maanantaina, elokuuta 17, 2015

Palstaviljely on perseestä

Tämä teksti on kirjoitettu syvän tunnekuohun alaisena ja sisältää  arveluttavaa sanankäyttöä.

Palstaviljely on perseestä. Jos viime kesänä oli huono sato niin tämä kesä on vieläkin huonompi. Voisi melkein sanoa ettei olenkaan satoa. Tai no käytiin me sieltä syömässä 10 herneenpalkoa per kärsä pojan kanssa. Siinäpä se sitten taitaa olla.

Nähkääs kun keväällä satoi. Ja sitten satoi vähän lisää ja vielä vähän lisää. Välillä satoi paljon lisää ja pelto olisi soveltunut hyvin vaikkapa riisinviljelyyn tai mutapainiin. Kylmääkin oli. Eikä se siitä kesän mittaan lämmennyt. Sipulit hukkuivat, mangoldit eivät jaksaneet itää. Kaikki mikä kasvoi, kasvoi miniatyyri koossa. Perunan varret ovat tällä hetkellä n. 15 cm korkeita. Salaatti sellaista viisi senttistä. Kesäkurpitsat (se ainoa niistä  kolmesta, joka jaksoi kasvattaa muutakin kuin sirkkalehdet) ovat kuin ilmettyjä cocktailkurkkuja. Fenkolit, ne jotka eloon jäivät, ovat ihme ja kyllä kasvaneet, tästä pisteet! Jänis söi lehtikaalin. Toki kaali kasvatti lehdet uudelleen. Maistoin niitä. Saman makuelämyksen saa kun menee makaamaan nurmikolle ja syö heinää ja apiloita. Kaikki parsakaalin taimet kuolivat. 

Tätä vartenko minä heiluin siellä tuntikausia ja käänsin ja perkasin? Kyttäsin perunansiemeniä kaupassa? Vein useita kottikärryllisiä rikkaruohojen juurakoita? Kannoin pellolle hevonkakkaa ja parempaa multaa? Kaivoin, kuokin ja hikoilin? Selkäänkin sattui ja itikat purivat. 

Perkele.

Ei ikinä enää. Pitäkää tunkkinne! 

36 kommenttia:

  1. Ha-haa, olipa varmasti puhdistava vuodatus! Ihan takuulla ottaa päähän, kun koko kevään ja kesän on panostanu ja hoivannu ja kyykkiny ja sitten kun pitäis jotain satoa saada, ei näy mitään. Voi tietty hieman iloita siitä, ettei naapurillakaan laarit täyty. Älä enää ikinä ala viljelijäksi, neulo sekin aika, saat parempaa tulosta ja komeita tumppuja. Esimerkiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuodatus kyllä tuli niin sydänjuurista. Kauhea uurastus mutta missä palkka? Häh? Pittääkö soittaa Karpolle?

      Poista
  2. Anonyymi21.48

    Niin... mutta unohdat sen kun tammi- helmikuussa saapuvat siemenluettelot.... tai viimeistään kun lumi alkaa sulaa....

    Minä olen jo monta vuotta vannonut etten ikinä enää kasvata yhtäkään tomaatti. Jostain kumman syystä minulla on pihalla pari tomaattitainta. En tosi ymmärrä mistä ne on tullut. Enhän minä ole niitä ostanut? Enhän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tässä varmaan jotain viljellään mutta ei palstalla. Kattelin tässä vähän kukkapenkkejäni ja kas, tuohon menisi hyvin kesäkurpitsa, noihin ruukkuihin voisi laittaa salaattia...

      Poista
  3. Jos yhtään lohduttaa, niin tähän asti melkoisen uskolliset omenapuut kukkivat keväällä hyvin, olivat täynnä raakileita ja satavat nyt mätiä omenoita minkä kerkiävät. Ne mitkä on vielä puussa ei mitenkään kehuttavilta näytä, matoisia taitavat olla. Heilauttaisinko kirvestä vai sahaa? Valkosipulintaimista surin osa kuoli, persilja ei itänyt. Pientä salaattia tulee, muta sitäkin on joku kauniisti pitsikuvioinut... Ostetaan vihannekset jatkossa kaupasta. Prkl. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon pellon tilanteen huomaa koko karseudessaan siinä ettei sielä kasva edes rikkakasvit kunnolla. Yleensä näihin aikoihin siellä heinä heilimöi reiden korkuisena, nyt hyvä jos pohkeeseen saakka. Ei kasva mikään.

      Poista
  4. Anonyymi22.08

    Älähän hättäile��. Tuleva satokausi voi olla parempi. Nyt kirjoitan hyötyviljelyn aika pitkällä kokemuksella...Kokeilussasi on monia mielenkiintoisia, mutta pohjoisen olosuhteisiin vaativia lajikkeita. Meidän hyötykasveistamme on tänä kesänä pärjänneet parhaiten perussipulit ja tilli. Yleensä tilli on kuivunut jo heinäkuussa, ilmeisesti kuivuuteen. Suunnitellaan talven jälkeen ihan rauhassa uutta sesonkia��.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myönnän olevani tällä hetkellä kurkkuani (heh) täynnnä palstaviljelyn riemua. Palstanaapurin kanssa todettiin että onneksi elanto ei ole tästä kiinni, muuten nähtäisiin nälkää. Muistelen kaiholla muutama kesä sitten aikaa jolloin kesäkurpitsaa tuli niin paljon että sitä pursusi jo korvista ulos. Herneistä haettiin useampi iso vadillinen, sipulit piti tuoda kottikärryillä kotiin, perunoista puhumattakaan. Parsakaaliakin oli niin paljon ettei sitä kerinnyt syömään. Oi niitä aikoja.

      Poista
  5. Jep. Tää kesä... Mulla on myös miniatyyrikesäkurpitsoja kasvamassa, kasvihuoneellinen vihreitä tomaatteja, jotka ilmeisesti eivät edes aio punertua, pikkuruisia paprikoita ja salaatteja, jotka eivät kasvaneet. No, toisaalta yritit sit kyllä kasvoivat, ainakin osa niistä. Kaikki samassa lavassa olevat siis ja metritolkulla, kun alkuun pääsivät...Hiukan ristiriitisissa tunnelmissa täälläkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ollut tämä kesäksi nimitetty aika. Eilen säätiedotteessa oli auringonpaistetunneista grafiikkaa, jäätiin kuukausitasolla sata tuntia jälkeen. Kyllähän sen huomaa. Lisäksi se kauhea sade ja kylmyys. Ei se paljoa houkuta kasvamaan. Nythän sitä lämmintä on luvassa, mutta öisin on tosi kylmää. Halla korjaa loput :)

      Poista
  6. Anonyymi14.25

    Kitkemisen tulokset näkyvät vielä seuraavinakin vuosina. Älä vielä luovuta palstasi pois.
    Peräkkäisinä vuosi kesäkurpitsa sato muutamalla taimella vaihteli 1-30 kg.
    Ja ainakin persilja viihtyy viileässä kesässä. Se ei edes idä lämpiminä keväinä.
    Monipuolisilla lajikkeilla voi aina joku onnistua.
    Itselläni ei tänä vuonna ollut edes yrttiruukkuja julkisivu remonttien vuoksi.
    t. M&m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kitkemisen tulokset todellakin näkyvät! Mulla on palstalla kaitale, jota en ole viljellyt. Siitä kohtaa kun peuhasee niin talikko ei meinaa mahtua rikkaruohonjuurien sekaan :) Palstan pitäminen täytyy päättää vasta ensi vuoden huhtikuussa. Sitä saattaa lientyä siihen mennessä

      Poista
  7. Joo, fenkoli ja tilli, siinä onnistujat.

    Mun palstalla kasvaa siemenpankista henkiin herännyt suokasvi, joku heinä. Sitä on ihan v*tusti.

    Yritän unohtaa tän kesän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fenkoli on kyllä reipas kaveri. Se on joka vuosi onnistunut ja on niin mielettömän hyvää!

      Juu, unohdetaan tän "kesä" viljelyt. Onneksi elanto ei ole siitä kiinni

      Poista
  8. I feel you!!!!
    Jaksoin ihan ekaa kertaa elämässäni laittaa kasvimaan, ja se paleltui ja hukkui ja mikä selvisi, muurahaiset söivät! Luultavasti saan siitä urakasta 5 sipulia....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja niissä sipuleissa on tietty niitä inhoja matoja...on tämäkin harrastus!

      Poista
  9. Anonyymi1.54

    Juu et ole ainut, jonka sato jäi laihaksi. Paska kesä kaikenkaikkiaan. Meillä porkkanat tuhosi joku elukka, epäilen metsäjänistä. Hernekään ei tunnu tuottavan kunnolla syötävää. Avomaan kurkku myöhässä ja pieniä nysiä ovat vieläkin. Tuoksuhernettä rupesin kasvattamaan jo loppukeväästä ja se on kitunut takapihan patiolla pieninä nysinä koko kesän. Nyt se sitten päätti tumpata tulemaan muutaman kukan. Hyvä se nyt on kukkia, kun kesä alkaa olla jo ohi. Mulle luvattiin siemenpaketin kyljessä runsasta ja tuoksuvaa kukintaa KOKO kesäksi. No ei tullu...Pelko pyllyssä saa vahtia niitä kurkkuja, on meinaan täällä itä-suomessa ollut tällä viikolla muutama kylmempi yö jo. No jos halla vie, niin ostetaan sit etikkakurkut kaupasta...
    - Susan-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut kesä suosiollinen ei. Minun tuoksuherneet ovat kasvaneet ihan hjyvin ja kukkivat, aurinkoisella parvekkeella. Mutta ruukussa olevat köynnöskeassit ovat n. 15 cm mittaisia :) Meillä on kans yöllö sen verran raitista että eiköhän niistä cocktailkurkun kokoisista kesäkurpitsoista päästä eroon.

      Poista
    2. ristus noita kirjotusvirheitä...

      Poista
  10. Jos on palstaviljely perseestä, niin ei hortonomin urakaan tunnu kannattavan. Akkunoilla kasvatetut päivänsinet, mustasilmäsusannat ym. uskalsi viedä ulos vasta kesäkuun lopulla (viime kesänä vein aikaisemmin ja kaikki paleltuivat juhannuksena). Vaan ei auttanut sekään, kun tuuliset päivät riepottelivat ne hienot taimet niin että puolet oli döööd ja puolet semi-döööd, ei ole näkynyt yhenyhtä kukkaa koko kesänä. Krassit, tuoksuherneet ym. kukkapenkkeihin ja ruukkuihin viskelemäni siemenet eivät itäneet tai nypin ne rikkaruohona pois. Ja autotallissa talvehtineista pelargonioista selvisi hengissä 1/4, jotka nyt aloittavat kukintaansa. Viisaita kasveja, ymmärtävät, että nythän se kesä vasta oikeastaan alkoi. Ensi vuonna ei tässä talossa taimihelvettiä koeta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kova tuuli yhdistettynä piiskaavaan sateeseen, vaikea siinä on hennon taimen sinnitellä. jos jotain positiivista mietitään niin karviaisessa on niin paljon marjoja etteivät oksat meinaa kestää. Vielä pitää hetki odottaa ennenkuin pääsee herkuttelemaan. Jotain satoa sentäs!

      Poista
    2. Karviaisia, viinimarjoja ja tyrnejä tulee todella ihan valtavasti. Niitä odotellessa... ja seuraavaa parempaa kesää!

      Poista
    3. Marjoja kyllä tulee paljon.Pensamustikkakin vääntää ensimmäistä satoaan. Mustaherukka on mustanaan, sen marjat vaan ovat kovin pieniä

      Poista
  11. Mulla ei ole mitään muuta satoa kuin perunat ja sipulit. Vaikka on kylvetty vaikka mitä. Maissista en tiedä vielä enkä vielä tiedä kukkakaalista. Punajuurista voi tulla aika pieniä. Muuten olen vain kiitollinen perunoista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maissia kokeilin kerran, ei kerinnyt näillä korkeuksilla, tuli halla ja vei tähkät :( perunoita tässä kerkiää vielä odotella, mutta sato-odotukset eivät ole erityisen korkealla.

      Poista
  12. Voi kanssa sisaret... Eipä tainnut kenenkään viljelemät oikein onnistua kenelläkään. Itseni luen samaan epäonnistujien joukkoon. Ainoa mikä kunnolla kasvaa on koristekurpitsa. Tomaatitkin puskee kukkia nyt vasta, joten ei satoa niistäkään. Häntä pystyyn vaan. Tammikuussa jo juostaan uudestaan kaupassa etsimässä siemeniä. Kukaan ei enää muista että poskelleen meni tämä vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä miettii että mitenhän kurjasti ammattiviljelijöillä on mennyt. Uutisissahan on ollut ettei pelloille ole traktoreilla päästy kun on ollut niin märkää ja viljan oraat ovat hukkuneet veden alle. Niillä se on kuitenkin kyse elannosta.

      Poista
  13. "Hauskintahan" tässä on se, että ensi keväänä viljellään taas sydän täynnä toivoa. Ei vaites, entisenä palstaviljelijänä tiedän tunteen. Mulla on pihalla (saman kokoinen kuin sulla) ruukuissa tomaatit, herneet, yrtit ja mansikat. Tänä vuonna en laittanut perunaa, mutta yleensä ovat isoissa kasvusäkeissä. Mies teki kasvulavan/laatikon; sen kokoisen kuin tuohon mahtui. Siinä kesäkurpitsat, avomaankurkut, mitä milloinkin. Raparperi, ruohosipuli ja omenapuu lisäksi. Mansikat istutan penkkiin talveksi. Tosi paljon mahtuu terassille ruukkuihin ja kasvualtaisiin. Mutta laiha tulos on myös täältä tänä kesänä. Neljä omenaa puusta, mansikoissa pääkukinta vasta nyt, kesäkurpitsat poimin ekat alkuviikosta. Hernettä olen saanut kohtalaisesti ja tomaatissa on paljon raakileita, mutta kylmät yöt tehnevät tepposet. Mutta ensi kesä voi taas olla parempi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla koko viljely sellaista toivotaan, toivotaan hommaa. Se takia se pettymyskin on niin suuri kun on suuret odotukset. Minä olen tuumannut niitä kasvusäkkejä. Niissähän saisi vaikka tomaattia ja niitä fenkoleita. Isoihin ruukkuihin voisi laittaa salaattia ja pioneiden kaverina kesäkurpitsa voisi olla ihan kiva? Jos ensi kesä on tätäkin surkeampi niin ...ei, ei ajatella sellaista vaihtoehtoa.

      Poista
  14. Anonyymi8.33

    Semmoista se on täällä viljelyn rajamailla, vain heinä kasvaa täällä luonnostaan. Kylmänä kesänä ei tapahdu juuri mitään hienompien kasvien kasvussa. Asun sen verran etelässä ja sellaisen hyvän maaperän alueella, että kasvimaani tuottaa kaikesta huolimatta ihmeteltävän hyvin, siitäkin huolimatta, että kesäkuun alussa muutama lehmä oli päässyt tuhotöihin ja "äestänyt" pilalle osan juuri itäneistä tai itävistä siemenistä.

    Emme lannistu! Onneksi tunteet laantuvat ajan myötä. Suosittelen pikkuista kasvihuonetta, sellaista, johon voi mennä kesäsateessakin nauttimaan kukkasista ja salaatista, jonne kylmä ei heti ensimmäisenä hallayönä laskeudu - mikäli jossain vain sen verran tilaa, edes kuusi neliömetriä. Minäkin haluan ensi kevääksi pihaan kasvihuoneen, ja muut saavat luvan sietää sitä!

    Ulla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun palstalla on vieraillut niin hirvi, rusakko, fasaani sekä lukuisat harakat ja varikset. Erinäisistä hyönteisistä puhutamattakaan :) harmi että oma piha on niin pieni ettei sinne mahdu kasvihuonetta, takapiha kun on n. 4x6 metrinen lääni. toki jos kaupungin puolelle laajentaisi...

      Poista
    2. Anonyymi10.45

      No onpa ollut tuholaisia, jopa hirvi ja rusakko! Taitavat tehdä pahaa jälkeä, myös nuo linnut, nokkivat, kupsuttavat ja likaavat ulosteillaan. 24 m2 on vähän pieni tontti, kohtalaisen huoneen kokoinen, ei sinne todella kaikkea mahdu. Mitähän kaupunki tuumisi pienestä rajanylityksestä... ei sitä tiedä, voivat hyvinkin huomata.

      Minulla on tonttina iso maalaispiha, siksi haaveilen pihakasvihuoneesta. Kasvimaalla on tomaateille muovitönö, mutta se ei ole pihassa.

      Ulla

      Poista
    3. Silloin kun tähän taloyhtiöön muutettiin oli kaupungin kanssa täysmittainen sota käynnissä sitä, että saako kaupungin puolella olla esim. lintulauta. Ei saanut. No, totuuden nimissä oli siellä vähän muutakin mm. istutuksia. Itsekin olen laittomuuksiin syyllistynyt istuttamalla rapaperin kaupungin puolelle (kauhea rikollinen). Oispa kiva kun olisi isompi oma piha, rivarissa se ei kuitenkaan aina ole mahdollista

      Hirvi oli lähinnä tanssinut balettia. Linnut kaivaneet siemenet ylös maasta. Se on se villi luonto tämmöistä :)

      Poista
  15. Olen keskinkertainen kasvihuoneviljelijä. Laitoin pussillisen kesäkurpitsan siemeniä kasvamaan. Yksi taimi on selvinnyt tänne asti, kaikki muut paleltuivat/hukkuivat/kuihtuivat. Viime vuonna meinasimme hukkua kesäkurpitsoihin, nyt varjelen huolella sitä ainoaa hengissä selvinnyttä taimea, joka kasvattaa sitä ainoaa kesäkurpitsaa.

    VastaaPoista
  16. Anonyymi18.25

    Olipa kovaa tekstiä ärräpäiden kanssa.Jouku toinen kerta sitten onnistuu. Maanviljelijät ovat
    aina luonnon armoilla.

    VastaaPoista
  17. Anonyymi12.44

    Kaikkea hyvää ja onnea ensi vuoden viljelyyn. Muuten kiitos hauskasta kirjoituksesta, päivän parhaat naurut. Nauroin juttuasi aivan kaksinkerroin ja vedet silmistä valuen. Enkä ole todellakaan yhtään vahingoniloinen. Oli vaan niin aidosti ja tunteella kirjoitettu, etten mahtanut mitään:) Anne-Marie

    VastaaPoista