tiistaina, huhtikuuta 08, 2014

Äitin apulainen

Viikonloppuna mittailin Sage-mekkoani, että josko olisi aika kädenteille vai vieläkö mennä posotellaan. Hain Orkey-takkini ja levittelin sen malliksi. Siinä kerinnyt sitä kuuluisaa kissaa sanoa, kun Kaikkien Alojen Erityisasiantuntija oli jo paikalla.
Hää sitten auttoi pitämään Orkneyta paikalla, että sain otettua mittanauhalla mittoja. Olisihan se ikävää jos mitattava vaikka liikkuisi tai jotain. Toki paitapainona toiminut Kaikkien Alojen Erityisasiantuntija oli välillä vähän huonossa kohdin ja suhtautui jotensakin vihamielisesti tönimiseen. 

Mittauksen tuloksena saimme tiedon, että posottelemme vielä jonniin verran pituutta lisää. Sitten tutkimme kädenteitä uudemman kerran. Erityisasiantuntija katsoi parhaaksi vielä tovin pidellä paitaa paikoillaan.

25 kommenttia:

  1. UPEAT VÄRIT NEULEESSA!
    Myös muuten kisussa, kaunis harmaa väritys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään itekin näistä värityksistä. Ja Bertta on semmonen Haukiputaan hurja harmaa :)

      Poista
  2. Anonyymi21.23

    Tuo Orkneyhan oli suunniteltu Rowanin Felted tweedille? Josko sitä kokeilisi omilla raidoilla ja lämpimillä sävyillä. Näyttää siltä, että hihan istutus ei ole suunniteltu niin, että se olisi kohdistettu miehustan raitaan missään kohdin, mikäli harittavat silmäni oikein näkevät?

    Minä voisin lainata tuota sinun kaikkien alojen asiantuntijaa, jos asuisit lähempänä, koska täälläkin olisi takissa pitelemistä. Valmistui kirjoneuletakki omasta päästä & paksusta Pirkasta, sopivasti kesäksi. Nappilistat vaatii pingotusta vielä. Niin ikään elämäni toinen pitsihuivi "lace for dummies" (oma pitsi) on myös valmis ja sen pingotuksessa olisi Bertasta varmasti ollut iso apu.

    En taida ensi viikoksi ihan vielä saada toista keskeneräistä villatakkia valmiiksi, mutta jos tämän kuun loppuun saisi kaikki kappaleet.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Felted tweedillepä hyvinniin. Siinäkin oli muistaakseni 13 väriä...hihojen kuviot eivät mene synkassa miehustan kanssa, mutta eip tuo minua haitta. Hihoissa on muuten eri värityskin. Bertta tykkää kovasti auttaa myös neuleitten pingottamisessa. Varastaa nuppineuloja jos ei muuta keksi

      Poista
  3. Oih että upeita nää sun kirjoneuleet!

    Mä vielä niin vasta-alkaja näissä isommissa neuleissa, että kirjoneulevillapaitaa pitää hetki vielä muhia ajatuksen tasolla.

    VastaaPoista
  4. Kuules, ne isommat syntyy ihan samalla tavalla kuin pienemmätkin: silmukka kerrallaan. Vaikka neuloisi paitaa 4-5 kierrosta päivässä on se viikossa 28-35 kierrosta, ja se on jo aikas paljon. Valitse malli jossa on vain kaksi väri per kierros, kuvioissa vain lyhyitä langanjuokseja ja yksin kertaiset, helposti muistettavat kuviot. Sitten annetaan vaan mennä!

    VastaaPoista
  5. Oi että tulee taas nättiä, niin kuin apurikin :)
    Kyllä se pitää joskus tehdä tuommonen kirjoneule minunkin.
    Mutta josko ensin harjottelis hiukkasen pienemmän työn kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, laitahan harjotellen, kirjoneule on kivaa!

      Poista
  6. Ovatpa ihanan värisiä nuo neulomuksesi (ja kisu tietty kans). Mä olen huomannut, että jotenkin tauko on hankalaoittanut kirjoneuleiden tekemistä. Huomeen ähertäväni kieli kirjaimellisesti toisessa suupieless, mutta kaipa tuo motoriikka joskus vielä palaa käyttöön. ;) Kirjoneulevillatakki ois kyllä kiva. Tuollainen ohkaisesta langasta tehty...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se sieltä muistiin palaa, eikö se ole vähän niinkuin polkupyörälläajo?

      Poista
  7. On se hyvä, ettei Orkney vaan tipu matolta.;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No aattele jos yhtäkkiä iskisi joku käänteinen painovoima? Kyllä pieni apuri olisi silloin enemmän kuin paikoillaan!

      Poista
  8. Ihanat värit ja kuvio. Kyllä avustajaa aina tarvitaan neuleiden pakalla pysymiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Felted tweed on ihan syystä mun yksi suosikkilanka, värikartta on niin mahtava. Ja ilman avustajaa tuskin pärjättäisiin

      Poista
  9. Erittäin hyödyllinen käsityöpaino! Neule näyttää upealta :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja on kuule tosi vilkaan paikalla kun tarvitaan! Ja on paikalla myös vaikkei tarvittaisikaan...

      Poista
  10. Heh, pienet karvaiset apulaiset ovat parhautta ;)
    Kaunista kirjoneuletta, oih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä karvakasa on aina kaikkialla, kaikkien kanssa ja kaiken aikaa.

      Poista
  11. Näissä sun kirjoneuleissa on kyllä upee tunnelma. Pitänee joskus itsekin kokeilla jotain isompaa projektia. Apuri on mainio myös! Mua harmittaa noissa kynnellisissä kavereissa se, että ikävästi tulee lankalenkkejä töihin kun vähän tassuilla leivotaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä leipomista esiintyyn erityisesti silloin kun pingottaa ohutta pitsihuivia. Samoin niitä nuppineuloja on kiva napsia irti sitä mukaa kun minä niitä paikoilleen laitan.

      Poista
  12. Eikö apuri pidä mittanauhaa leikkikaluna kuten meidän iso musta? Meillä samalla tavalla mittaamisesta ei tulisi mitään kun se mittanauha olisi kissalla vähintään kynsissä tai parhaimmillaan hampaissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki mittanauhaa pitää vähän tassulla/kynnellä/hampailla järjestellä. Kaikista parhainta on kuitenkin napottaa juuri siinä kohdin josta pitäisi mitata. Ja sitten hyvin ärtyneesti tuijottaa mokomaa häiritsijää

      Poista
  13. Nämä siun kirjoneulleet on kyllä aina yhtä kaunista katsottavaa. Käsialasi on täyellistä.

    VastaaPoista
  14. Apu on aina tarpeen mittaillessa ja varsinkin kun paikalla on tämmöinen Erityisasiantuntija. Eiköhän nyt ole mitat kohdillaan =D

    VastaaPoista
  15. Anonyymi19.41

    Siinä se nähdään! Villa on niin luonnollinen ja ihana materiaali :) Mumma

    VastaaPoista