lauantaina, syyskuuta 29, 2012

Lapasenlaista

Tulimme juuri sisälle iltalenkiltä Bertan kanssa. Käytiin tukimassa merenrannat ja löydetiin kolme sulkaa. Koiranpentukin huomattiin ja sille Bertan piti vähän pörhistellä häntää. Sähisemishommeleihin ei tällä kertaa menty. Samalla testattiin uudet Peranth-lapaset ja voitiin todeta että lämpöiset ovat.
Perianth
Malli: Barbara Gregory, Perianth, Twist Collective Winter 2011
Lanka: Rowan Fine Tweed, Leyburne (tumma keltainen 0,5 kerää) ja Burnsall (tumma violetti 1,5 kerää) yhteensä 48 g
Puikot: 3 mm
Fiilis: nami
Näillä ei sitten ajella pyörän kanssa. Polkupyöränsarvet syövät lapaset parissa viikossa ihan kamalaan kuntoon. Pöllölapasia ei kehtaa enää esitellä. Pitää keksiä joku peltilanka tai sitten ihan tosissaan ommella ne nahkapaikat. Perianth-malli on kyllä niin nätti että näitä tehdään toiset.


keskiviikkona, syyskuuta 26, 2012

Hattaraa

Velipojan perheeseen syntyi elokuun lopulla tyttö, joten tämä täti pääsi pitkästä aikaa neulomaan pienten tyttölöitten kampeksia. Viimeksi niitä on neulottu kummitytölle ja hää on nyt jo 20-vuotias...

Malliahan vatkattiin aikaslailla kun mikään malli ei oikein tuntunut hyvältä. Meinasi ihan angstin puolelle valahtaa kunnes tärppäsi Dropisin sivuilla.

Mekkonen
Malli: Drops
Lanka: Drops Baby Alpaca Silk, 150 g, vaaleanpunainen
Puikot: 3 mm (vai oliko ne sittenkin 3,5 mm?)

Koko: 0-3 kk
Fiilis: miten kukaan voi olla näin pieni?


Baby Alpaca Silk on aikaslailla ihanaa lankaa. Iso osa neulonta-ajasta meni lähinnä neulottua pintaa silitellessä. Taisin tehdä aikalailla ohjeen mukaan. Hihat tosin neuloin ylhäältä alas ettei tartte saumata. Helmaan ja pääntielle virkattiin pieni reunus. Vähän kyllä mietittytti että nukellekko tässä neulotaan. Niin se vaan unohtuu kuinka hirmuisen pieniä ne pienet oikein ovatkaan.
Lankaa jäi vielä yksi kerä. Siitähän voisi tehdä vaikka ranteenlämmittimet. Portissa käytiin Luovon Puojissa ja siellä oli nätit lämmittimet, joista voisi vaikka inspiroitua. Katotaan sitä sitten joku päivä, nyt pitää mennä lukemaan Pupu Tupunaa. Hauskaa lukea omia vanhoja satukirjoja omille lapsille.

maanantaina, syyskuuta 24, 2012

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa...

...oli kiva että sain olla mukana. Olipa ihana viikonloppu! Hailuodossa on joku aikavääristymä. Aamulla kun on syönyt aamupalan ja sitten on istunut hetkeksi alas neulomaan tai kehräämään. Samalla pälättänyt, tai siis keskustellut, muiden kanssa niin yhtäkkiä tullaan sanomaan että etkö sä tuukkaan sille majakkakierrokselle, kello on jo yli kaksi. Kiipeät majakkaan ja änkeät sinne valohuoneeseen kuuden muun kanssa kuuntelemaan turpamoottoria. Majakalta takaisin neulomaan, kehräämään ja pulisemaan, anteeksi keskustelemaan sivistyneesti ja sitten pitääkin olla jo menossa iltasaunaan. Koko päivä menee että huis vaan. Taitaa olla sen merkki että on ollut kivaa?

Kuviahan mulla ei tietenkään ole. Kamera kyllä oli laukussa mutta se vaan sitten jäi. Tunnelmallisia Hailuotokuvia löytyy esim. Prosessineulojalta.

Portin aikana sain ensimmäisen Pikku-unikkosukan valmiiksi. Tykkään ihan mielettömästi tästä kuviosta. Olen jo pitkään pohtinut miten se toimisi sukissa. Miten saisi jalkaterän kiilan niin ettei se häiritsisi kuviota. Ja näihän se onnistuu.
Sinne Raaheen Hannalle tiedoksi että kannattaa kokeilla niitä jalkaterän kavennuksia niin että tekeekin ne vasta toisen ja kolmannen kuviokerran jälkeen. Se mun sukka vähän irvistelee jalkapöydän päältä. Ajattelin purkaa terän ja tehdä kavennuksen noin. Jos se sitten hymyilisi sivistyneemmin. Ja jos se sitten toimii kuten luulen, niin teen teille muillekin pienen ohjeen tapaisen.
Eilen illalla toimeennuin vielä sen verran että neuloin Perianth-lapasiin peukalot. Jos tänä iltana ottaisi neulan käteen ja päättelisi pari langanpäätä niin sittenhän se olisi siinä. Rukkiakin voisi pyöräyttää. Tosin se mölisee niin ettei tellua kuule. Taitaa kaivata Luotoon kavereiden luokse.

torstaina, syyskuuta 20, 2012

Kamat kasaan

Huomenna starttaa hartaasti odotettu Portti 2012 Hailuodossa. Tämä ilta onkin mennyt pakatessa: vaatteet, liinavaatteet, myyntiin menevät langat, lahjoitukseen menevät, tarpeelliset kässätarvikkeet ja ties mitä muuta. Suurinta angstia aiheutti se ettei edellisvuoden Porttinappia meinannut löytyä. Huomenna sen voikin laittaa rintapieleen yhdessä tämän vuotisen kanssa. Samalla jo päätin ensi vuoden Portin tunnusvärin :)
Kunhan saan viimeisenkin tavaran ängettyä johonkin kassiin, vai pitäsikö hakea varastosta matkalaukku, asettaudun sohvan nurkkaa kutimen kanssa. Joko lapasta taikka sukkaa. Katotaan kumpi vie voiton.

Mukavaa viikonloppua!

sunnuntaina, syyskuuta 16, 2012

Metsäkissa

Bertta on kova kissa ulkoilemaan. Jos sille helistää sen ulkoiluvaljaita, joissa on pieni kulkunen, niin se tulee vauhdilla luokse. Valjaita pukiessa se kehrää ja tohkeilee. Tänään mentiin metsään. Bertta johti jonoa.

Mentiin ihan meren rantaan saakka. Tassujenkaan kastuminen ei niin hirveästi haitannut. Aalloissa kohoileva kaislamatto oli niin kiinnostava. Parasta oli se että kaislojen seasta löytyi sulka. Ne ovat Bertasta ihan parhautta.
Kotimatkalla törmättiin koiraan, jolle piti sähistä ja sylkeä päin naamaa. Samoin löydettiin myyränpesä, joka ratsattiin yltympäriinsä. Herra Myyrä ei kuitenkaan tainut olla kotona tai sitten majaili juuri sopivasti kynsien ulottumattomissa.
Kotona Berttaa vähän harmitti että suurimmat töryt piti pestä pois tassuista hanan alla. Vasta sitten pääsi itse pesupuuhiin. Bertan emäntä myös tuumaa ryhtyvänsä pesupuuhiin, ikkunat kun ovat aivan kauhean likaiset. Se tosin tietää kissan sulkemista johonkin toiseen huoneeseen, koska avoimesta ikkunasta pääsee livahtamaan, no, mihinkäs muualle kuin pihalle.

lauantaina, syyskuuta 15, 2012

Yksivuotissynttärit

Hassua hattua päähän ja kakkua syömään! Vuoden verran kesken ollut takki on valmis!
Tätitakki
Malli: Lindexillä myynnissä olleesta takista inspiroiduttu
Lanka: BC Garn Baby Alpaca, 400 g, Bertan harmaa :)
Puikot: 2,5 mm
Fiilis: no vihdoin ja viimein

En muista ihan tarkkaan milloin aloitin takin neulomisen. Aika varmaa kuitenkin että se oli ennen kuin muutettiin. Joten viime vuoden syys-lokakuuta se on ollut. Takin malli on Lindexillä myynnissä olleesta takista. Sen takin huonoja puolia olivat väri ja materiaali. Beige kun ei ole niitä ykkössuosikkeja ja kun vielä lapussa lukee että 100 % akryyli niin ei kiitos. Malli vaan oli niin peijakkaan kiva että päätin ite tehdä jotain samanlaista.

Se että neuloo väljän takin 2,5 millisillä puikoilla onkin sitten asia erikseen. Siinä kun on tunnin verran neuloa tikuttanut ihan hurmoksessa ja tajuaa että valmista on tullut sentin verran. Ja siihen voi sitten vielä lisätä että että kun on neulonut takakappaleen ja etukappaleet ja ison kauluksen ja tajuaa että etukappaleet ovat liian pienet. Niin voi pojat sitä riemun määrää! Langalle kuitenkin pointsit, hyvin kesti purkamista ja uudelleen neulomista.
Helmaan ompelin pellavapitsiä ja ommellessa huomasin että helmasta voipi tulla hankaluuksia. Pitsi kun ei tietenkään jousta yhtään mihinkään. Olisi varmaan sittenkin ollut hyvä tehdä edes pieni frillan tapainen ettei helman reuna ala vetämään. Nyt en kuitenkaan jaksa tehdä elettäkään sen asian eteen. Takki on valmis. Se on kiva ja hyvä ja tykkään siitä. Piste.


keskiviikkona, syyskuuta 12, 2012

Räkää ryystäessä

Siinä ne nyt pötköttelevät: tädin eli minun ja veljentytön koltut vierekkäin. Omaan kolttuun pitäisi vielä ommella pitsi helmaan ja vauvan mekkoon pikkuinen kukka. Tosin se kukka pitäisi ensin virkata.
Omaankin kolttuun oli tarkoitus virkata helmapitsi ihan ite mutta päädyin sitten kaupan pellavapitsiin. Nättiähän se on tämäkin. Märkä alpakkaneulos taas näyttää aika...pörröiseltä.
Ja neuleiden jälkikäsittelyssä on hyvä olla mukana virallinen järjestyksenvalvojakissa, joka tarkastaa että kaikki menee taiteen ja tieteen sääntöjen mukaan ja selän kääntyessä yrittää kähveltää pari nuppineulaa.

Itse taidan suunnata horisontaalitasoihin niistämään nenääni, tähän toimintoonhan myös runollisen herkkä otsikko viittaa.

lauantaina, syyskuuta 08, 2012

Lauantain lökötykset

Viime kerralla tuli naristua niiden erinäisten neuleiden kanssa. Aiheessa on edistytty. Homma meni kutakuinkin näin. Sunnuntaina illalla pesiydyin sohvalle Miss Marplen seuraan ja virkkasin Odd Molly takkiin hihapyöriön. Kun murhamysteri oli ratkottu, oli myös pyöriö tehty. Sitä sitten sovittelemaan ja toteamaan että olipa siitä tullut harvinaisen huono. Ei kun purkuun ja koko takin tekele jäähylle. Niin ja takalisto ei edelleenkään mahdu kunnolla takin sisään. Sekin vielä.

Tästä suivaantuneena purin myös sen typerän muka-frillan pois toisen takin alahelmasta ja päätin neuloa ihan vaan aina oikeaa. Paitsi kunnes eräs päivä keksin että teen siihen semmoisen aaltoilevan reunan. Kun se oli valmis totesin että aaltoreuna veti kasaan koko helman ja oli todella typerän näköinen. Että purettiin sitten sekin ja pitäydyttiin ainaoikein neuloksessa. Pitsin virkkaamistakin mietin, vain todetakseni että olen lopen kyllästynyt koko tekeleeseen ja kipasin kauppaan ostamaan pitsin. Nyt kun vielä jaksaisi ommella sen paikoilleen.

Ei kuitenkaan niin huonoa ettei jotain hyvääkin. Vauvan mekkoon löytyi kuin löytyikin sopiva malli ja se toimii. Samoin kukkasipuleita on tullut hankittua erinäisiä määriä. Takapihalle piilotin muutaman pussillisen jo aiemmin ja etupihalle peittelin multiin 50 tulppaania. Tänään hankin 40 tulppaania lisää. Ja vielä 20 narsissia...
Kissa jahtaa sulkia ja tykkää kaivaa pihalla multaa (ja lorotella syntyneeseen kuoppaan). Minä sitten piilottelen kaivuuhommissa paljastuneita sipuleita takasin. Tykkääköhän ne huonoa kissanpissasta? Vai toimiiko se myyräkarkoitteena?

sunnuntaina, syyskuuta 02, 2012

Ei lähe,

ei irtoa. Olen aloittanut sen mekon jo kaksi kertaa ja tämäkin viritelmä taitaa mennä purkuun. Ensimmäinen oli Niamh, jonka bongasin Ravelryn kautta. Mallineule alkoi kuitenkin tökkiä neuloessa. Jotenkin se vaan näytti tyhmältä. Kuvissa se näyttää nätiltä mutta neulottuna vähän semmoinen "Hei olen Soile, ja tämä on ensimmäinen pitsineuleeni".

Uutta etsintää peliin. Garntudion sivuilta löytyi kastemekko, joka miellytti silmää. Siitä lyhyempää versiota ja puikot suihkimaan. Sen parissa ei kovin montaa kuutiota Oulujoessa kerinnyt virtaamaan kun alkoi tökkiä. Huoh. Haapsalusall-kirja kouraan ja mallineuleita tutkimaan. 
Kissankäpälä voi ehkä olla se jokin. Pitää tuumata. (Tuossa kuvassahan se ei nyt juuri miltään näytä, mutta kirjan kuvien perusteella varsin nätti kuvio.) Ei taas jaksa luoda kahtaa sataa silmukkaa ja neuloa 5 cm huomatakseen ettei nappaa.
Talouteen kun pesitynyt valitettavasti näitä muitakin, jotka pitäisi saada uudelleen nappaamaan. Odd Molly Wanna Bee olisi hihoja vaille valmis. Kädentie vaan vaikuttaa hieman liian avaralta, joten takki on jäänyt lepäämään.

Sitten on se ikuisuustakki, joka taitaa kohta viettää yksivuotissynttäreitään. Sain kuin sainkin nitkutettua ne hihat loppuun saakka ja jopa aloitettua frillan. Tällä hetkellä 120 cm:n pyörö on tupaten täynnä silmukkaa, ja olen todennut ettei näytä siltä kuin pitäsi. Joten sekin horrostaa nyt työpöydällä.

Vähän tuntuu siltä että neulon kohta ne toiset pöllölapaset. Ne nyt ainakin toimii.

lauantaina, syyskuuta 01, 2012

Pöllöstelyä

Rasti ruutuun: tälle syksylle on tullut neulottua jo kahdet lapaset. Ja mikä on huomioimisen arvoinen asia, niin näitä viimeisimpiä oli mukava neuloa. Edes peukalo ei aiheuttanut angstia. Liekö sitten syynä suloinen malli.
Pöllöt
Malli: Barbara Gregory, Horatio and Oren
Lanka: SandnesGarn Smart, tumma keltainen ja tumma ruskea, kerä kutakin
Puikot: 3 mm
Fiilis: söpöt
Muokkasin lapasta pikkasen niin että tein kärjen kavennukset joka toinen kierros, niin sain pikkasen lisää pituutta. Vähän on semmonen fiilis että teen sen lumipöllönkin. Jos vaikka laittaisi nämä samat värit toisinpäin?
No, oli miten oli, se lapanen saa odottaa hetken, laitoin puikoille jo vaaleanpunaisa hattaraa.