selvää, on kirjoitettuna täyttä hepreaa, josta ei itsekään enää ymmärrä mitä pitää tehdä ja miksi? Miksi kaavioista ei huomaa itsestäänselviä virheitä? Miksi ne korjaa mielessään oikeiksi? Todella tuskaista. 


Ensi viikolla ilmestyvässä Roosa nauha -neulemallistossa on muuten ohjeita minun kynästä ja puikoilta. En ole vielä uskaltanut lukea painetusta ohjeesta mahtoiko sinne jäädä mitään ylimääräisiä kukkasia. Mallisto on muuten tosi kiva. Siellä on ainakin parit sukat, jotka pitää neuloa. Ja ensi kuussa sitten vasta jännää onkin! Ensin on Portti-retriitti Siikajoella ja sitten loppukuussa Pompomin superviikonloppu Kuopiossa, jonne menen opettamaan brioche-neulontaa. Siinä välissä taasen ilmestyy eräs lehti, jossa on useamman sivun artikkeli minusta sekä yhden ihanan pörröhuivin ohje. Ja sitäkin ohjetta on kuulkaa tavattu...  

 

4 kommenttia:

  1. Tästä tuli mieleen, että keulin kerran joistakin ostokämmekkäistä, että tuommoisethan voisi tehdä itsekin. Joku siihen sitten netissä parahti, että voitko tehdä ohjeet.

    No, se ohje, minkä olin kuvitellut vievän viisi riviä vei pikemminkin kaksi aanelosta - siis voihan sitä itse silmämääräisesti kopioida ainaoikein-pinnan kämmekkään päältä ja neuloa sen peukalon, mikä silloin eniten miellyttää, mutta ... ei siitä ehkä ohjeeksi sentään ole.

    Odotan innolla pörröhuiveja ja lapasia!

    VastaaPoista
  2. Ohjeiden kirjoittamiseen(kin) varmasti tottuu ja oppii kunhan niitä vaan tekee. Harvakseltaan kun kirjoittelee niin tuntee aina aloittavansa ihan alkeista. Mulla on helmasyntinä se, etten jaksa niin pikkutarkaan vääntää ohjetta, koska "kaikkihan tämän tietää". Ja sitten jää joku oikeaati merkittävät asia mainitsematta.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi6.54

    Luin SEN lehden jutun eilen ja sitä kautta eksyin blogiisi nyt ensimmäistä kertaa. Aivan mahtava blogi ja ihania kuvia! Pitkän neuletauon jälkeen (sain sorminivelet reiluksi vuodeksi tilttiin liiasta neulomisesta...) nyt se polttava inspiraatio iski jälleen! Kun vaan nivelet kestäisi...!
    Kiitos inspiraatiosta!
    Eija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Eija, kiva kun eksyit :) Neuleinspiraation palaaminen on mahtava juttu, kunhan vaan muistaa annostella neulomista oikein ettei saa itteään rikki. Mulla on kroppa aika usein jumissa mutta kun on fiilis päällä niin on vaikea olla tekemättä!

      Poista