torstaina, tammikuuta 31, 2013

Nukentekijät

Me täällä Bertan kanssa viimeistellään virkattua nukkea.
Kissa avustaa, neuvoo ja
myös testaus hoituu.

sunnuntaina, tammikuuta 27, 2013

Juhlien jälkeen

Eilen meillä juhlittiin 6-vuotiasta oikein pitkän kaavan mukaan. Ensin HopLoppiin hyppimään. Sieltä Mäkkäriin ämppäämään mahat täyteen. Kaasu pohjassa kotia viimeistelemään tarjottavat. Sitten vieraat jo tulivatkin ja tunnelma oli vähintääkin katossa. Synttärisankari ei halunnut ollenkaan kakkua vaan muffisseja, sehän passasi minulle. Poikajoukko putsasi pöydän ja rynni yläkertaan leikkimään. Välillä sieltä tiedotettiin että popparit on loppu.
Sitten myöhemmin piirreltiin kirjaimia lahjaksi saatuun tehtäväkirjaan, katsotiin Putousta (se Voice of Finland -sketsille nauroin ääneen, ne oli enemmän tuomareiden näköisiä kuin ohjelman oikeat tuomarit) ja viimein möngittiin peiton alle. Talouden karvaisin otti kyllä piiitkät unoset jo ennen varsinaisia yöunia. Taisi olla se kaikista väsynein juhlien jälkeen.
Ja jos ne mun kirjoneuletakin kuulumiset kiinnostavat niin kerrottakoon että se on nappeja vaille valmis. Ompelin tänään hihat paikoilleen, vasen hiha ei istu niin hyvin kuin oikea, ja neulasin kauluksenkin. Veikkaisin että ensi viikonloppuna saadaan viralliset kuvat. Nyt saattaisi tuntua että virkkaaminen voisi tehdä hyvää.

torstaina, tammikuuta 24, 2013

Se on siinä

Eilen tein viimeisen silmukan kirjoneuletakkiini. Tai ainakin melkein, pitäähän se kaulus vielä neuloa. Ja eihän tätä vielä muutenkaan valmiiksi voi sanoa. Langanpäitä on pääteltävänä muutamaksi iltapuhteeksi. Sitten pitäisi varmaan vähän höyrytellä ja istuttaa hihat paikoilleen. Ai niin, se vaikein hommakin on vielä edessä: nappien valkkaaminen!
Lankaa jäi sen verran yli että niistä tekisi jotain pientä kivaa. Vaikka kirjoneulesäärystimet?

Loppukevennykseksi viikon kissakuva: Bertta vahtaamassa laskiaispullien syöntiä. Tai sitten se luulee olevansa joku äärimmäisen hienostunut lasiesine?

sunnuntaina, tammikuuta 20, 2013

Luetun ymmärtäminen

Joskus se vaan on jännää millaisiin hankaluuksiin sitä itsensä voi saattaa kun tulkitsee ohjetta omalla tavallaan. Kirjoneuletakkiproduktiossa näitä tilanteita on tullut turhankin usein. Esimerkiksi selän yläosassa tarkastin moneen kertaan että siinä on 88 silmukkaa kädenteiden kavennusten jälkkeen. Kun pääsin olkiin asti, silmukkämäärät eivät täsmänneet ohjeen kanssa. Silloin huomasin että ohjeessa silmukkamäärän piti olla 81. Se mistä oman lukuni oli tullut, oli täysi arvoitus. Olat sitten piti säveltää. Se ei onneksi mikään ihmeellinen homma ole.

Sitten hihat. Ohjeen mukainen hiha on aika napakka. Päätin tehdä jo alusta alkaen muutaman silmukan lisää. Mutta mitäs sitten jatkossa? Noh, unohdin lisätä silmukoita ohjeen mukaisessa rytmissä kun keskityin kuvioiden tekemiseen. Että saa siitä aika napakan tälläkin tapaa. Sitten se hihapyöriökin meni vähän miten sattuu kun kavennusten silmukkamäärät nyt eivät vaan mitenkään mätsänneet ohjeen kanssa. Joko ohjeessa oli joku bugi tai sitten mää taas tulkitsin mitä sattuu. Veikkaan jälkimmäistä. Pyöriön loppuosa piti neuloa kolmeen kertaan että se sopi hyvin kädentien kanssa yhteen. Nyt pitäisi sitten osata tehdä se toinenkin hiha samalla tavalla "väärin". Kuvassa hökötys on nuppineulattu kiinni.

Vähän kyllä se ettei takissa ole vyötärömuotoiluja häritsee, näyttää hyvin syöneeltä kun tuon vetäsee päälleen.

perjantaina, tammikuuta 18, 2013

Vinkkiä viikonlopuksi

Kun töitten jälkeen olin lähdössä kotia, huomasin ettei olekaan pimeää. Taivaalla näkyi vielä auringon kajo ja sininen hetki oli menossa. Tästä ilahtuneena päätin laittaa pientä linkkivinkkiä kehiin.

Ekana Ivko Knits. Toki ovat valmisvaatteita jne. mutta aikasmoista väri- ja kuvioenergiaa! Tuommosia sitten seuraavaksi puikoille?

Toinen linkkivinkki on blogi nimeltä clothogancho. Löysin nämät aivan järisyttävän upeat virkkausjutut Pinterestin kautta ja jäin tujottamaan suu auki useammaksi hetkeksi. Aivan käsittämättömän valtavan hienoja! Ja jos oikein käsitin niin hän itse värjää langat ja sitten tikuttelee 2,5 millin (!) koukulla. Että eiköhän sitä täksikin kevääksi joku virkkauskuume saada aikaiseksi.

Koska kuvaton postaus on tylsä ja silläkin uhalla että kissakuvat tursuaa jo verkkokalvoilta, niin tämän kuvan myötä makoisaa viikonloppua!

torstaina, tammikuuta 17, 2013

Kuin aina ennenkin

Bertta on toipunut hyvin. Se viilettää korvat luimussa erinäisissä hepulikohtauksissaan ylös alas portaita. Haava on saanut olla rauhassa. Toki sitä välillä tutkitaan että mikäs se tämä on ja sitten jatketaan muitten mielenkiintoisempien asioiden parissa.
Välillä painitaan villisti Vihollisen kanssa ja käydään vaihtelun vuoksi repimässä kylppärissä lattiakaivon kansi irti.

Sitten vahditaan ruokapöydän vieressä (huomaa hännän taiteellinen asettelu) kun lapset syövät iltapalaa, jos vaikka olisi jotain herkkua tarjolla? Vaikka jugurttia ja mysliä? (Se on Bertan superherkkua, ja meillä tuleekin välillä kiistaa siitä että kumman lautanen se alunperin olikaan.)

Ainoa mikä on muuttunut on se ettei ulos vonguta. Enää ei tartte herätä useita kertoja yössä siihen että kissa rappaa parvekkeen ovea, ja jos sitä ei kohta avata niin sitten roikutaan verhoissa ja sanotaan kuuluvasti mäy. Että sen suhteen rauha maassa.
Kirjoneulevilliskin etenee tasaisen tappavasti. Eka hiha on edennyt siihen kidutuskuvioon, onneksi sitä ei ole kuin kierros jäljellä. Hihoissa on eri väritys kuin vartalo-osassa, joten se on ihan hauskaa vaihtelua.

maanantaina, tammikuuta 14, 2013

Toipilas

Bertan leikkaus meni hyvin. Äkkiä virkosi nukutuksesta omille jaloilleen. Vähän vielä taitaa olla vähän kipulääketokkurussa ja muutenkin hämillään että mitäs tässä on tapahtunut.

Nyt se pötköttelee kylppärissä penkin alla toipumassa. Toivottavasti toipuminen sujuu hyvin. Mamman mussukka.
>(^.^)<

sunnuntaina, tammikuuta 13, 2013

Karu totuus

Kirjoneulomus on hyvällä mallilla. Enää pieni pinnistys oikean etukappaleen yläosaan ja vartalo-osa olisi sitten valmis. Toki sitten on pari-kaksi langanpäätä piilotettavana ja ehkä ne hihatkin pitää neuloa ennenkuin takkia voi valmiiksi kutsua.
Se epäilys osoittautui sitten valitettavasti oikeaksi. Olen laskenut ympäryksen ihan oikein mutta unohtanut autaasti sen että etukappaleet menevät päällekkäin napituksen kohilta, joten ympärysmitasta puuttuu pari senttiä. Ei kuitenkaan lannistuta, koska peli ei ole menetetty. Suunnitelma on se että kastelen ja kevyesti pingotan vartalo-osan ja katson saanko siihen ne puuttuvat sentit siten. Jos onnistuu niin hyvä. Jos ei niin sitten tehdään napituslistat ja ongelma on ratkaistu. Ehkä saatan kallistua jopa siihen että teen ne nappilistat joka tapauksessa. Pitää kuulostella.
Bertalta pistetään huomenna piuhat poikki. Lapsi kysyi että tuleeko siitä sitten poikamies.

keskiviikkona, tammikuuta 09, 2013

Epäilys

Kirjoneuleproduktio on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että pitäisi kädenteitä tehdä. Tässä vaiheessa on toki ikävää, että iskee suuri epäilys takin tulevasta koosta. Mittanauhalla mitattuna saadaan leveydeksi kolme eri mittaa. Huomio ei erityisesti herätä luottamusta. Sitten silmukoita asettelemaan kahdelle pyörölle että saadaan tekele viriteltyä kropan ympärille. Siinä se sitten pyörii, välillä tuntuu sopivalle välillä ei. Olisi kätevää jos olisi kolme kättä. Hikeä pukkaa. Kaivellaan kaapista joku vanha neule, joka on sopivaisen kokoinen ja mittaillaan. Näyttää ookoolta. Nurjalle taitettavat napituslistat vähän hämäävät ja etukappaleden pitäisi mennä muutama sentti päällekäin. Että en nyt sitten tiijä mitä kokoa - nakin kuorta vai sopivaa - on tulossa.
Kuvassa oleva ristikuvio höystettynä veden vihreillä täpillä oli sitten se kamalin kuvio. Se on ainoa joka neulotaan kolmella värillä per kierros. Yhteen kierrokseen meni aikaa semmoinen puoli tuntia. Kierroksia on yhdeksän. Välillä meinasi pipoa kiristää.

sunnuntaina, tammikuuta 06, 2013

Tweediä

Lievästi sanottuna taidan toistaa itseäni, mutta kirjoneuleen neulominen on kivaa! On se myös aika koukuttavaa katsoa miten kuviot syntyvät ja mikä on seuraava väriyhdistelmä.

Alussa vähän häiritsi kun kuviot eivät niin hyvin erottuneet kunnes tajusin että se utuisuushan on se juttu: että värit liukuvat pehmästi eikä mikään loista kuin majakka yössä. Otin neuleeseen juuri ne samat värit kuin ohjeessakin, 13 erilaista.

Lankana on Rowanin Felted Tweediä, joka toimii kirjoneuleessa kuin unelma. Väritkin on sellaiset että vaikka mitä yhdistäisi ja minkä kanssa niin riitasointuja tuskin saisi aikaan.
Ohjeessa neulotaan jokainen kappale ja vielä napituslistatkin erikseen. Sehän ei mulle passaa, joten neulon kappaleet yhtenä kainaloihin ja sitten siitä erikseen. Tuleepahan muutama langanpätkä vähemmän pääteltäväksi. Samoin taidan tehdä vähän pituutta lisää, ohjeen paitahan ei ole kuin 50 cm pitkä. 

Ohje löytyy Rowanin lehdestä nro 52 sekä Suuri Käsityö -lehdestä 11-12/2012. Nyt takaisin puikkojen ääreen!

lauantaina, tammikuuta 05, 2013

Pieniä kukkia

Viime päivien kirjoneulerakkaus on vienyt mennessään. Niin pahasti että tunsin piston perheenäidin sydämessäni. Siispä tänä aamuna siivosin joulun pois ja pakkasin laatikkoon ensi joulua odottamaan. Imuroin koko huushollin ja pesin lattiat. Pölyjä en sentäs pyyhkinyt. Sitten vielä laitoin ruokaa ja leivoin pullaa. Nyt taas voi neuloa hyvällä omalla tunnolla. Ja syödä siinä sivussa pullaa :)
Pieniä kukkia

Malli: Kate Davies, Peerie Flooers
Lanka: Rowan Fine Tweed (värit: Arncliffe, Bainbridge, Hubberholme, Nappa, Murker, Leyburn ja Richmond)
Puikot: 3 ja 3,5 mm
Fiilis: jos yksi kukka olisi ollut enemmän?

Olen katellut tätä mallia jo kauan. Langat oli hankittuna jo joskus syksymmällä. Kun valtaisia neulemojo sitten hyökyi päälle, niin tämänkin pipo materialisoitui. Tein pipon pienemmän koon silmukoilla mutta paksummilla puikoilla kuin ohjeessa. Jälkikäteen sanottua voisin todeta ettei olisi ollut haittaa jos olisi tehnyt leveyteen yhden kukan lisää. Silloin olisi vieläkin parempi. Tälläkin kuitenkin pärjätään.
Ja heti kun keksin minkä päällä höyrytän tuon pipon päällisosan niin teen sen. Siihen saakka saapi olla näin. Tai sitten puran ja teen viimeiset silmukat omalla tavallani enkä niinkuin ohjeessa.

Fine Tweed on ihana lanka, menkää, hankkikaa ja ihastukaa.

tiistaina, tammikuuta 01, 2013

Viimeinen ja ensimmäinen

Hyvää alkanutta vuotta 2013! Mitähän kaikkea kivaa tämä vuosi tuokaan tullessaan? Meillä vuosi vaihtui perinteisissä merkeissä, käytiin paukuttelemassa raketteja ja kaadettiin lasiin vähän kuohuvaa. Pieninkin oli ihan tohkeissaan kun jaksoi ensimmäistä kertaa valvoa puolille öin. Se pitkään valvominen tuntuu olevan lapsista jotenkin aivan mahdottoman hienoa. Ikävä pudotus arkeen taitaa olla tiedossa huomisaamulla kun pitää lähteä kouluun ja hoitopaikkaan.

Kuten viime postauksessa tuli mainostettua niin neulemojo on ja pysyy. Lapasten jälkeen valmistui Rikke. Lankana Rowanin Creative Focus worsted alpakkasekoitetta. Oikein kiva lanka. Rikke on kaikessa yksinkertaisuudessaan tosi hyvän mallinen peruspipo tai myssy tai semmonen johon saa tukankin sisäpuolelle.

Kirjoneuleriivauksen myötä laitoin Riken jälkeen puikoille Peerie Flooers -myssykän ja tänä aamuna tikutin siihen viimeiset silmukat. Tässä vaiheessa toivon että olisin leveyteen laittanut yhden kukan lisää. Langatpäät pitää vielä päätellä ja ehkä jonniinmoinen kylpykin tekee hyvää. Lankana Rowanin Fine Tweediä, joka on vähän epätasainen lanka ja siksipä neulejälkikin on vähän epätasainen. Malli on kiva neulottava ja jos kirjoneule kiinnostaa niin tällä työllä voisi olla hyvä aloitella. Tästä sitten lisää kun olen saanut sen viimeisteltyä.
Tuo kirjoneuletakki taitaa olla siten se seuraava rasti. Tosin tuon helman ruskean voisi kyllä vaihtaa joksikin toiseksi, vähän liikaa ruskeaa minun makuun. Jotain punaisempaa tai violettia? Koskapa lankoja ei ole vielä hankittu niin taidan tehdä ne yhdet sukat loppuun, jos vaikka saisi ne alta pois.