perjantaina, kesäkuuta 19, 2015

Universumin reunalla



Viime lauantaina tein viimeisen silmukan, tänään piilotin viimeisen langanpään. Nyt sitä voi sanoa valmiiksi.

Tästä peitosta olen kirjoittanut jo niin paljon, että nyt on vähän takki tyhjä sanoista. Vaikea oikeastaan vieläkään uskoa että se on valmis. Tai jos ihan totta puhutaan niin siinä on yksi kohta, johon aioin vielä ihan vaan pari pylvästä tai jotain semmoista laittaa, mutta nyt ei sanalla sanoen huvita. 

Aloitin peiton virkkaamisen tammikuun lopussa. Ensimmäiset kierrokset menivät tuosta vaan, loput kierrokset ottivatkin sitten useamman tunnin valmistuakseen. Lankaa meni sitä vauhtia ettei postipoika pysynyt vauhdissa. Peitto onkin tosi painava. Minun on pitänyt punnita se, mutta eipä taida tästä taloudesta löyty tarpeeksi järeää vaakaa. Veikkaa jotain 4-5 kilon luokkaa.


Vieläkin tosin vähän kirvelee se etten käyttänyt puoltaa numeroa isompaa koukkua. Kuten kuvista näkee, on peitto hieman nafti. Isommalla koukulla olisi kokoa tullut luultavasti sen verran ettei se näyttäisi niin nöpöltä. Tiedä sitten kuinka paljon se käytössä venyy.

Peiton tekemisessä kaikista hauskinta oli se että likipitäen joka kierroksella tuli jotain uudenlaista kuviota eteen. Toki seassa oli niitä tylsiä pylväskierroksiakin, mutta ihan kiitettävästi oli jos jonniinmoista nyppyä ja pömpylää pitämässä mielenkiintoa yllä. 

Jos nyt lukijakunnassa on joku jolle tämä produktio on ihan uusi asia, niin peiton ohje löytyy (englanniksi) Look What I made - blogista. Siellä se on, muistaakseni 20 osassa. 

Sitten olisi vielä se villainen…kolme kierrosta vielä ja langanpäät. Puuh. 


46 kommenttia:

  1. Hurjan hieno peitto! :) On ollut hauskaa seurata sen edistymistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hauska sitä edistymistä oli itsekin seurata. Viimeisllä kierroksilla kyllä meinasi hyytyä...

      Poista
  2. Vaikuttava näky!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, peitto vai kissa ;D

      Poista
  3. Uskomatonta. Onnittelut uurastuksesta, on tuo lopputulos sen arvoinen, aivan uskomattoman ihana peitto ja ihanan rohkeat ja pirteät värit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kun vielä jaksaisi vääntää ne pari pylvästä. Huomasin vasta kuvia ottaessa että olin unohtanut ne. Enkä sitten viittynyt hätistää Berttaa tiehensä. Joku toinen päivä sitten.

      Poista
  4. Mullakaan ei ole sanoja - on se vaan huikea ja järjettömän hieno. Ja villainen vasta upea tulee olemaan :) Oot kyllä melkoinen kone, kun arkeesi kuitenkin mahtunee muutakin kuin pelkkää virkkausta, respect :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tiedä miten aina huomaan joutuneeni jonkun aivan valtavan urakan äärelle. Nytkin suunnittelen jotain 2,5 millisillä neulottavaa hankalaa kirjoneuletta. Kaitpa se niin on että haastetta pitää olla?

      Poista
  5. Upea peitto! Aivan upea. Bertta on näköjään hyväksynyt peiton käyttöönsä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Bertta oli asetellut itsensä nätisti keskiympyrään kun menin peittoa makkariin kuvaamaan. Ei sitä raaskinut poiskaan hätistää kun se nukkui silmät tiukasti kiinni. Tuon toisen kyllä taisteleen viikonlopun aikana valmiiksi. Mieli halajaisi jo ihan muihin hommiin.

      Poista
  6. Kyllä on upea peitto ja hurmaavin värein..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkkis! Peiton värit apinon suoraan suunnittelijan ohjeen mukaan. Sinänsä hyvä ratkaisu kun ei siinä vaiheessa tienyt mitä tuleman pitää.

      Poista
  7. No huh huh! Ja mannekiini valmiina peiton keskellä.:) On se komea, kaiken vaivan väärti. Toinen peitto loppuun ja sitten varmaan neulominen maistuu. Kävit Tukholmassa häissä?;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mannekeeraja on aina valmiina, silloikin kun ei pitäisi. Häistä vähän myöhästyttiin, mutta pikku prinssin syntymäpäiville jo kerittiin. Kunhan saan se villaisen valmiiksi, pistä virkkuukoukun jäähylle. Nyt teksi mieli neuloa jo niin vietävästi! Mutta pakko tehdä loppuun, ei voi tässä vaiheessa jättää kesken.

      Poista
  8. Upea peitto!!! Uskomaton tyo. Tekisi mieli aloittaa tuollainen mutta tunnen itseni tarpeeksi hyvin ja jatan valiin. Pannulaput riittaa minulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllähän siinä puuhaa piisasi. Ei se toki mikään ylivoimainen ole. Paljon mukavampi tehdä peitto yhtenä kokonaisena palana kuin miljuunasta lapusta.

      Poista
  9. Norppanen8.50

    Upea siitä tuli! Odotan innolla myös villaisen version näkemistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä se villainenkin sieltä. Vähän olisi vielä hommaa.

      Poista
  10. Ihan mielettömän upea!

    VastaaPoista
  11. Vau! Hulppea ilmestys, ja valtava työ takana. Ja kohta nähtäneen kuvaa myös villaversiosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllähän siinä tovi meni :) itseäni helpotti kun ohjeet tulivat pätkissä. Virkkasi aina päivän kaksi ja sitten teki jotain muuta kun odotti uusia ohjeita.

      Poista
  12. Upea se on ja aika "kaheli" ;-) olet kun teet kaksi näin isoa peittoa yhtäaikaa... Onnittelut valmistumisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pöljä mikä pöljä. Tosin ravelryssä on eräskin, joka oli tahkonnut 5 tai 6 peittoa kerralla....ihan niin sekaisin en sentäs ole ;)

      Poista
  13. en ole kyllä kauniimpaa nähnyt

    VastaaPoista
  14. Ihan mahtavan hieno! Ja tykkään kyllä villaversiostakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Levittelin sitä villaversiota eilen sängylle ja pitää todeta että siitä tulee vielä parempi.

      Poista
  15. Tämä on niin upea! Onnittelut valmistumisesta, itse menen vasta osassa seitsemän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä sulle! Sullahan on jo 1/3 osaa valmiina, jei!

      Poista
  16. Vau! Sanattomaksi vetää :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän tässä vetää sanattomaksi itsekin. Kunhan saan sen toisen valmiiksi laitan virkkukoukut piiloon.

      Poista
  17. Wow. Kyllä jaksoit ja kärsivällisyys riittii. Hieno suoritus ja varmasti kiva sellainen ☺. En ehkä jaksais.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se kärsivällisyys oli aika koetuksella viimeisellä kolmella kierroksella. Pitää myöntää. Mutta nyt se on valmis eikä villaisessakaan ole kuin parit koristelut ja langatpäät piiloon. Paitsi että pitäähän se vielä pingottaa.

      Poista
  18. Tämä on kyllä ihan äärihieno. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, luulempa että siitä toisesta tulee vielä pærempi. Tämä oli sellainen harjoitusversio :)

      Poista
  19. Anonyymi9.24

    Hieno on. Minulla on se kokemus puuvillasta, ettei se oikein veny virkattuna. Pesussa saattaa kutistua, mutta pitää kuositella koskteana. Ehkä isompaa koukkua käytttäen ei olisi tarvinnut noita pieniä neliöitä, jotka nekin ovat sieviä kyllä.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se isomman koukun haikailu lieneetässä vaiheessa vähän turhaa, on semmonen kuin on. Jos ois jaksanut, ois noita ruutuja voinut tehdä joka sivulle. Mutta ku ei.

      Poista
  20. mitä lankaa olet käyttänyt tähän

    VastaaPoista
  21. On se kyllä uskomattoman kaunis! Kyllä kannatti jaksaa, IHANA! :)

    VastaaPoista
  22. Kyllä se on upea! Ja kissa kans.

    VastaaPoista
  23. Aivan huikean hieno, ei voi muuta sanoa! Kyllä kelpaa köllötellä! Aurinkoista kesää!

    VastaaPoista
  24. MAhdottoman upea, ja mitkä värit! Sointuisa suorastaan. Kovasti mieli tekisi itsekin tehdä, tosin yksitoisooisemmilla väreillä, jos meinaan sitä ikinä missään meillä esillä pitää... Mutta mahtaako riittää pinna, tai blogin elinikä ohjeiden lukemiseen, ei nimittäin tule multa vuodessakaan tuommoinen valmiiksi...

    VastaaPoista
  25. Anonyymi23.59

    Onpas komee!!!!!! Aivan mahtava!!!!!! Ja aikamoisen työn on ohjeen laatijakin tehnyt...
    Oletta hurjia mimmejä molemmat, kerrassaan taitavia. : )))

    VastaaPoista
  26. Huh aikamoinen homma! Mutta vau. Kauniita nuo värit!

    VastaaPoista