keskiviikkona, kesäkuuta 19, 2013

200 nuppineulaa


Hankin eilen 200 nuppineulaa, että pääsen pingotushommiin. Eiväthän ne riittäneet alkuunsa.
Sweet Dreams
Malli: Sweet Dreams, Boo Knits
Lanka: Madelinetosh lace, n. 58 g
Puikot: 4 mm
Fiilis: näinkös iso tästä tuli?
Ohjeessa käytetään muistaakseni vähän paksumpaa lankaa, joten reuhakkaasti sitten laitoin isoimman koon mukaan alun sileään osuuteen silmukkaa toisen viereen. Samoin tein pitsikaavion kahdeen kertaan ja sitten reunuksen. Tai oikeastaan se pitsikaavio tuli tehtyä kolme ja puoli kertaa, ensimmäinen yritys piti purkaa, koska menin sekaisin kierroksissa enkä lopulta tiennyt ollenkaan missä kohtaa olin menossa. Kuviossa ei ole minusta oikein järjellistä logiikkaa, siitä ei neuloessa osaa sanoa että nyt tullee näin ja nyt tuolleen noin. Reunassa vasta sai kaavion tuijottelun unohtaa.
Puikoilta tulleena huivi näytti surulliselta mytyltä. Kastelu ja pingotushommiin, joka taasen oli helpommin sanottu kuin tehty. Nuppineulat loppuivat alkuunsa kun nirkkoja paikoilleen asettelin. Loppupeleissä laiton neulan vain kolmeen kärkien keskimmäisiin nirkkoihin. Muut saivat pärjätä omillaan.
Ihan hyvin pärjäsivät. Huivista tosin tuli aika paljon pidempi kuin ajattelin. Ei olisi siihen sileään tarttenut niin paljoa silmukoita laittaa, kakkoskoon silmukoilla olisi varmasti pärjätty, ja silloin olisi vyyhdestä voinut tehdä vaikka toisen samanlaisen. Jos oisi huvittanut. 

11 kommenttia:

  1. No vaan onhan se komea! Ja pitäähän sitä nyt olla kokoakin, mutta melkoinen työ varmaan tuommoisen ohjeen kanssa. Mutta kannatti vääntää, eikö?

    VastaaPoista
  2. Upea huivi ja varmaan mallikin vaikeaa.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi22.57

    Tuo huivi on upea juhlakäyttöön. Voi kun osais. Ja viitsis.

    OP

    VastaaPoista
  4. On se kyllä kaunis. Kaiken vaivan väärti! :)

    VastaaPoista
  5. Outi: kyllä se kannatti vääntää ja se tuusaaminen oli ihan minusta kiinni. Mitä en merkinnyt kaavioon millä kierroksella oli. Saa sitä sitten purkaa ja voivotella

    Sirkkis: malli on minusta loppupeleissä aika helppo. Psljon monimutkaisempiakin on tehty. Tällä kertaa vaan se kuvion muoto ei mennyt jakeluun. Sitten kun aina kierroksen valmistuttua merkkasi se neulotuksi, niin sitten pysyttiin kartalla ja valmista tuli!

    Op: musta tuntuu ettei tässä mitään kuhlia jakseta odottaa, huivi kaulaan ja töihin!

    Kati: kiitos, äkkiä se päättelykierroksen näpertäminen unohtuu. On se aina semmoinen pieni ihme mimmoinen siitä neulemytystä kuoriutuu pingotuksessa

    Ladetsu: kiitos, mitäs siitä lopusta 47 grammasta keksisi? Siitä kait saisi sen pienemmän version?

    VastaaPoista
  6. Kaunokainen huivi! On siinä ollut neulomista ja pingottaminen varmasti aikamoinen homma...

    VastaaPoista
  7. Voi miten kaunis, niin huivi, malli kuin luontokin :)
    Hyvää juhannusta!

    VastaaPoista
  8. Mielettömän upea! Kyllä sä olet taitava.

    VastaaPoista
  9. Mikä kaunokainen! Mutta huh, mikä neulamäärä...

    VastaaPoista