keskiviikkona, toukokuuta 30, 2012

Täti Talikon paluu

Haa, vapise peltovalvatti, kavahda juolavehnä: Täti Talikko on palannut ja hän on ilkeämpi kuin koskaan aiemmin!

sunnuntaina, toukokuuta 27, 2012

Ei sitten

Eilen aamulla olin kello yhdeksän talikko tanassa ja kottikärry käpälissä matkalla kohti Palstaa. Aikomuksena tornadon lailla kääntää maa ja taistella urhoollisesti rikkaruohoja vastaan. Sotareissu päättyi kuitenkin aikas lyhyeen. Pellolle ei ollutkaan merkitty palstojen paikkoja. Silleen lievästi sanottuna harmitti. Kävin tutkimassa Oulun kaupungin sivuja ja siellä tiedettiin kertoa että kaikista kaupungin palstoista vasta kaksi on valmiina! Mahtaa olla yhdellä jos toisellakin viljelijällä naama nyrpeänä. Eilen kun oli kaupungin palstanjakopäivä ja nyt sitten ei pääsekään touhuamaan. Saas nähä milloin pääsee. Varmaan silloin kun on luvassa pelkkää sadetta kahdeksi viikoksi eteenpäin.
Eipä siinä sitten mitään. Kävin oman pihani kimppuun. Takapihahan on jo aikalailla kuosissa. Kivet on naputeltu ja hiekkaa levitelty. Hiekkaa taisi tulla vähän liikaakin, koskapa kivituhka ei nyt mahdu enää saumoihin. Noh, katotaan vähän aikaa tälleen.
Aika tukevasti kivet ovat paikoillaan, vain muutama vähän heiluu. Hiekkaa tosin saattaa kulkeutua jaloissa sinne tänne.
Kukka-asioissa eniten ehkä jännätään tätä kaveria:
hän on Bowl of Beauty, kavereiden kesken Keppi. Ostettu Kodin Anttilan kukka-alesta. Oli semmoinen kepin pala pienen silmun kera, joka haudattiin multaan. Näytti epäilyttävältä. Nyt kun sitä tarkasti katsoon, niin siinä saattaisi olla jotain eloa.
Toinen mikä on aiheuttanut pientä riemua on ritarinkannus. Kylvin niiden siemeniä useita viikkoja sitten. Tällä viikolla meinasin heittää koko kylvöksen menemään kun mitään ei ollut tapahtunut. Johtuiko sitten siitä vai mistä, niin tänä aamuna oli ensimmäiset itäneet. Ukonkello ei sen sijaan näytä mitään elomerkkiä. Mitenhän sen saisi itämään?

Neulerintamalla Aranami-huivi edistyy. Päätin tehdä siihen vähän lisää lappusai että olisi paremman kokoinen. Malli on sen verran kiva että seuraavan huivin väritkin on valittu. Hieman ehkä epätavallisia minulle. Ollaan villejä. Aurinkoista sunnuntainta!

Ps. Kiltit koivut, kukkikaa nyt vikkelästi loppuun. En enää jaksaisi tätä silmien kutinaa ja nuutunutta oloa.

lauantaina, toukokuuta 19, 2012

Työleiri

Sitten viime näkemän meidän residenssissä on harrastettu Ruumiillista Työtä. On lapioitu, kannettu multa- ja hiekkasäkkejä, harattu, kannettu kiviä, kaivettu, myllätty ja välillä pyyhitty hikeä otsalta. Haettu Visiota.
Takapihalle on saatu aikaiseksi kukkapenkit ja Polku. Pitäisi vielä hakea asennushiekkaa lisää pari sataa kiloa, niin saataisiin valmista. Ostin takapihalle semmosia betonilaattojakin, mutta aikansa kun olin luonnonkiviä naputellut paikoilleen, niin laatat alkoivat tuntua ihan tyhmiltä. Pitäisi siis kehitellä suunnitelma B. 
Laatathan voisi esimerkiksi viedä etupihalle sokkelikivien tilalle. Sitten olisi luonnonkiveä tarpeeksi takapihallekin. Pitää vähän tuumata. Varmaa on se että siippa saa käydä huomenna hakemassa hiekkaa ja auton jouset ovat taas pohjassa.


Tänään oli sitten etupihan vuoro. Helatorstaina jo kaivoin kiviä ylös mullan seasta ja valmistelin alppiruusupenkkiä. Aina sateen lomassa. Tänään jatkoin istutuksilla ja muilla kaiveluilla jo aamu kahdeksalta. Puoleen päivään mennessä oli jo tapahtunut yhtä ja toista.
Mokkakissa oli vähän huolissaan siitä että Oulu nukkuu, kun ei ole havannoinut kivoja huivimalleja. Nou hätä, ihan trendien aallonharjalla täällä ratsastetaan!

sunnuntaina, toukokuuta 13, 2012

Yhtälö

Aurinko + lämpö + kevätpäivä = puuhassaan pitää. On kaivettu, käännetty, huhkittu ja heiluttu. Kärrätty maata ja kiviä sekä siirretty kataja. Sieltä vanhalta pihalta, se herra Pitkänen merkkinen. Kaivamisen välillä ihmetelty ameriikan rautoja ja motskareita, saatu jopa harrikkakyytiä sekä perhoskortteja.

Pihakuvia sitten kun on jotain muutakin näytettävää kuin myllätty multakasa.

Hyvää äitienpäivää!

torstaina, toukokuuta 10, 2012

Merten takaa

Tällä viikolla on tuntunut ihan oikealta keväältä, aurinko paistaa ja on lämmintä. Eilen tarkeni eka kertaa koko vuodelle ajaa pyörällä ilman hanskoja. Tätä lisää kiitos.

Postipoikakin on kaahaillut milloin minkäkin meren takaa. Ensin tuli ihania Geninnen kankaita. Seuraavana päivänä japanilaisia virkkauskirjoja.

Toisessa kirjassa on pikkuliinoja. Liekö sitten kovaa vauhtia päälle hönkivä keski-ikä vai mikä, mutta mulla on kumma fiksaatio että pitäisi virkata pieniä pitsiliinoja. Muutoin kyllä tunnen itseni ihan terveeksi.
Toisessa kirjassa on erilaisia värikkäitä virkkausjuttuja, lampunvarjostimesta

pompulareunaisiin isoäidinneliöhin.
Tiijä sitten missä tässä kerkiää mitään virkkaamaan. Pihalla kun on päästy vauhtiin. Kiviä on kaivettu ylös ja sitä koivuangervoa on hävitetty, aikamoinen vastus on hän. Sitten pitäisi kuoria nurmikon jämät pois. Sen jälkeen alkaa hauskuus on suunnitellaan tarkemmin polkujen paikat, kukkapenkit ja kaikki muu. Merikin on muuten vapaa, eilen katosi viimeinenkin jäälautta.

Nyt pitää mennä venyttelemään. Tämän iltainen jumppa otti niin voimille että meinasi sinni loppua kesken. Henkiin kuitenkin jäätiin.

sunnuntaina, toukokuuta 06, 2012

Myyrä

Aamuinen kylmä tihkusade tuulen kera vaihtui auringonpaisteeksi tuulen kera. Silloin en enää kyennyt hillihemään ihteäni, vaan ryntäsin lapion kanssa pihalle mylläämään. Hymisin samalla mylläysbiisiäni: "me myyrät, me mullassa mylläämme, hmm, hmm, hmm..."

Tähän mennessä työmaalla (orjaleiri, mein kampf tai jotain sellaista) on tapahtunut seuraavaa: (huomatkaa työkalujen daideellinen asetelma)

Kuusi koivu/virpi/jotainangervoa on pätkitty maantasalle. Neljä pensashanhikkia on myös pätkitty ja kaivettu ylös. Tuhottu yksi kauhiankokoinen vuorimänty (tunnustetaan että tämä operaatio otti vähän luonnon päälle, mutta ko. kasvi oli täysin väärässä paikassa ja niin iso että siirto olisi mitä todennäköisemmin epäonnistunut) sekä silvottu isoa valkoherukkapensasta, joka saa myös lähteä.
Lisäksi on kaiveltu kiviä ruohon seasta sokkelin vierestä. Olen tuuminut kivipolun tekoa ja vähän mietin että mistä niitä kiviä hommaisi. No ei huolta, sokkelin vieressä taitaa olla pari sataa kiloa. Niistä kyllä riittää niin poluksi kuin sokkelin viereenkin.

Näiden lisäksi olen lipittänyt teetä terassalla ja miettinyt että mitä mihinkin laittaisi. Aamulla käväsin pihamessuilla Ouluhallissa ihan vaan sen takia että Pionien Koti oli messuilla mukana. Niillä on "muutama" eri lajike. Päädyin kuitenkin aika tavanomaisiin vaihtoehtoihin, mutta Bowl of Beauty ja Sarah Bernhardt vaan ovat niin kauniita. Lisäksi otin vielä Rasberry Sundae-merkkisen yksilön. Särkän perennataimistolla oli valkoinen särkynyt sydän ja sekin lähti matkaan. Pionien lisäksi takapihalle tulee varmaankin jättipoimulehteä, ritarinkannuksia ja ukonkelloja, jos jälkimmäisen siemenet vaan jostain löydän. Ehkä vielä kuunliljoja ja katotaan nyt mitä keksin. Syksyllä joka paikka ammutaan täyteen tulppaania, krookusta, narsissia, jättilaukkaa...

Pari tunnistustehtävääkin olisi. Mitä mahtaa olla kuvassa olevat kasvit? Voisiko tämä olla päivänkakkara?

Entäs mikä tämä on? Versoaa maasta ja on semmoinen vaalean violetin värinen. Näyttää olevan jonniinmoinen rypäs. Löytyi valkoherukan oksien alta.


Entä miten sen angervon saa pois mustaherukan seasta? Pari mansikantaimeakin löytyi. Laitoin ne ruukkuun odottamaan aikaa parempaa.

lauantaina, toukokuuta 05, 2012

Perjantaina paistoi aurinko

Kauhian kylmä. Tihuttaa vettä ja tuulee. Viriteltiin takkaan tulet, hörpitään kuumaa teetä ja mökötetään sisällä. Ulos ei tee mieli. Eilen illalla oli ihanan lämmintä ja aurinko paistoi. Tuulikin tuuli kerrankin jostain muualta kuin mereltä päin. Merihän on vielä jäässä, joten sieltä päin tuleva vinkka on hyytävä. Olen leikannut takapihan virpi/koivu/jokumikälie/angervot alas ja eilen pojat pätkivät ne keppikoneella palasiksi. Siinä on puuha, johon pieniä poikia ei tartte ihmeemmin maanitella.
Siinä sivussa kuvasimme myös Old Rose Wrapin. 

Old Rose Wrap
Malli: Old Rose Wrap, Juju Vail
Lanka: Madelinetosh Merino Light, Värit Duchess ja Lepidoptra
Koukku: 3,5 mm
Koko: 5x16 ruutua eli n. 43x160 cm
Fiilis: valmistuihan se lopulta!

Härpäkkeen virkkaaminen on aloitettu ravelryn mukaan viime heinäkuussa 30. päivänä. Mallia oli rasittava seurata koska se oli kirjoitettu, ei kaaviona. Jos oli pidempi tauko virkkaamisessa, niin neliön malli piti aina uudelleen jankata tekstistä. Muutaman jälkeen sen kyllä muisti ulkoa. Englanninkielisissä virkkuuohjeissa on lisäbonuksena se että britit käyttävät eri termejä kuin amerikkalaiset. Tai samoja termejä jotka tarkoittavat eri asiaa. Tänä keväänä päätin sitten ahkeroida härpäkkeen valmiiksi, ensin toki piti taas tankata se teksti läpi. Siitä suivaantuneena piirsin kaavion ja sen jälkeen paloja syntyikin suht vauhdilla. En ymmärrä miksi varsinkin virkkuuohjeet pitää ilmaista tekstinä, kaavio on niin paljon selkeämpi.
Toshia on mukava virkata. Tosin vähän vaikuttaa että virkattuna se on alttiimpi nöyhtääntymään. Tai sitten se johtuu siitä että härpäkettä on pyöritelty pitkin nurkkia pitkä tovi ennenkuin se on edes valmis. Toshin sävyt ovat kyllä tosi nätit, syvät ja hehkuvat.

Härpäkkeen pitkillä sivuilla on napitus. En sitten tiedä miten onnistuin asian hoitamaan, mutta toisessa reunassa on 12 nappia ja toisessa 11, kummatkin on tehty samalla välistyksellä. Noh, taitohan se tämäkin! Härpäkkeen voi pukea hihattimeksi tai sitten napittaa edestä tai käyttää ihan vaan huivina. Ja varmaan jollain muullakin tavalla.


Oikeastaan tekisi mieli käydä lapion kanssa kokeilemassa, joko alasleikatut pensaat voisi kaivaa ylös. Olen viritellyt jos jonniinmoista suunnitelmaa siitä mitä pihalle sitten tulisi. Ainakin pioneita, ritarinkannuksia, jättipoimulehteä, ukonkelloja, pientä kevätsydäntä, iisoppia tai loistosalviaa, liljoja. Semmoisia perinteisiä, hyväksi havaittuja. Kodin Anttilan alelaarista ostin muutaman liljan sipulin ja säälistä pari pionin juurakkoa. Juurakot kyllä näyttivät vähän semmosilta että tuntui kuin olisi laittanut pari keppiä multaan. Olen hämmästynyt jos ne siitä lähtevät kasvamaan.
Tosin ulkona näyttää tihku muuttuneen enemmän sateeksi. Taidan sittenkin keittää lisää teetä ja torkahtaa sohvan nurkkaan.

torstaina, toukokuuta 03, 2012

Virks virks ja vinks vinks

Pääsiäisen aikoihin valkeni että Mollie Makes lehteä saa iPadille. Heti sitä tutkimaan ja voi pojat mikä ihanuus sieltä löytyi! Lehti oli kaiken muun hyvän lisäksi tarjouksessa pikkasen reilu 3 euroa, joten aikas vikkelään kassan kautta kiitti hei. Lehdestä on muutamaan otteeseen ollut tarjolla ilmaisnumeroita ja ne olen aina käynyt lataamassa. Muutenkin lehden normaali iPad hinta 5 euroa ja risat on vain puolet siitä mitä se lehtihyllyssä maksaa.

Eniten sitten tuotti tuskaa löytää sopiva lanka ja erityisesti väri. Tummaa harmaata olisin halunnut, mutta eihän sellaista löytynyt. Ja jos löytyikin, niin ei tarpeeksi. Väriksi valikoitui itselleni aika epätavallinen väri nimeltä beige. Älkää pyörtykö.

Malli: Sweetheart wrist warmers, Mollie Makes-lehti nro 10. Suunnittelija Monica Siwak
Lanka: Anchor Pearl Cotton nro 8, beigeä 4 kerää, tummaa keltaista joku 1,5 kerää
Koukku: 1,25 mm
Fiilis: no jep jep, mutta olisi se tumma harmaa pelittänyt paremmin


Vähän oli pieniä alkuvaikeuksia ohuen langan ja pienen koukun kanssa. Silmät menivät kieroon ja ranteita pakotti. Ohjekaan ei ihan looginen ollut. Aloitusketjuun kun piti tehdä kolmen pylvään ryppäitä ja jättää väliin kolme ketjusilmukkaa. Näin siis sanallisessa ohjeessa. Kaaviossa ketjusilmukoita oli kuitenkin merkitty neljä, ja ohjeen lopussa, kun ranteeseen tehdään viimeistelyreunus, puhutaankin viidestä ketjusilmukasta. Että tiijä sitten kuinka paljon siinä sitten piti olla mitäkin. Sävelsin vähän sinne päin.

Aikamoinen homma tämmösiä on kuitenkin virkata. Semmoista pientä ähräämistä. Tästä syystä vähän meinasikin mennä teet väärään kurkkuun kun huomasin että suunnittelija myi näitä lämmittimiä omassa Etsy-kaupassaan 30 dollaria pari. Hitto vie, langatkin tuli maksamaan liki sen verran! Anchorin helmilanka on musta aikas hintavaa siihen nähden miten vähän siinä on tavaraa. Värejä kuitenkin löytyy pitkä liuta.


Löysin myöhemmin tumman harmaata sopivaista lankaa ja vähän on ollut aatoksissa josko tekisin toiset. Kahtoo nyt. Mollie Makesin lisäksi kun myös Voguen virkkauslehti löytyi iPadille, siinä samoin hinta joku 4 euroa. Siinä oli muutama ihan kiva malli, ja pari aika horror-osastoon kuuluvaa. Tämmöisen voisin tehdä, tumman harmaana ja vähän pidempänä.

tiistaina, toukokuuta 01, 2012

Zylphia revisited

Olin sitten reipas ja neuloin Zylpihan yläosan uusiksi. Ja se toimenpide kannatti.

Tein kavennuksia pitsipaneleiden välissä, oliko se sitten kymmenen silmukkaa per puoli per kierros pois. Kavennuskierrosten väliin jätin n. 2,5 cm. Toimenpide ei ollut mikään tieteellinen, täysin mututuntumaan perustuva. Ainoa ongelma paidan kanssa on nyt se etten millään meinaa erottaa kumpi on etupuoli. Aina pitää ettiä se korotuskierros. Pitää varmaan laittaa joku merkki kaula-aukkoon ettei tartte joka kerta miettiä miten päin paita pitäisi pukea.
Kuvat ovat vähän epäteräviä näin vapun kunniaksi.

Toinen vappuiloa kohottanut tapahtuma on ollut se että Old Rose Wrap alkaisi olla valmis. Virkkasin eilen illalla viimeisen kukkasen paikoilleen. Ihan ei vuosipäivää päästy viettämään. Huivike on aloitettu viime vuoden heinäkuun lopulla. Enää pitäisi metsästää napit. 24 kappaletta kiitos.