maanantaina, syyskuuta 21, 2015

Paluu arkeen

Vietin viikonlopun Törmälän tilalla Siikajoella 22 muun neulovan naisihmisen kanssa. Ja olihan meillä hauskaa! Tosin myöhään nukkumaan/aikaisin ylös -yhdistelmä ei ole se maailman parhain. Tänä aamuna todella tunsi, että unet ovat jääneet vähiin. Siellä me neulottiin, kehrättiin, kirjottiin ja saatettiinpa jotain pikkasen syödäkin. Saunaankin pääsi ja löydettiin mitä mellevin puolukkapaikka. Tilan 15-vuotias Wekku-koira sai osakseen paljon rapsutuksia ja erinäisiä lässytyksiä. Tuumasi varmaan että onneksi olen kuuro. Kuvia löytyy tuolta Instan puolelta, jos niitä haluaapi päästä tiiraamaan. 

Tiedä sitten olenko parantunut vai täysin sairas, mutta ostokset olivat käsittämättömän pienet. Vyyhti Wollmeise lacea, kartio jotain Colourmartin pitsilankaa, kirjavaa sukkalankaa ja uusi puikkomitta hukkaan menneen tilalle. Siinä kaikki. Tai no tuli mukaan yksi iso pussillinen alpakka-silkkiä. Jos vaikka joku päivä taas innostuisin kehräämään. 

Eilen illalla kotiuduttuani aattelin, että tekisin kirjoneuletakin vartalo-osan valmiiksi. Tarkasti laskin, että etukappaleissa on saman verran kukkasia ja aloitin sitten pääntien. Kunnes sitten tarkastelin uudemman kerran tekemisiäni…päätin mennä nukkumaan. 

15 kommenttia:

  1. Tuollaiseen neuletapaamiseen täytyy ehdottomasti tulla joskus mukaan. Ja mukava kuulla, että ihan kaikilla muillakaan ei mene neulomiset nappiin aina. Itse muka laskin niin tarkasti äskettäin, että resorissa on täsmälleen yhtä monta riviä ja myöhemmin totesin että noin 6 sittenkin uupui (15 niitä oli kaikkiaan, vaikea laskutoimitus. huokaus)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ei voi onnistua...tässähän piti osata laskea jopa kuuteen. Ei onnistunut :)

      Poista
  2. Kuulostipa kivalta tapaamiselta. :) Ja voi arghh... Joskus sitä vain yllättää itsensäkin laskutaidollaan. :D Silloin yleensä nukkumaanmeno on se paras ratkaisu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli kyllä kivaa ja paikka oli tosi hieno. Laskutaito eli varsinkin sen puute on välillä jotain niin hämmästyttävää ettei sitä aina voi todeksi uskoa.

      Poista
  3. Mua melkein alkoi itkettää sun puolesta. Itse tulisin tuossa tilanteessa hulluksi, mutta toiset selviää nukkumisella. Onneksi on ollut mukava puikkoviikonloppu takana. Todella maltilliset ostokset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tässä hulluksi tarvitse tulla. Purkamista ei ole kuin tuo punaisen raidan yläpuolelta muutama sentti. Sitten vaan neulotaan se kuudeskin kukkanen ja sitten vasta aloitetaan uusi kaula-aukko. Ostokset olivat kyllä erittäin maltilliset.

      Poista
  4. Juu ei kyllä naurattais tuossa tilanteessa... Ihana kirjoneuletakki tuloillaan, tsemppiä purkamiseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei tartte paljoa purkaa ja uudelleen neuloa. Kyllä tää vähän kuitenkin naurattaa, onhan tää niin älyvapaa mittaustulos ettei toista.

      Poista
  5. Anonyymi8.59

    Joo, tuollaisia laskuvirheitä tapahtuu. Kun laskupääni meni tosi heikoksi, kehitin toisen menetelmän. Se on "vertailu", jossa kahta samanlaista osaa (hiha tms.) tai puoliskoa (oikea ja vasen etukpl) verrataan toisiinsa asettelemalla ne rinnakkain tai päällekkäin ja tutkimalla, että ne ovat samanlaiset. Jos neule on neulottu avoimena ja kerroksen ensimmäinen ja viimeinen silmukka on neulottu aina oikein, pystyy tällä tavalla toteamaan, että jopa kerrosten määrä täsmää.

    Myös silmukoiden laskemisessa (kun luon niitä) luon aina 10 tai 20 silmukkaa. Sitten laitan merkkilangan (pitkän ja erivärisen kuin neulottava lanka) vuorotellen oikean puikon (sen jolle luodut silmukat kertyvät) etu- ja takapuolelle. Sitten minun tarvitsee vain laskea 10, 20, 30... tai 20, 40, 60... tai 1, 2, 3...(kymmentä). Näin en sekoa laskuissani jo 30. silmukan kohdalla, mikä tekee oloni lähinnä hulluksi. Kun höperyys ja muistamattomuus lisääntyy, on pakko keksiä uusia keinoja selviytyä.

    Kyllä on hieno tuo kirjoneule ja vielä edestakaisin neulottuna! Perässä koetan tulla ja nostaa taitojeni tasoa, upeaa, kun voi tavoitella jotain noin hienoa osaamista :)

    Ulla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää laskin että kukkasia on saman verran molemmissa ja jotenkin on vielä mielikuva että oisin laittanut keskiedutkin päällekkäin ja ollut tyytyväinen tuloksiin. Tämän siitä saa kun yliväsyneenä yrittää jottain. Se nurjalta kirjoneuleen neulominen ei ole mulle mikään "juttu". Ihan samanlaista, vaikka tosin vähän hitaampaa kuin oikealta puolelta neulominenkin. Vaikka pari neuletta onkin tullut leikattua auki, niin jotenkin kuitenkin vierastan sitä tekniikkaa.

      Poista
  6. Silläkin uhalla, että ritarit, jotka sanovat "NI!" hyökkäävät kohta kimppuuni: tossa epäsymmetriassa on jotain hurjan kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö tämä kuitenkin symmetrisen epäsymmetrinen? hah. Katotaans miten uusintaotos onnistuu. Siinä on sitten varmaan yksi kukkanen liikaa :D

      Poista
  7. Avantgardistinen neule? Aloitat uuden trendin? Ei vaites, mukava nähdä, että muillekin sattuu ja tapahtuu.;) Sitä se väsymys ja mukavan äärellä riekkuminen teettää. Ostokset ovat maltilliset, mutta ehkä säästelet vain kässämessuille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hyvä että sattuu ja tapahtuu, eipähän ole liian tasaista. Ja kyllähän tämä "mittaustulos" vähän naurattaa, että kaikkea sitä! Kässämessuille on kyllä syytä ainakin vähän säästää rahaa, eihän sitä koskaan tiedä mitä ihanuuksia on tarjolla.

      Poista
  8. Hieno ja kaunis neule tulossa. Kertakaikkisen upeita kirjoneuleita kirjassa onkin, huh huh, en ihmettele hyperventilaatiotasi (siis aiemmassa kirjoituksessa).
    Luin ja katsoin monen monta postausta kerralla näin kesän jälkeen, mukavaa syksyä Sinulle.

    VastaaPoista