torstaina, lokakuuta 22, 2015

Kyllästynyt kissa ja iloinen pipo


Berttaa jurppi. Ihmiset eivät päästäneet ulos vesisateeseen. Hmpf. Sisällä piti vaan olla öllöttää, tylsää. Ei mitään tekemistä. Ihminen sytytti takkaan tulet, otti kutomuksen ja laittoi pädille Varg Veumin pyörimään. Voihan siihen syliin sitten mennä vaikka nukkumaan, kun kerran mitään muutakaan ei ollut tarjolla.


Se ihminen neuloi pipon ja pyöräytti päähän tupsun. Sen poika ainakin oli iloinen uudesta pipostaan.


Seuraavana päivänä Berttakin pääsi ulos ja kuin tilauksesta se sai hetken jahdata tyhmää fasaania. Siinä mielessä tyhmää ettei se mokoma suostunut syötäväksi. 

10 kommenttia:

  1. Iloinen pipo, poika olisi täälläkin tyytyväinen tuollaisesta.

    Vai että siellä pohjoisessakin on tyhmiä fasaaneja. Niin on täällä saarivaltakunnassakin, palaavat vieläpä heti pienen koiran nenään eteen ilkkumaan niin että koiraraukka on aivan näännyksissä saatuaan lopulta tyhmät fasaanit jahdattua kaukaisemmille pelloille. Ei pieni koira jaksa enää moisen urakan jälkeen enää edes kotiin laahustaa vaan joutuu viimeiset kilometrit emännän sylissä matkustamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on täällä ihan lauma niitä kekkaloimassa, parkumassa ja muuten vaan mahtailemassa. Bertta niitä välillä auttaa lentämään.

      Poista
  2. Ihana pipo! En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että piposta voi saada noin hienon, kun tekee raitaa tuohon suuntaan ja sitten toiseen. Voisitko tehdä Bertallekin pienen pipon. Hän ihan varmasti haluasi sellaisen ja pieni tupsu tietenkin. Fasaanit on typeriä, olen samaa mieltä. Tuolla kun iohminen kävelee rauhassa ajatuksissaan, niin jopas mokomat kiekaisevat siinä ihan lähipusikossa niin, että säikähtää. Voi kun Bertta saisi ne kaikki kiinni ja panisi pataan. Tekisi hyvän lihapadan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää insporoiduin vähän Pinterestissä näkemistäni pipokuvista samalla kun tuskastelin langan määrää mitä tähän huusholliin on siunaantunut. Sainpahan ainakin pikkasen kulutettua sitä pois :) Bertalle en taida tehdä pipoa. Siitä seuraisi todennäköisesti verilöyly kun yrittäisin sitä kissa päähän asentaa

      Poista
    2. Voi harmi. Kyllä se tykkäisi, jos olisi kaksi tupsua. Toinen nyörin päässä ja sillä voisi leikkiä. Muuten, Bertta on hieman jäniksen näköinen tuossa vasemman puoleisessa kuvassa pitkine korvineen.

      Poista
  3. Onpas ihana ja iloinen pipo! Tällä alueella on niin vähän fasaaneja, että on tullut ikävä sitä krääk-ääntä. Sen sijaan täällä on paljon mustarastaita ja citykaneja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta tuli hauska. Toki tuo pystyraita olisi voinut olla mutaman sentin korkkeampi ja vaakarai vastaavan verran matalampi. Käytiin Tietomaassa, optisista illuusioista sain mahtisidean sukkiin!

      Poista
  4. Bertta-parka. Että vesisateeseenkin pitäisi päästä? Meidän pojat täällä kohottelevat kauhusta viiksikarvojaan moisen hurjimuksen edessä. Meillä halutaan ulos vain kuivalla säällä, ihan maitopartoja nämä. Nuorempi tyttäreni lähettelee kuvan mannekiinille terveisiä.;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään se tohotti tuolla tihkusateessa onnellisena kissana. Kun tuotiin sisälle se kävi syömässä ja aloitti kauhean konsertin että pääsisi takaisin. Naapurit kohta ilmoittavat eläinsuojeluun kun me pidetään kissaa sateessa ulkona. Mutta että Steppe-setä, ihanaa!

      Poista
  5. Kylläpä onkin ihanan pirtsakka pipo, ei ihme että poika tykkää! =)

    VastaaPoista