sunnuntaina, joulukuuta 02, 2012

Joulun sankari

Meille tuli perjantaina jännää postia. Tilasin Pikkusankarista meidän pienimmälle oman kirjan, jossa pääosassa seikkailee hän itse. Pieni ei osaa vielä lukea mutta oman nimen hän kyllä tunnistaa. Mentiin yhdessä sohvan nurkkaan ja alettiin lukea, kuinka hän pelastaa joulun ja mikä sitä joulua sitten oikein uhkaa. Tarina on mukavan lämminhenkinen ja värikästä kieltä on mukava lukea. Lapsi itse kiinnitti tarinan lisäksi eniten huomiota kuvitustyyliin. Huomautti vähän väliä että kuvat ovat piirrettyjä. Ihmettelin sitä ensin että niinhän ne ovat, niinkuin melkein kaikissa lasten kirjoissa. Sitten hoksasin että mitä hän tarkoittaa: kuvissa näkyy lyijykynän jälki.

Kirja on siis Kuualuskustannuksen Pikkusankari-sarjan kirjoja. Kirjoihin personoidaan lapsen nimi, asuinpaikkakunta, parhaan ystävän nimi jne. Nimiölehdelle sai itse tehdä omistuskirjoituksen. Kirjoja on erilaisia: prinsessaa, palomiestä ja vauvaa. Vauvakirja olisi varmaan aika kiva kastelahja. Meidän kirjamme on tullut meille yhteistyöhengessä. Pikkusankarista kysyivät haluaisinko kirjan ja voisinko siitä sitten mahdollisesti kirjoittaa blogissani. Vähän piti miettiä koska en ole aiemmin tämmöisiin kuvioihin lähtenyt mukaan. Hyvä että lähdin, oli hauska seurata lapsen ilmeitä tarinan edetessä, varsinkin kun oma tai kaverin nimi mainittiin, ja kuinka hän jaksoi kuunnella loppuun saakka. Tämä herra kun ei ole ihmeemmin saduista välittänyt.

Personoiduissa kirjoissa aina vähän huolettaa miten se nimi ja muut asiat on saatu ympättyä sekaan. Omasta mielestäni tässä oli onnistuttu hyvin. Nimen käyttö ei pistänyt silmään eikä tuntunut päälle liimatulta. Kirjan painojälki on hyvää ja muutenkin se tuntuu jämäkältä ja laadukkaalta. Toki kirjan hinta on aika kallis jos vertaa tavan lasten kirjoihin, mutta harvemminhan niissä lapsi itse seikkailee. Oulun näkövinkkelistä voisi tietysti liputtaa sekä oululaisen kirjoittajan että kuvittajan puolesta.
Kirja tilataan netin kautta, valitaan kirja ja vastataan kysymyksiin että mitä tekstiä kirjaan haluaa. Kannattaa sitten huolellisesti lukea ne omat kirjoittamansa tekstit että on sitten oikein painettuna. Toimitusaika näyttää olevan kaksi viikkoa, mutta meidän kirja tuli aivan turbovauhdilla: tiistaina illalla tein tilauksen ja perjantaina se jo oli postilaatikossa. Jos jouluun aikoo tähdätä niin viimeinen varma tilauspäivä on 9.12.

Meilläkin on joulunlaitto alkanut. Tänään pystytin kuusen, mutta tämmöistä kuusenkoristetta en muista hankkineeni:

Näyttää vähän siltä että kuuseen ei muita koristeita mahdu....huoh.

24 kommenttia:

  1. Tuohan on täydellinen koriste kun neiti puussa joulun asustaa. Upea juttu tuo sinun kirja asia. Voi kumpa olisi pieniä lapsia niin voisi tuollaisen tilata. Minä tykkään hyvistä lastenkirjoista ja varsinkin niiden kuvituksesta.Toivotan sinulle ja perheellesi ihanaa adventtia ♥

    VastaaPoista
  2. Ympärivuotinen koriste, joka sopeutuu juhlaan kuin juhlaan. ;) Aika ihana. Hyvää adventtia, ja toivottavasti ihastus kuuseen laantuu pian, niin saatte sinne jotin muutakin ripustetuksi. Näin alkuunhan se menee ihan hyvin pelkillä valoillakin.

    VastaaPoista
  3. AWWW, mitä ihmettä, miten Bertta pysyy kuusessa :D

    VastaaPoista
  4. Anonyymi11.08

    Oi, karvainen koriste, uusinta uutta! Bertalle terveisiä, että se sai perjantaina kolme uutta sisarusta, joten täällä olisi viimeistä kertaa tarjolla näitä samaa sarjaa olevia karvaisia kuusenkoisteita - pannaanko pakettiin? :)
    T. "H-putaan mummo"

    VastaaPoista
  5. Ompa ihana kirja! Kummitytön joululahjasuunnitelmat vaihtuikin heti. Mukava että kirjoitit tästä, eikä postaus edes vaikuttanut maksetulta mainokselta. :) Meilläkin on nähty samankaltaisia kuusenkoristeita!

    VastaaPoista
  6. Sirkkis: toivoisin kuuseen vähän toisenlaisia koristeita, vähän vähemmän liikkuvaisia. Oikein ihanaa ensimmäistä adventtia myös sinulle

    Morso: otin valot pois päältä niin kuusi ei enää niin paljoa kiinnosta. Toki berttaa saattaa jo vähän väsyttää koska kuuseen on kiivetty toistakymmentä kertaa ja ulkonakin on käyty lunta kuopimassa. Päiväunille ei ole vielä kerinnyt ollenkaan. Mutta ehkä ne kymmenen vuotta kerätyt lasipallot eivät tänä vuonna löydä tietään kuuseen.

    Arualmaria: neljä jalkaa ja kaikissa terävät kynnet. Kuusi on kyllä aika vinksallaan kaikkien hyökkäysten jäljiltä. Pystyssä kuitenkin pysyy...

    Haukiputaan pentutehtailija: piähän ne "kuusen koristeet" siellä, tässä yhdessä on ihan tarpeeksi koristetta. Tai voishan tuosta ihan lämpöiset rukkasetkin tulla

    VastaaPoista
  7. Loistoidea tuo kirja! Hyvä että lähdit moiseen kuvioon mukaan, tällaista ilosanomaa sitä kuuntelee ( lukee ) oikein mielellään.
    Adoroin Neiti Pörheyttä rajattomasti!
    Meillä myös on kuusi ( kaksi, jos se keittiön pieni pöytäkuusi lasketaan mukan ) pystytettynä, koristeita on kylläkin niin runsaasti ja olen jo henkisesti hankkimassa lisää.

    VastaaPoista
  8. Nyt löysin itseni uuden ajatuksen edestä:
    Tuo kuusi,
    (ilman kissaa kylläkin, kun meillä on jo tuo
    länsiylämaalainen).
    Mutta siis, että kuusi ei olisikaan luonnonhavukuusi vaan, että sitä pidettäisiin koko kuukausi ja se olisi kestolajiketta. Ilahdun, omasta joustavasta ajatusmallistani. Sinulle kiitos siitä!

    VastaaPoista
  9. Anonyymi12.38

    Soile eikös se mene niin, että missä puu, siellä Bertta? Meinaan, olethan sitä korkeammastakin puusta hakenut syksyn mittaan.

    Toisaalta, vaikka niitä muita koristeita ei tulisi laitettua, niin tuossa nyt ainakin olisi jännitystä.
    Ja kertoohan se siitä, että puu on hyvää tekoa, kun kestää.

    OP

    VastaaPoista
  10. Anonyymi12.38

    Soile eikös se mene niin, että missä puu, siellä Bertta? Meinaan, olethan sitä korkeammastakin puusta hakenut syksyn mittaan.

    Toisaalta, vaikka niitä muita koristeita ei tulisi laitettua, niin tuossa nyt ainakin olisi jännitystä.
    Ja kertoohan se siitä, että puu on hyvää tekoa, kun kestää.

    OP

    VastaaPoista
  11. Aivan hillitön tuo kuusenkoriste! Naurattaa ihan kamalasti (anteeksi). Nyt ymmärrän, että Bertta ON pieni. Vertasit meidän Onniin viimeksi.. meillä tuollainen "oksalla oleskelu" ei onnistuisi: kuusen oksat eivät kestäisi poikaa. Mutta voi vitsit tuota teidän rimpulaa!!!:DDD Kirjaidea on hieno, pitääpä käydä tutkailemassa.

    VastaaPoista
  12. Anonyymi13.35

    Piti tulla katsomaan toistamiseen...ihan niin kuin se nyt olisi jotain poikkeuksellista, että kissa puuhun kiipeää.
    Tuostahan olisi myös kierrätysideaksi, joulupuusta kissan kiipeilytelineeksi.
    Oikean kuusen neulaset voisivat pistellä sen verran, että ei ehkä niin lepposesti oksilla oleskeltaisi.
    OP

    VastaaPoista
  13. Wrs: neiti pörheys nukkuu nyt, taisi ottaa se kuusessa riehuminen voimille

    Rva pioni: ostin valkoisen tekokuusen viime jouluksi ja se pystytettiin heti ekana adventtina. Silloin sitä koristeltiin pitkin joulukuuta, joka päivä koriste tai kaksi lisää. Silloin ei ollut kissaongelmaa. Ja ne kruusatut lasipallot näyttivät hienilta valkoisessa kuusessa. Eikä tarvinnut lakasa neulasia lattialta. Kuusi on bauhausista.

    Op: kuusi piti laitaa pois kun bertta oli riehunut siinä kolme tuntia. Se siis hyökkäili kuusen kimppuun ja repi ja raastoi sitä. puri samalla kuusen valoja ja kuusesta rapisi lattialle sitä "havua" ja mun v-käyrä oli sen verran korkealla etten enää jaksanut. Kuusi pussiin ja rauha maahan.

    Outi: eihän bertta ole vasta kuin 9 kuukauttako se nyt sitten on. Semmonen rimpula vielä. Vaaka hädin tuskin reagoi jos se sattuu päälle istumaan. Ei oel vielä kerinnyt läskistymään vaikka. Ruoka-aikaan kotona viihtyykin.

    Op: mä en edes viiti ajatella sitä sotkua mikä tulisi jos meillä olisi oikea kuusi, johon tuo säntäilisi. Eihän siinä olisi neulasia muutaman tunnin kluttua

    VastaaPoista
  14. Tunnustan. Nauroin ääneen tuolle "kuusenkoristeelle." :D Harmi että jouduit laittamaan lopulta kuusen pois. Bertta varmasti rauhoittuu vanhetessaan, mutta ensi jouluun on vielä matkaa... Ehkä kuusi olisi vähemmän jännittävä jos otat sen esiin toisen kerran parin päivän kuluttua?

    VastaaPoista
  15. Voi jummi, kyl kissalla hianot oltavat! :D

    VastaaPoista
  16. Kieltämättä hämmästyn, että kuusi kantaa kissan??? Se lienee samaa lajia kun kaupunkien keskelle pystytettävät???

    VastaaPoista
  17. Mari: veikkaan että se on ihan yhtä jännittävä vihollinen jos sen otan uudemman kerran esiin. Koitetaan seuraavan kerran ensi jouluna, jos se ei silloin olisi niin hökäle. As if.

    Tii: taisi luulla saaneensa tosi päheän kiipeilypuun

    Mokkakissa: niin, tuossa on tukevat oksat ja bertta tuskin kovin paljoa päälle kahden kilon painaa. Siellä se veti runkoa ympäri suhteellisen villi katse silmissään. Olisi saattanut jopa naurattaa jos ei olisi harmittanut niin paljoa.

    VastaaPoista
  18. Anonyymi18.07

    Joutuukohan Bertta olemaan joulunpyhät hihnassa, hmm...

    -äiti-

    VastaaPoista
  19. Tuli tuossa edesmennyt mutsin kissa mieleen. Se tosin painoi luultavasti kymmenen Betan verran mutta joka ikinen joulu sillä oli tavoite saada kuusi kaadettua. Kerta toisensa jälkeen. Ensin se kiipeili. Sitten se hokasi että jos ottaa vauhtia saadaan huojunta aikaiseksi. Lopulta se hemmetin bonantza ravasi kunnon kiihdytyksen, tähtäsi mahdollisimman korkealle, tarrasi latvustosta kiinni ja korvat luimussa nautti hitaasta mutta joka kerta varmasta kuusen kaadosta. Olisi varmasti huutanut TIMBEEEEEERRRR jos olisi osannut. Tätä tapahtui useita kertoja päivässä. Oikeassa kuusessa, vedet ja kaikki. Lopulta mutsi nakitti miehensä väsäämään jonkun betoniversion kuusen jalasta ja kissa repi peliverkkareita kun mikään vauhti ei kaatanut jaloa kuusipuuta. Lopulta se kissa kerran tähtäsi " liian korkealle " ja kuin feeniks- lintu tavoitellessaan aurinkoa, lipesi latvaotteestaan ja kuusen tähti kynsissään jatkoi ilmalentoaan ja mäsähti suoraan seinään. Niillä kiloilla sen oli jo pakko tuntua. Tämän jälkeen se kissa vihasi joulukuusia ja jäi eläkkeelle metsurin toimestaan.

    Tulipahan vain mieleen.

    VastaaPoista
  20. ...kymmenen BERTAN verran!

    VastaaPoista
  21. äiti: kukaan ei vietäjoulua hihnasa

    wrs: aaaw, hyvät hihitykset heti aamutuimaan! Bertta lienee jotain puitten halaajien sukua. Tosin sekin näytti jotenkin huojentuneelta kun puu laitettiin pois, pääsi päiväunille lepäämään

    VastaaPoista
  22. Anonyymi14.49

    Kalevan viime sunnuntain (2.12.) liitteessä oli kuvakaappaus myös sun blogin etusivusta :D 10-11 sivun taitteessa.

    VastaaPoista
  23. No ihan mahtava kuusenkoriste :D (ja oivallisesti otettu tilannekuva)

    VastaaPoista