sunnuntaina, elokuuta 05, 2012

Palstajuttui

En olekaan muistanut kertoa tarkemmin palstajuttuista, joten kerrotaan nyt. Sillon pari kuukautta sitten siellä näytti suht ankealta, nyt on kasvu täydessä vauhdissa. Viikko, kaksi ehkä ollaan jäljessä verrattuna normikesään.

Alakulmassa rehottaa herneet, niiden takana parsakaalit. Sitten kurpitsaa ja niiden takana kesäkurpitsaa.
Parsakaalintaimia laitettiin maahan liki kolmekymmentä. Eilisen tarkistuslaskennan myötä todetiin kasveja olevan nyt vähän alle 20. Osa kuolla kupsahti, osan söi toukat ja muutama katkesi kovassa tuulessa. Silloin taimivaiheessa mietin että tulipa istutettua harvaan. Enää en mieti moisia.

Samoin nämä punakaalit, tai mitä nämä sitten olivatkaan, tuli istutettua liian tiheään. Noh, tästähän sitä oppii. Jos ovat hyviä niin pääsevät myös ensi vuonna viljelykseen.

Myös palsternakkaa on tulossa muutama kappale. Nyt vaan pohdin että milloin niitä sitten oikein nostetaan ylös? Juurekset ovat aina rasittavia kun niiden kokoa ei voi etukäteen tietää. Fenkolin kanssa kävi vähän huonommin. Yhdeksästä taimesta henkiin jäi vain yksi. Muitten tilalle kylvin pensakranssia, joka on vielä säälittävän pientä. Varsinkin kun joku mato ihastui niiden taimiin ikihyviksi.
Kesäkurpitsa rehottaa. Tämä vuonna niiden puskat ovat kasvaneet aivan jättimäisiksi. Lajeina vihreää ja keltaista.

Ja näyttää sille että tässäkin taloudessa kohta mietitään että mihins kaikkeen sitä kesäkurpitsaa sitten voisi oikein upottaa.

Sitten on vielä keräsalaatit, jotka nekin kasvavat liian tiheässä, tarhuri ei ole pysynyt haventamistahdissa mukana. Niiden takana mangoldia, joiden lehtien kasvua siis innokkaasti kytätään. Sekä ylikasvaneet rucolat. Ne kerkisivät jossain välissä reuhahtamaan niin että pääsivät kukkimaan. Annoin sitten olla. Pitäisi kylvää niitä lisää. Jos viittii taikka jaksaa.

Tällä kertaa kotiinviemisiksi keräsin yhden keräsaalaatin, pari oksaa rosmariinia, kaksi punasipulia sekä kourallisen sileälehtistä persiljaa. Semmosia sinne palstalle.

Muutoin viikonloppu on sujunut pakkopullahihoja vääntäessä. Tökkii ja pahasti. Välillä on pakko tehdä jotain muuta, vaikka kehrätä Bertan kanssa.

10 kommenttia:

  1. your garden looks amazing:)

    VastaaPoista
  2. Palsta rehoittaa upeasti. Upeita kuvia. Bertan kehräystaidot taitavat olla ilmiömäiset. Tyttö vaikuttaa kehräyksen ammattilaiselta.

    VastaaPoista
  3. Heidi: tackar!

    Amuk: siellä ne kasvaa. Bertta on hyvä kehruukaveri, silloin kun se on unelias. Liian villillä päällä viiksikarvat jäävät langan kierteen väliin...

    VastaaPoista
  4. sä oot oikea viherpeukalo, mä onnistuin jopa aloeveran tappamaan, ja se on jo aika vaikeeata. jossain vaiheessa luovutin, ehkä yritän ens kesänä partsilla :)

    VastaaPoista
  5. Hyvälle näyttää! Tuommoisessa isossa palstassa on kovasti hommaa, mutta kyllä se tässä vaiheessa kesää jo naurattaa. Minulla ovat viljelykset todella myöhässä. Toivon ja peukutan lämmintä syksyä!

    VastaaPoista
  6. Lammis: mutta taitohan sekin :)

    Outi: juu ei kiitos yöpakkasia vielä. Onhan tuossa se hommansa, joka rikkaruohosta ei kannata pillastua ettei menee ressin puolelle

    VastaaPoista
  7. Aika plussa n puolella siis sadon kanssa, hienoa! Bertta on kyllä syntynyt neulojan ja kehrääjän kissaksi, aika pro noin nuoreksi katiksi.

    VastaaPoista
  8. SINULLE ON TUNNUSTUS BLOGISSANI <3

    VastaaPoista
  9. Anonyymi12.24

    Kokeileppas tehdä sitruuna-kesäkurpitsahilloa.
    -äiti-

    VastaaPoista
  10. :D Tuollainen kehruu ihanan assistentin kanssa on varmasti vielä tuplasti terapeuttisempaa kuin kehruu yksikseen! :D

    VastaaPoista