sunnuntaina, syyskuuta 25, 2011

Portti 2011

Tämä ovi on nyt sulkeutunut. Viikonlopun aikana oven takana tapahtui vaikka mitä kaikkea kivaa! Siellä mm. neulottiin, kehrättiin, naurettiin ja opittiin uusia juttuja ja saatiin uusia tuttuja. Mikään hiljaisuuden retriitti tämä ei todellakaan ollut.
Siellä oli myös lankameritaivas, joka aiheutti notkuvia polvia ja keveyttä lompakossa.

Perjantaina postissa saapunut Meite Muhu mustrid -kirja sai lankakavereita. 
Ainoa huono juttu oli se että Aapramin kehrä lensi täydessä vauhdilla lattialle ja halkesi. Siinä olikin ärräkoulun paikka: Rukki rikki, perkele!

Onneksi paikalta löytyi muitakin rukkikavereita, joten hunningolle ei jouduttu. Harmittaa kyllä aikaslailla. Toivottavasti saamme kehrän korjattua.
Iso kiitos kaikille porttilaisille, otetaan joku päivä uusiksi. Väsy painaa aikalailla simmua, mutta ei haittaa: oli tämä niin upea juttu!

9 kommenttia:

  1. Oho, joku oli nopea!

    VastaaPoista
  2. Mää oon tämmönen hätähousu :)

    VastaaPoista
  3. Hui .... mäkin katoin et miten joku on jo kerennyt päivittään blogia ja mistä vielä riittää virtaa ??

    VastaaPoista
  4. hanna: pätkii jo aikalailla :) huomenna ei olisi kerinnyt ja tiistaina ei taas muistaisi, joten parempi rykäistä heti eetteriin

    VastaaPoista
  5. Mitäs tähän voi sanoa? Jos vaikka laulaisi niitä Putte-possun nimipäiviä, jotta "oi, jospa oisin saanut olla mukana".:) Ei vaites, täällä on tehty töitä hyvällä asenteella ja tulostakin on saatu, niin että hyvä mieli täälläkin. Ja pidän peukkuja Aapramille. Jospa se vanhapoika siitä vielä virkoaisi.

    VastaaPoista
  6. Wau, oisinpa ollut itsekin mukana. Sen verran olen viimeisen puolen vuoden aikana ollut kärryillä blogimaailman jutuista, että tiesin tuosta tapahtumasta. Oispa ollut kiva olla mukana, kun olisi ollut suhteellisen järkevän välimatkan päässä. Ehkä sitten seuraavalla kerralla.

    Kiitokset vielä kertaalleen testineulojana toimimisesta. Pääsin sen verran tasoihin oman elämän murheiden ja myllerrysten kanssa, että ohje on lopultakin valmis...tai no olihan se valmis oikeastaan puolisen vuotta sitten jo, mutta julkaisu jäi tekemättä, kun kaikki heitti yhtäkkiä häränpyllyä.

    VastaaPoista
  7. Voi miten teillä on varmasti ollut kivaa! Rukin rikkoutuminen tosi harmittaa varmasti.

    Minä niin toivon, että mullakin olis joskus mahdollisuus osallistua retriittiin. Nyt tuo nuorimmainen on vielä liian pieni ja liian kiinni äidissä eivätkä muut retriittiläiset olisi varmaankaan katsoneet hyvällä, jos olisin tuonut mukanani pienen apulaisen ;) .

    VastaaPoista
  8. Paljon paranemisia Aapramille!

    VastaaPoista
  9. outi: itseasiassa mulla alko tekstiä kirjottaessa soimaan Putte-possu päässä :) pittää ettiä liimaa ja kattoa saadaanko Aaprami iskuun

    tess: seuraavalla kerralla ehdottomasti. Esittelin tuolla sinun sukkiasi, pitäisi saada aikaiseksi se kaveri sille. Olisivat sen verran komiat jalassa. Kiva että julkaist ohjeen!

    miia-rebekka: Kyllähän se harmittaa. Retriitti ei kyllä ole ihan pieniä varten, mutta ensi vuonnahan se sun pikkuinen on jo vanhempi

    judiuni: kiitos, toimenpideaikaa odotellessa. Ne on pitkät nämä terveydenhuollon jonot

    VastaaPoista