maanantaina, lokakuuta 08, 2012

Toipumista

Eilinen päivä meni ihan vaan toipuessa aamuisesta. Se kissa killumassa hirtettynä puussa - kuva verkkokalvoilla oli vähän turhan liian häiritsevä. Kiitos kaikista kommenteista, luin niistä jokaisen ja moneen kertaan, mutta nyt ei paukut riittäneet vastailuun.

Itse killuja tosiaan söi kotiin päästyään ison lautasellisen ruokaa ja meni nukkumaan parit päiväunet. Illansuussa vonkusi takaisin ulos. Se ei ihmetellyt valjaita ollenkaan. Seisoa napotti paikoillaan ja kehräsi isoon ääneen kun puin valjaita, odotti kiltisti että laitoin kumpparit jalkohin ja avasin oven. Sitten häntä pystyssä ulos tutkailemaan. Käytiin polulla ja tavattiin pieni jack russelin terrieri, joka olisi kovasi halunut tutustua Berttaan. Bertan tunteet olivat vähän viileämmät. Toki tämä koiranpentu ei ollut ihan niin kaamea peto kuin se siipiään oikova sorsa. Kun kerran holleilla oltiin, päätin käydä palstan kautta mutkan. Yllätys oli suuri kun parsakaalit kukoistivat, fenkoli oli kasvanut edes jonkun kokoiseksi ja palsternakat olivat pulleita. Ajattelin ettei siellä ole mitään kun oli ollut niin kylmiä öitäkin. Aarteet syliin ja kohti kotia. Kotipihalla piti ottaa vielä kissakin kainaloon, koska se keksi olevansa Villi Eläin. Vaaniva ja hyökkäilevä sellainen.

Kotona pistin vihannekset voin kera pannulle ja täytyypä todeta etten ole koskaan syönyt niin hyvää fenkolia! Ihan toista kuin ne kaupan hyllyllä kuivahtaneet. Ensi keväänä pitää kyllä saada useampi taimi pysymään hengissä.

Viikonloppuna sain myös valmiiksi kehruun kainuun harmaksen karstanauhasta. Tuli oikein mukavaa lankaa ja suht koht paksua, n. 200 g/ 320 m. Tämän kanssa pidin vähän vauhtia, koska rukki piti saada tyhjäksi. Ensi lauantaina (13.10.) olen Oulun käsityömessuilla Oulu-hallissa kehräämässä Maakarin osastolla. Tulkaapa moikkaamaan!

Ps. Bertta tuli tietysti partsille mukaan kuvausassariksi mutta luisti sitten ihailemaan omaa valtakuntaansa.

7 kommenttia:

  1. Kiva kuulla ja nähdä, että kissa on iskussa. Ja sitten on ihan epistä, että muilla viljelykset kukoistavat vieläkin ja ne mun porkkanat ovat edelleen aika pieniä. On niitä syöty, mutta ei niistä mitään megaporkkanoita koskaan tullut. Loput ovat pellossa vieläkin. Höh.

    VastaaPoista
  2. Tänään naapuri soitti ja kysyi, onko meidän kissa ulkona. Joku oli ajanut pyörällä kissan yli. Kissaa ei näkynyt, mutta pyöräilijä epäili käyneen huonosti. Mies läksi etsimään kissaa, joka odotteli aidan päällä vähän säikähtyneen näköisenä, mutta rupesi vaatimaan heti ruokaa. Ehkä se kolaroi, mutta hengissä näkyi pysyvän.

    Puoli tuntia elin siinä ajatuksessa, että nyt loppui tämä ystävyys. Sattuu sitä.

    VastaaPoista
  3. Ihanan näköistä lankaa ja mukavan talvista paksuutta.

    VastaaPoista
  4. Luin tuon hurjan killumiskokemuksen; hyvä että ootte toipumaan päin.

    Täällä on työn alla ehta kainuunharmas, kakkakikkaroineen ja pesusessioineen. Edessä on siis vielä karstaushommat kunhan ehtii. Sinun tuotoksesi on siistiä :)

    VastaaPoista
  5. Voi että olet kehrännyt ihanaa lankaa - en kyllä osaisi millään

    VastaaPoista
  6. Hih, kissat ovat juuri tuollaisia venkuloita! Hämmästyttävän nopeita toipumaan tai ainakin esittämään, että mitään ei olisi tapahtunut. Kuin vesi hanhen selästä! Rakkaat. <3

    Hrrr, kauhistelen vieläkin tuota mielikuvaasi. Eilen töistä kotiin kävellessä sydäntä oikein kylmäsi, kun muistelin eilistä kirjoitustasi. Ajattele, millaista myötäelämistä täällä blogimaailmassakin voi syntyä!

    Fenkolia ja voita, kuulostaa hyvältä yhdistelmältä! Tuoreita vihanneksia omasta maasta, voiko olla parempaa? :)

    VastaaPoista
  7. outi: pertsa on iskussa! Eikä ne mun viljelykset todellakaan enää kukoista. Kurpitsat paleltuivat jo syyskuun puolella. Samettiruusut ja auringonkukat olivet ruskeina. Varin parasallit rehottivat, toki osassa oli pakkasvaurioita. Että kyllä se on enemmän sitä että keväällä jälleen.

    ehtoisa emäntä: kissat taitaa sitten reagoida säikähtykseen syömällä ;) hyvä juttu että kissasi selvisi pelkällä säikähdyksellä

    sirkkis: kainuun harmas on ihanaa! jos tästä vaikka jotkut lapaset tai semmoiset?

    pirle: sinä aloitat sitten todellakin alusta. Ite olen kerrn käynyt läpi tuosta pesuprosessista alkaena ja ei todellakaan ollut mun juttu. Aivan kauhean iso urakka.

    enkulin käsityöt: kiitos, sitä kuulee oppii vaikka ja mitä kun oikein kovasti tahtoo

    jennih: oppisipa ite yhtä hyvin unohtamaan huonot asiat. tuoreet kasvikset ovat parhautta, tai ylipäätään mikä tahansa tuore ruoka. Esim. kala joka on syöty tunti pyytämisen jälkeen, NAM!

    VastaaPoista