keskiviikkona, maaliskuuta 16, 2011

On siis kevät

En toki kulje Hakaniemen rantaa mutta tuuli on tyyntynyt eikä sadekaan jaksa. Kevät ilmenee vähän toisella, sangen tutulla tavalla:



Näillä on aloitettu, mutta pääkopassa surisee kaikenlaisia ajatuksia. No, hyvä että joskus surisee.

Niin ja kommenttejanne vanhoihin Novita-lehtiin oli hauska lukea, kiitos niistä. 90-luvulla ne hihat taisivat muuten tosiaankin kaikki olla niitä, mikä se termi nyt olikaan? Ei istutettuja, alaslaskettuja? Toisaalta siinä oli se hyvä puoli ettei hihaa tarvinnut tehdä kuin joku 30 senttiä :D Mutta leikki sikseen, kyllä mä tykkään enemmän istutetusta hihasta.

Noissa laittamissani malleissa on kyllä potentiaalia vielä tänäkin päivänä. Vähän eilen illalla mietin sitä keltaista palmikkoneuletta. Se houkutteli silloin ja houkuttelee vieläkin. Vähän kaposempi, vyötärömuotoiluja, istutettu hihat ja kauluksen halkio olkapäälle päin. Hmmm, siinä olisi ideaa. Mutta Irene-linjalle en lähde, joku roti sentäs. Vaikka olen minäkin neulonut sinisestä mohairlangasta, jossa oli kullankeltaisia mykylöitä siellä täällä. Tämä tunnustettakoon.

12 kommenttia:

  1. Ai miten ihanan keväisistä väreistä tällä hetkellä virkkailet.

    VastaaPoista
  2. Jossoo, uusi mummotilkkupeitto? vai jokin muu suloisuusko on tekeillä? Ihanat värit sinun langoissa.

    VastaaPoista
  3. Aivan ihanilta näyttävät virkkuusi. Suorastaan herkullisilta. Tykkään kovasti tuon ensimmäisen väreistä. Japanin kukat näyttävät toimivan vallan mainiosti myös yhden värin sävyillä pelatessa. Minulla oma kukkameri hiukan täällä raahustaa - parasta painaa se loppuun, ideoita on täälläkin!

    VastaaPoista
  4. Mulla tuli mieleen noista vanhoista malleista ne lepakkohiat! Ne ne vasta karsean näköisiä oli!

    VastaaPoista
  5. minttu: nämät ovat kyllä herkullisia värejä!

    sirkkis: ei tiijä vielä. katotaan miten kehkeytyy

    outi: virittelin niitä kukkasia jo viime keväänä. silloin kohtaloksi koitui liian paksu lanka ja ne kukat näyttivät ihan tyhmiltä. Tää on ohutta ite kehrättyä silkin ja shettiksen sekoitusta. aikas kivaa vaikka ite sanonkin

    sufferiina: nyt pitää tunnustaa että tykkäsin lepakkohihoista... mulla oli sellainen liila, trikoosamettia oleva korkeakauluksinen paita, jossa oli todella leveät lepakkohihat. Rakastin sen paidan puhki. Taisin olla ala-asteella 5-luokalla :D

    VastaaPoista
  6. Lepakkohihat oli ihan hyvät, kun silloin nuorena helposti hikoilutti, eipä kastuneet puseron kainalot.
    Mukava tuo sinun neulelehtikatsauksesi. On tuolla aikamoiset kasat vanhoja lehtiä, aina niistä jotain selatessa löytyy.
    Mua himottaa nyt se purettu uusioneule, muuta en tekisikään kuin sitä.

    VastaaPoista
  7. Nuota virkkuupeittoja tai -huiveja taiteile niistä ihanista kehräämisistäsi vyyhdeistä. Saisit laatulangasta alusta asti itse tehdyn ihanuuden. :)

    VastaaPoista
  8. Oi, onpa ihania virkkauksia ja värejä! Ja paitasuunnitelmat kuulostavat hyvältä myös.

    Täytyykin itsekin katsella tarkemmin noita 90-luvun käsityölehtiä, niitä näkee kirppiksillä aika usein.

    VastaaPoista
  9. Siellä ollaan siis samaisten inspiraatioiden kourissa, ku täälläkin :) Mua houkuttais nuo kukat ihan älyttömästi, saas nähdä koska pääsen kiinni siihen juttuun ku on sata ja kaks muuta :)

    VastaaPoista
  10. Hyvältäpä näyttää virkkuusi

    VastaaPoista
  11. Oi pirteyttä :) Jostain syystä virkkausinto iskee keväisin...

    VastaaPoista