tiistaina, marraskuuta 25, 2014

Malta en nyt kauempaa

Siippa katsoi touhuamistani ja kysyi että joko sulla on jotain esijouluvalmisteluja? Vastasin että kyllä! Sitäpä juuri. Koska haluan jo vaihtaa kaiken tämän pimeyden, loskan ja tympeyden jouluun. Lunta, kynttilöitä, glögiä ja joululauluja kiitos tänne!

Sain ajatuksen että haluan huonekuusen. Ei muuta kuin kauppaan ja  rehun kanssa kotia. Mukaan kyllä tarttui pieni metsällinen minisypressejäkin…

Kuuseen Ikean kennopaperipalloja ja samalla piti erästä innokasta tassunheiluttelijaakin hätistellä. 

Tassunheiluttaja onneksi löysi paketointiosaston ja paketoi ensimmäisenä itsensä.

5 kommenttia:

  1. Aah, huonekuusi! Ne ovat ihania, mutta kasvavat hyvässä hoidossa aika mellevän kokoisiksi. Jouduin juuri luopumaan omastani tilan puutteen takia, mikä harmittaa aika tavalla. Harmittaa myös pimeys. Mulla sammuu pian viimeinenkin järjen valo, jos tähän ei tule jotain tolkkua. Missä on kunnon lumi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saas nähdä miten hyvää hoitoa tämä tässä huushollissa saa. Minä aina tuppaa unohtamaan kastelemisen.

      Tämä pimeys on murhaavaa. Tulisi sitä lunta ja pakkastakin voisi edes muutama aste olla.

      Poista
  2. täälläkin kaivataan piristystä ja synkkyyden keskelle. Ensimmäiset joulutähdet on ikkunaan ripustettu ja huonekuusi on löytänyt tännekin tiensä. Tosin sen elämä ei välttämättä ole pitkäikäinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvi kyllä menee mutta ei tämä pimeys. Vieläkään ei ole kunnolla valoisaa vaikka päivä on kohta puolessa. Kaivan kyllä sen joulukuusenkin esille ensimmäisene adventtina, ei tätä muuten jaksa,

      Poista
  3. Ihania nuo kennopallot.

    VastaaPoista