lauantaina, toukokuuta 05, 2012

Perjantaina paistoi aurinko

Kauhian kylmä. Tihuttaa vettä ja tuulee. Viriteltiin takkaan tulet, hörpitään kuumaa teetä ja mökötetään sisällä. Ulos ei tee mieli. Eilen illalla oli ihanan lämmintä ja aurinko paistoi. Tuulikin tuuli kerrankin jostain muualta kuin mereltä päin. Merihän on vielä jäässä, joten sieltä päin tuleva vinkka on hyytävä. Olen leikannut takapihan virpi/koivu/jokumikälie/angervot alas ja eilen pojat pätkivät ne keppikoneella palasiksi. Siinä on puuha, johon pieniä poikia ei tartte ihmeemmin maanitella.
Siinä sivussa kuvasimme myös Old Rose Wrapin. 

Old Rose Wrap
Malli: Old Rose Wrap, Juju Vail
Lanka: Madelinetosh Merino Light, Värit Duchess ja Lepidoptra
Koukku: 3,5 mm
Koko: 5x16 ruutua eli n. 43x160 cm
Fiilis: valmistuihan se lopulta!

Härpäkkeen virkkaaminen on aloitettu ravelryn mukaan viime heinäkuussa 30. päivänä. Mallia oli rasittava seurata koska se oli kirjoitettu, ei kaaviona. Jos oli pidempi tauko virkkaamisessa, niin neliön malli piti aina uudelleen jankata tekstistä. Muutaman jälkeen sen kyllä muisti ulkoa. Englanninkielisissä virkkuuohjeissa on lisäbonuksena se että britit käyttävät eri termejä kuin amerikkalaiset. Tai samoja termejä jotka tarkoittavat eri asiaa. Tänä keväänä päätin sitten ahkeroida härpäkkeen valmiiksi, ensin toki piti taas tankata se teksti läpi. Siitä suivaantuneena piirsin kaavion ja sen jälkeen paloja syntyikin suht vauhdilla. En ymmärrä miksi varsinkin virkkuuohjeet pitää ilmaista tekstinä, kaavio on niin paljon selkeämpi.
Toshia on mukava virkata. Tosin vähän vaikuttaa että virkattuna se on alttiimpi nöyhtääntymään. Tai sitten se johtuu siitä että härpäkettä on pyöritelty pitkin nurkkia pitkä tovi ennenkuin se on edes valmis. Toshin sävyt ovat kyllä tosi nätit, syvät ja hehkuvat.

Härpäkkeen pitkillä sivuilla on napitus. En sitten tiedä miten onnistuin asian hoitamaan, mutta toisessa reunassa on 12 nappia ja toisessa 11, kummatkin on tehty samalla välistyksellä. Noh, taitohan se tämäkin! Härpäkkeen voi pukea hihattimeksi tai sitten napittaa edestä tai käyttää ihan vaan huivina. Ja varmaan jollain muullakin tavalla.


Oikeastaan tekisi mieli käydä lapion kanssa kokeilemassa, joko alasleikatut pensaat voisi kaivaa ylös. Olen viritellyt jos jonniinmoista suunnitelmaa siitä mitä pihalle sitten tulisi. Ainakin pioneita, ritarinkannuksia, jättipoimulehteä, ukonkelloja, pientä kevätsydäntä, iisoppia tai loistosalviaa, liljoja. Semmoisia perinteisiä, hyväksi havaittuja. Kodin Anttilan alelaarista ostin muutaman liljan sipulin ja säälistä pari pionin juurakkoa. Juurakot kyllä näyttivät vähän semmosilta että tuntui kuin olisi laittanut pari keppiä multaan. Olen hämmästynyt jos ne siitä lähtevät kasvamaan.
Tosin ulkona näyttää tihku muuttuneen enemmän sateeksi. Taidan sittenkin keittää lisää teetä ja torkahtaa sohvan nurkkaan.

11 kommenttia:

  1. Komia tuli! Pihamessuilla on myymässä Pionien koti -niminen firma. Sieltä saattaisi saada hinot juurakot! Ja joo, palelee. Kovaa luonnetta osoittaa tuommoinen poseeraaminen pihamaalla.:)

    VastaaPoista
  2. outi: oonkin sitä pionien kotia vaklannut netissä. Siellä olisi ne lajit joita halajaisin. Messuthan tiataa olla huomennakin?

    Niin ja kuvat on otettu eilen, kun oli lämmintä. Tänään mua tuskin ulkona näkee...

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoinen vaate. Täytyy myöntää, etten noiden kuvien perusteella ihan tajua sen rakennetta. Joten sen täytyy olla hyvin yksinkertainen, heh.

    VastaaPoista
  4. Jopas on monimutkaisen näköinen vaan tosi kaunis. Johtuu varmaanki tuosta ihanasta langasta. Ompas monen oloinen ja käy niin kuin kulloinki tarvitset. Hämmästyin jotta meri on vielä jäässä, silloin täytyy sinulla olla tosi viluinen olo.

    VastaaPoista
  5. Minna: itseasiassa tämä on hyvinkin yksinkertainen, suorakaide, jonka pitkillä sivuilla on napit. Toisella puolella puoleen väliin saakka ja vastakkaisella toisinpäin. Näin pystyy napittamaan ristiin rastiin

    Sirkkis: meidän korkeuksilla jäät lähtevät merestä siinä toukokuun loppupuolella. Joten se hönkää kylmyyttä vielä pitkään. Mutta sitten syksyllä se lämmittää pitkään. Hallayöt tulevat vasta myöhään syksyllä.

    VastaaPoista
  6. Kaunis!

    Minä taas olen onnessani, kun virkkuuohjeet on tekstinä eikä kaaviona. Neulekaaviota seuraan sujuvasti, mutta virkkuukaaviosta en ymmärrä yhtään mitään. En vain hahmota, miten sitä pitäisi lukea ja mihin suuntaan.

    VastaaPoista
  7. Meità on monenlaisia oppijoita: minàkin haluan kuvat, sillà pelkàn kirjoitetun ohjeen perusteella homma jàà tekemàttà. Mutta hàrpàke -nimi??? Minun hàrpàkkeeni ovat tyystin erinàkòisià. Tànnekin tuli tauko helteeseen. On vain vàhàn yli 20 astetta, ja luvassa oikea koiranilma sateineen, joten sisàllàoloa, mutta ihan eri syystà kuin siellà.

    VastaaPoista
  8. Fanny: kiitos! Yhdelle taitaa sopia teksti, toiselle kaavio. Ite seuraan kaaviota ja siitä on helppo hohmottaa missä kohti on menossa, jos esi. Kesken kierroksen tuoee keskeytys

    Lissu: härpäke on meijän kielenkäytössä semmoinen epämääräinen vaatekappale, jolle ei ole oikein mitää nimeä. Englanninkieliset käyttävät termiä wrap. Miten sen sitten sujuvasti suoemtaisi? Käärinliinat?

    VastaaPoista
  9. Anonyymi12.28

    Hih, käärinliinat! Shroud? Minä, joka en missään nimessä halua pitsihuivia tai pitsineuletta, saattaisin tehdä jopa tuommoisen kääreen itsellwni. A) se on virkattu, ei kudottu B) siinä on napit, eli se pysynee päällä jotenkin.
    Hieno se on. Eikä se ole räväkkä beige.

    OP

    VastaaPoista
  10. Op: niillä ulkomaan elävillä on kaikkia jänniä sanoja kuin shrug ja wrap, miten ne sitten suomentaisi muuten kuin että härpäke? Ja ei, tämä ei ole säpäkkä taikka räväkkä beige. Siinä yhdessä oli tarpeeksi säpänää minulle :)

    Siitä sitten virkkaamaan, vai?

    VastaaPoista
  11. Wau mitä ihanuuksia olet virkannut. Ihana väri.

    VastaaPoista