lauantaina, helmikuuta 23, 2013

Lapanen vesilätäkössä

Vähän semmonen on tämä olo. On taas se aika vuodesta että tämä täti painaa töitä tukka putkella, silmät harittaen. Käsityötieteen ja -taiteen tuotokset jäävät ihan jalkoihin. Kymmentuntisen, minuuttiaikataulutetun työpäivän jälkeen ei lähde eikä irtoa. 
Että jos joku ajatteli että nyt se siellä virkkaa niitä lappusiaan ja on tehnyt jo 157 kappaletta, niin metsään meni arvaus. Onhan niitä toki mielen vieressä pyöritelty ja arvuuteltu että mitä värejä ja miten. Pari pyörylää on tehty, mutta jotenkin ei nyt natsaa. Kuvassa ne näyttävät paljon paremmilta kuin luonnossa. Höh.

Puikoilla on jauhettua muumia menossa. Se taas näyttää kuvassa rumemmalta kuin luonnossa. Puntit siis tasan.
Bertta taasen on kuvauksellinen kuten aina.

sunnuntaina, helmikuuta 10, 2013

Vai ehkä sitten kuitenkin?

Se joku hetki sitten vinkkaamani ranskalainen virkkausblogi muistui mieleeni kesken aamupalan. Keitin toisen kupillisen teetä ja kiipesin yläkertaan Nurkkaani. Hyllystä alpakkaa ja koukku heilumaan. Vajaan tunnin kuluttua oli valmista.
Mää tiijän ettei mun pitäisi alkaa tämmösille mutta onhan tää aika viehko! Palanen on n. 10 cm kanttiinsa ja siipan mielestä se näyttää jollekin syötävälle.
Tässä koitan vältellä kiusausta virkata näitä jotain 300 kappaletta. Toisen kait saa kuitenkin tehdä?

lauantaina, helmikuuta 09, 2013

Hiljaiseloa

Tässä vähän tuumataan että mitä seuraavaksi. Kaikenlaistahan tietysti voisi tehdä: maalata seinä, neuloa vaikka pitsihuivi tai vaikka toinenkin. Lankaakin olisi, kunhan vaan kurottaisi kättä lankahyllyä kohti.
Toki voisi suunnitella lisää mielen vieressä pyörinyttä kirjoneuletta taikka neuloa yhdet sukat loppuun. Tai voisi sitä neulepeittoakin edistää. Pinterestissä on tullut roikuttua ehkä liikaakin.
Kuitenkaan ei nyt nappaa. Taitaa olla semmoista isomman projektin jälkeistä tyhjän sylin syndroomaa. Luultavammin paistan kohta pihvit, syön mahani täyteen (uunista leijalee jo aika messevä valkosipulin tuoksu) ja päälle lasi, kaksi punaviiniä. Sitten päiväunet, vastaleivottua pullaa ja lämmintä kaakaota. Aika hyvä suunnitelma tämäkin.

sunnuntaina, helmikuuta 03, 2013

Oululaiset nummet

Kerran tweedneuleen vaatimaa englantilaisnummea ei ollut tarjolla niin tehtiin kuvausretki meren jäälle. Kun vielä saatiin mukaan aito irlannisusikoira, joka myös nummella käyskennellessä on hyvää seuraa, niin olohan oli melkein kuin kumpuilevilla nummilla.

Kun Elvi-koira oli ensin saanut reuhtoa jäällä suurimmat höyryt pois, aloimme poseerauspuuhiin. Allekirjoittaneella oli vähän turhan usein silmät kiinni ja suu auki ja kaksoisleukakin hyvin esillä, Elvi onneksi osasi homman vähän paremmin.


Orkney 

Malli: Orkney, Marie Wallin, Rowan Magazine 52 ja Suuri käsityö 11-12/12
Lanka: Rowan Felted Tweed väreissä: Camel, Carbon, Bilberry, Peony, Watery, Seafarer, Pine, Ginger, Celadon, Cinnamon, Phantom, Gilt ja Mineral
Puikot: 3 ja 3,5 mm
Napit: Nappi-Kikka
Fiilis: no jopas jopas
Kiitos: Satulle kuvista ja Elvi-koiralle poseerauskaveruudesta

Takista tuli kyllä hieno. Olen iloinen että neuloin tämän. Malli oli suht joutuisa neuloa, tammikuun 2. päivä aloitin ja viime sunnuntaina eli 27.1 päättelin viimeisen silmukan.
Felted Tweed on aivan ihana lanka, ne värit ja se tuntu. Lankahan näyttää rouhealta ja karkealtakin mutta on kaikkea muuta. Lisäksi se on hyvin kevyttä, joten valmis vaate ei paljoa paina, 362 grammaa nappien kera. Lämminkin on ja mukava neulottava, passaa ihan älyttömän hyvin juuri kirjoneuleeseen. Käytin vähän isompia puikkoja kuin ohjeessa ja neuloin s-koon silmukoilla, jolloin päästään m-koon mittoihin. Jossain vaiheessa näytti siltä että tulee nakin kuorta, mutta hyvinhän se sitten loppupeleissä asettui. Ongelma oli siinä etten huomioinut mitatessa että etukappaleet menevät napituksen kohilta päällekäin. Noh, onneksi oli kyse vain muutamasta sentistä. Pituutta neuloin n. 10 cm enemmän kuin ohjeessa. 


Ohjeessa kappaleet neulotaan kaikki erikseen. Jopa etukappaleiden taakse alavaraksi kääntyvä nappilista neuvotaan neulomaan erikseen ja sitten ompelemaan kiinni. Ei mitään järkeä. Neuloin etu- ja takakappaleet yhdessä sekä nappilistat myös. Ihan tarpeeksi tuli pääteltäviä langanpäitä tälläkin tavalla. Steekkaamaan en kuitenkaan alkanut, suhtaudun siihen puuhaan epäluuloisesti, eli neuloin ihan tavallisesti ees taas. Kuviot eivät ole mitenkään monimutkaisia, joten nurjalta neulominen ei tuottanut tuskaa. Hihat neuloin pyörönä kainaloon saakka. Näin ommeltavaa tuli vain olkasaumat ja hihapyöriöt, joista jälkimmäisiä piti mallailla useampaakin otteeseen paikoilleen. Eivät ne vieläkään täydelliset ole mutta saavat nyt kelvata.
Napit löytyivät Nappi-Kikasta. Ensin ajattelin että ovat vähän turhan vaaleat, sitten päätin niitten antaa olla noin. Tummuvat käytössä jos tummuvat.