lauantaina, joulukuuta 31, 2011

Vuoden viimeinen

Otin ja purin sen takin tekeleen. Vai takakappale jäi jäljelle. Pelasin samalla siipan kanssa Boggle Flashiä, niin en edes huomannut mitä tuli tehtyä. Ei riipinyt niin paljoa. Sitten loin samantien silmukat uutta etukappaletta varten ja sitä on nyt tikutettu sen verran että kohta ollaan kainalossa. Vähän kyllä huolettaa riittääkö lanka. Yksin kaulus näyttää vievän lankaa 100 g. Katotaanpa nyt.

Käytiin tänään kaupungilla shoppailemassa koko perheen voimin. Pojilla vähän otti koville kun käytiin suhteellisen monella kenkäosastolla. Kaipaamani pitkävartiset saappaat löytyivät vihdoin ja viimein. Olen Pinterestin kautta tutustunut steampunkiin ja se on ollut sen verran avartava kokemus, että jotta notta! Kengät ovat vähän tähän henkeen, mustat ylös asti nyöritettävät. Nyt kun vielä olisi se oma kuumailmapallo tai sukellusvene niin lähtisin maailmalle seikkailemaan hullun tiedemiehen matkassa.

Reissulla kävästiin myös Akateemisen kautta, ja siellähän nökötti hyllyssä Jane Austin neulelehti. Minulla oli tiettyjä ennakkoluuloja lehteä kohtaan, ajattelin että siinä olisi semmosia yltiöpäisen romanttisia hörselöjuttuja, mutta mitä vielä. Ainakin kaksi erittäin pätevää sukkamallia sekä kämmekkäät, jotka taidan laittaa puikoille just heti nyt. Langaksi valitsin huolellisesti hillottua Cashbahia. Veikkaan että se on ostettu joku neljä vuotta sitten. Aika tavaran kaupitsee. Vai miten se menikään?
 

Menen nyt neulomaan ja toivotan kaikille siellä ruudun toisella puolella lennokasta ja inspiroivaa uutta vuotta 2012! Kuva on otettu kotirannalla jouluaattona, horisontissa siintää Oulunsalon lauttarannan tuulimyllyt.

maanantaina, joulukuuta 26, 2011

Probleemia

Aika täyteläinen olo. Kaapissa on suhteellisen runsaasti jäljellä kinkkua ja erinäisiä laatikkoruokia. Suklaakakusta on puolet kadonnut. Toisaalta on aika kätevää laittaa yksi päivä ruokaa ja sitten kolmena seuraavana vain syödä. Iltaisin olen kömpinyt sänkyyn iPadin kanssa ja uppoutunut Pinterestin kautta avautuviin mitä ihmeellisimpiin maailmoihin, jotka ovat ruokkineet reippaanlaisesti mielikuvitusta. Pitäisi vielä saada se Pin nappi toimimaan. Sain neuvoja miten se nappi saadaan iPadissakin toimimaan, mutta koodaamisessa meni sitten joku kuitenkin pieleen. Noh, iltaisin laitetaan iso kasa kirjanmerkkejä ja sitten aamulla käydään ne pinnittämässä pöytäkoneella.

Syömisen ja surffaamisen lomassa on tullut virkattua erinäisiä otuksia kuusen oksille touhuamaan. Ensin syntyi koala.

Sitten pöllö.
Sitten piti tulla pupu, mutta kun lanka loppui korvissa kesken, tulikin jääkarhu.

Listalla olisi vielä nalle ja kettu.
Sitten se ongelma. Olen tikutikutikuttanut 2,5 millisillä BC Garnin Baby Alpakkaa. Eihän siinä mitään, mutta jos takin kokoisen meinaa saada aikaiseksi, niin sitä tikutikuttamista on aika paljon. No nyt ollaan siinä pisteessä että etukappaleet ovat valmiit, takakappale on valmis. Saumat on ommeltu ja isoa kaulusta on väännetty höyry päällä. Eilen sitten päättelin kauluksen silmukat ja tulin tulokseen että ei hyvä. Kaulusta pitää varmaan tikuttaa vielä joku 5 viisi senttiä lisää. No, se ei toki ole mikään ongelma. Mutta. Etukappaleet ovat liian kapeat. Niissä pitäisi olla leveyttä semmoinen viisi senttiä lisää per puolisko, että saataisiin sitä volyymiä lisää. Tästä päästään siihen että se kaulus pitäisi purkaa. Etukappaleet pitäisi purkaa. Se taas kuulostaa äkkiseltään siltä että koko projektin voisi vaikka unohtaa.

Taidan nyt ensin virkata sen nallen ja mietin kuinka kovasti haluan tämän takin valmiiksi.

perjantaina, joulukuuta 23, 2011

Joulu tulla jollottaa

Täällä ollaan aikaslailla valmiita. Puolen kilon suklaakakku on paistettu, odottelee täyteen jäähtymistä. Se piti kyllä tehdä jo aiemmin viikolla, mutta oli sitten kaikkea muuta puuhaa kuten esim. langattoman verkon luomista, jossa sanalla sanoen kuvainnollinen käämi kärysi. Nyt verkko kuitenkin toimii ja vihaset lintuset lentelevät ympäri huushollia. iPad on aikas pätevä vempele.
Kun kulhot olivat jo valmiiksi suklaassa pyöräytin vielä tryffeleitäkin. Näitä olen tehnyt joskus aiemminkin, ja olivat silloinkin äärettömän hyviä. Vaikka kuvassa näyttävätkin ihan lihapullilta. Voisi muuten vielä sulatella lisää suklaata ja tehdä niitä omia suklaalevyjä, joihin laitetaan sekaan kuivattuja karpaloita ja eri pähkinöitä. Tässä taloudessa ei akuutti suklaan tuska pääse yllättämään.
Muitakin pieniä herkkuja napostellaan, isommat herkut kuten kinkku paistetaan sitten yöllä. Imelletty perunalaatikko keikkuu hellan nurkalla. Taidan tuikata takkaan tulet, niin se saa imeltyä siinä nurkalla. Jos illan kähmyssä sitten paistasi sen kuten lanttu- ja porkkanalaatikonkin.
Sitten olisi vielä se suklaakakun täyttö. Tosin pitää häätää tämä tyyppi ensin matkoihinsa.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin: Lempeää ja leppoisaa joulua itse kullekin! 

maanantaina, joulukuuta 19, 2011

Äidin hommat on niin kiireiset

On se tämäkin. Aamulla, ennenkuin olet saanut edes kunnolla silmiä auki, tullaan siputtamaan korvaan että pitäisi tehdä Angry Birdsejä. Niinkuin heti. Nyt. Äkkiä. Niinkuin olisi jo. Sitten virkkaat, ja pieni niskaanhuohottaja käy vähän väliä tsekkaamassa missä mennään. Ja huokaisee kovalla äänellä kun ei ole tullut kahdessa minuutissa valmista. Sitten se isompi niskaan huohottaja hoksaa mitä äiskä puuhaa ja tekee oman tilauksensa. Sitten pienempi saa omansa, ja aloitetaan isomman tilauksen kanssa. Sitten siippa tulee tuhisten suhisemaan että se seinäkin pitäisi maalata eikä vaan jottain kässäjuttuja kaiket päivät hommata. Maalataan seinä ja ruokaakin onnistutaan laittamaan. Sitten taas syyllistetään kun lintu ei ole valmis, joten takaisin sen pariin. Välillä käydään vetäsemässä toinen kerros maalia seinään ja piparitkin paistetaan. Kun lintu on valmis, esitetään uusia tilauksia lisälinnuista. Silloin suljetaan tehdas ja mennään muhimaan sohvalle eikä lotkauteta korvaa enää millekään vaatimukselle. Välillä saatetaan toki tehdä muutama kierros omia neuleita. Niitä jotka valmistuvat hitaasti. Edellä mainituista syistä johtuen. Ja koska 2,5 millisillä puikoilla ei niin nopsaan tule valmista.

keskiviikkona, joulukuuta 14, 2011

Muuttolintuja

Meille saapui tänään kaukaa ison meren takaa pieni parvi pöllöjä. On isä pöllö, äiti pöllö ja pikku pöllö. Vähän tässä nyt katellaan paikkoja, tutustutaan ja kotiudutaan. Onhan tämä aika pitkä muuttomatka ollut, joten ihmekös tuo jos on vähän pöllömistynyt olo.
Noin muuten olen edistynyt mitä tulee joulun suhteen. Kaikki lahjat, käsittääkseni ja laskujeni mukaan, on hankittu sekä tarvittavat postitettu. Postissa oli muutama muukin samalla asialla. Tosin se jonossa seisoskelu ei ollut ihan niin surkiaa puuhaa kuin aamulla töihin pyöräily. Vaikka aika sitkeä sissi olenkin, niin tänä aamuna teki mieli heittää pyörä ojaan ja jäädä siihen viereen itkemään. Urhoollisesti raahauduin perille saakka. Matkaan ei mennyt kuin tunti ja 10 minuuttia päälle. Yleensä talvella menee n. 40 min. Huomenna linja-autolla. Jotain tolkkua sentäs.

sunnuntaina, joulukuuta 11, 2011

Villaa ylle

Jos eilinen päivä sujui kehräyksen merkeissä niin ei tältäkään päivältä villaa puuttunut. Aamulla käännettiin auton nokka kohti Merijärveä ja Kehräämö Christinaa. Ja siellähän oli - taas kerran - vaikka mitä kivoja herkkuja tarjolla! Kainuun Harmas taisi tehdä parhaiten kauppansa. Itse onnistuin saamaan sitä yhden vyyhdin, loput annoin Tainan viedä, että saa kauan kaipaamansa Harmas-paidan. Kainuun Harmasta on muuten saatavilla kohta täältä Oulustakin. Antaa puodin pitäjän itsensä ilmoitella milloin on saatavilla. Kannattaa olla kärppänä paikalla, se on ihanaa villaa.
Viime visiitillä tuli ostettua kehruukuitua. Tuli toki tälläkin kertaa, mutta nyt mukaan tarttui kaksi taljaa. Ensi kerralla sitten kokonainen lammas? Taljat päätyivät sohvalle ja todettakoon että niitten päällä oli erittäin mukava torkahtaa. Taljoissa on n. 5 senttiä pitkä kikkarainen villa ja sitä on mukava silitellä. Lämmittääkin aika mellevästi. Tuoksukin on mukana.

Tällä kertaa oli tarjolla myös värjättyjä sukkalankoja, joista tarrauduin oranssiin ja violettiin. Tuleepahan oikein rämäpääraidalliset sukat. (Värit ovat kuvissa kyllä ihan hanurista, valoisampia päiviä odotellessa.)

Ensi viikolla pitäisi ryhdistäytyä joulun suhteen. Lasten lahjat ovat kaikki hankkimatta, joulukortit on kyllä tehty, mutta postiin saakka niitä ei ole saatettu. Sitten pitäisi postipojan mukaan saattaa muutama paketti (vaatii vielä vähän puikkojen heiluttelua) ja kait sitä ruokapuoltakin pitäisi edes harkita. Kinkun olen saanut hankittua. Kaikkien sikalakohujen siivittämänä päätin ostaa luomukinkun. Vähän piti kassalla kakoa kinkun hintaa. Toivottavasti se oli sitten ihan oikeasti onnellisempi possu kuin jotkut lajikumppaninsa.

perjantaina, joulukuuta 09, 2011

Reklaameja

Ilmoitettakoon täten että tämän tätin löytää huomenna Tuiran vanhasta apteekista kehräämästä. Siellä on semmonen joulutori, jossa myydään erinäisiä käsityöläisten partikkeleita. Liihottelen paikalle joskus 10 jälistä ja Aaprami-rukin kanssa pelehdin jonnekin iltapäivä kahteen saakka. Jos liikuskelette niillä nurkilla, niin tulkaa moikkaamaan. 

Lisäksi kerrottakoon että Satu on sitonut aivan ihania kirjoja, muistikirjoksi tai mihin niitä sitten haluaakin käyttää. Aikoo kuulemma pistää oikein puodin pystyyn. Pääsin pläräämään niitä itsenäisyyspäivänä ja olisin ottanut vaikka kaikki, mutta Elvi vartioi sangen tehokkaasti.

Ja sitten itelleni tiedoksi että joulu on kahden viikon kuluttua. Joten hopi, hopi nyt!

tiistaina, joulukuuta 06, 2011

Antaa tulla vaan!

Olipa ihanaa kun satoi lunta. Tuntuu kuin ulos olisi sytytetty valot. Se loputon pimeys alkoikin jo ahdistaa. Ja olihan se kivaa että perheemme uusin pöllö näkee lunta. Onhan sen nimikin Snowy Owl.


Lumipöllö
Lanka: Novita Crystal
Puikot: 8 mm (ne kait ne oli)
Koko: sopiva
Fiilis: lapset sekosivat

Pöllömania ei hellitä. Kaivelin omia lankakätköjäni sopivan langan toivossa, muttei sieltä löytynyt tarpeeksi paksua. Olisihan se ohuemmastakin neuloontunut mutta halusin ison pöllön. Piti sitten ostosreissulla kurvata marketin lankahyllyn kautta ja ottaa Crystalia mukaan. Tuleepahan vähän blingbling-pöllö. Täytyy kuitenkin todeta että Crytalin neulominen on vähän tympeää ja niitä paljetteja löytyy nyt pitkin lattioita ja sohvan nurkkaa.
Pöllöön meni aikalailla tasan tarkkaan kaksi kerää. Kolmas piti harmillisesti korkata että sain silmät tehtyä. Silmät pitikin tehdä muutamaan kertaan että niistä tuli passelit. Musta kun on tärkeää että "ilme" on oikea. Vähänhän tämä on semmoinen tyhjyyteen tuijottaja, valot päällä muttei ketään kotona. Silti kuitenkin rakastettu. Pitääköhän sille tehdä kaveri?

sunnuntaina, marraskuuta 27, 2011

Puu pystyyn

Ensimmäisenä adventtinahan voi jo laittaa joulukuusen? Eikö voikin? Minä ainakin laitoin. Vaaleanpunaista ei sitten löytynyt, joten päädyttiin valkoiseen, jossa on vähän hopeaa seassa. Ja täytyypä todeta että se ehkä passaa vielä paremmin joulupallokokoelmani kanssa.

Pari uuttakin koristetta on oksille päässyt kuten tämä pöllö. Se oli niin symppis! Saattaa olla että tämmöinen samalainen pöllö tekee eräässä toisessa kodissa harmaasta arjesta vähän värikkäämpää? Pöllön lisäksi oksilla on myös pieniä sieniä.
Sekä toinenkin pöllö.

Kuusi toimii vähän kuin joulukalenterina, se saa uuden koristeen joka päivä joulua kohti mennessä. Pitäisi muuten kaivaa koristelaatikko esille. Se on jossain vaatehuoneen kätköissä.


Mitään erityistä mainitsemisen arvoistahan ei ole valmistunut. Yhdet sukat vain, ja nekin jo viikko sitten. Lankana Regiaa Kaffe Fassett värissä. Semmoset perussukat. Ei niistä mitään sen suurempaa saagaa saa aikaiseksi.
Pitäisi mennä takaisin repimään tapettia seinästä. Ei vain ole erityisen houkuttelevaa puuhaa. Njääh.

maanantaina, marraskuuta 21, 2011

Paskartelun puolelle

Ei pitäisi liikaan härnätä onnettaria, se askartelu kun niin helposti lipsahtaa paskartelun puolella. Varsinkin kun mennään paperin ja kuumaliiman kanssa touhumaan. Siinä on äkkiä palovamma sormessa ja tukassa liimahöytylöitä.

Lehtipisteethän ovat tähän aikaan vuodesta pullollaan erinäisiä joululehtiä, joiden vinkeillä saavutetaan Se Täydellinen Joulu. On ruokaohjeita ja juomia. Jälkiruokia ja kaikenlaista näpräysvinkkiä. Siinä jouluaattona on sitten kinkun kanssa kypsanä myös talouden naishenkilö, joka äitinä tunnetaan.

No, minäkin päätin vähän puuhata julpysseliä. (Kerrottakoon sivuhuomautuksena että "jul pyssel" ja "pyntat til julen" ovat henkilökohtaisia suosikkejani ruotsalaisista termeistä ja niitä voi hokea vaikka kymmenen kertaa peräkkäin ja silti on hilpeä mieli.) Pittäähän taloudessa nyt semmonen käsinväkerretty tuutti olla, josta tursuaa jotain käsittämättömän ihania joulunamusia. Itsetehtyjä toki nekin.

Siitä pähkäilemään että minkäs mallinen pala se pitää paperista leikellä. Sitten sakset kouraan ja seuraavaksi kuumaliimaa. Kohta onkin tukka liimattu kiinni paperiin ja sormista sinkoilee epämääräisiä liimahöytylöitä, jotka tarttuvat kaikkeen mahdolliseen. Urheasti jatketaan. Neulan ja langan avulla kreppipaperia vekille. Siten taas kuumaliimaa ja tällä kertaa saadaan se sormikin poltettua.

Sitten tuutti on valmis. Se herättää epäilyksiä. Se on kokoa sanko. Sinne mahtuisi puoli kiloa niitä käsin näprättyjä jouluherkkuja. Kovin hirveästi ei mielikuvitusta tartte käyttää nähdäkseen miltä se näyttäisi kuusen oksalla. Vähänhän siinä mieli lamaantuu. Se on herkkää näin joulun alla. Täydellinen Joulu on vielä saavuttamatta.
Eipä kuitenkaan heitetä kirvestä kaivoon. Katotaanpa voisiko semmoisen tuutin virkata! Siihen sitten kivat hörsylät vaikka pitsistä ja joku nappirykelmä koristeeksi! Voi miten hyvä idea! Kaivellaan lankaa ja koukkua sekä todetaan että silmuuntuvaa puuvillalankaa on ihan kamala virkata. Raivotauti meinaa iskeä. Aika pian kuitenkin huomataan että tekeleestä ei todellakaan tule tuuttia. Siitä tuleekin hattu pöllölle! Voi miten hyvä idea sekin.
Sitten onkin  hyvä siivota työpöytä ja vetää henkeä. Askarteluonni on lähtenyt tästä talosta. Suuntaa kohti Mäntylää. Siellä sitä kuulemma kaivataan.

Loppukevennyksenä isomman pojan tekemä pöllö. Allekirjoittanut teki oksan. Nyt on Hama-helmet loppu, pitäisköhän hankkia lisää?

sunnuntaina, marraskuuta 20, 2011

Puuhakkaana

Lauantaina yleensä vaan lötkötän, nukun päiväunet ja hädin tuskin saan pyjamia vaihdettua päivävaatteisiin. Eilinen oli poikkeus. Kurvattiin aamulla kauppaan maaliostoksille. Kotona maalattiin yhdistetty työ,- peli- ja leikkihuone. Siellä oli ennen inhat vaalean persikan väriset seinät. Nyt on valkoiset ja paljon parempi näin. Illalla leivoin vielä kuusi pellillistä pullaa ja tein aamua varten leipätaikinan valmiiksi. Vähänkö siis ahkera emäntä!

Eikä siinä vielä kaikki. Myös pöllöjä on tehty. Ensi yksi.

Sille kaveri.
Ja sitten se vähän niinkuin liirasi...
Yksi pääsi huoneentauluksi Nurkkaan, muistuttamaan Tärkeistä Asioista. Ettei unohdu.

keskiviikkona, marraskuuta 16, 2011

Puuha-Nurkka

Tervetuloa minun Nurkkaan! Paikka tunnetaan myös askartelu-paskartelu Nurkkana, mutta koskapa täällä ei, ainakaan vielä, ole menty paskartelun puolelle niin puhutaan pelkästä Nurkasta.
Olen haaveillut omasta värkkäyspaikasta jo useamman vuoden. Että olisi paikka johon saisi kaikki materiaalit sekä tila, jossa voisi värkätä ilman että kamoja pitää olla jatkuvasti keräämässä pois jonkin muun asian takia. Nyt minulla on oma tila ja se on kuulkaas niin kiva juttu että! Nurkka sijaitsee meidän huushollin yläkerrassa, aulaksi sitä kait kutsuttaisiin. Tilaa on semmoinen 2x2 metriä ja se on oikein kiva koko.

Pöytänä on Ikean lasikantinen pöytä ja siinä on pukkijalat. Lasin alle voi laittaa esille kaikkea pientä kivaa.
Hyllynä on Ikean Expedit hylly, jossa on 5x5 lokeroa. Hyllyyn on lastattu likipitäen kaikki kässäarsenaali. Ja vähän muutakin. Toki langat ovat edelleen pääosin lanka-arkussa.
Tiesin kyllä että minulla on paljon kankaita, mutta määrä kyllä hieman yllätti. Suunnitelmissa on ollut jo pitkään tilkkutäkin tekoa, mutta en ole vielä saanut täyttä häkää päälle. Jospa ne varastot siitä pienenisivät. Sittenhän voi vaikka hankkia lisää...
Täällä minä siis puuhaan ja pitää myöntää että ideaa pukkaa vähän turhankin hurjaa tahtia. Kuvien ottohetkellä oli tekosessa alusta ompelukoneelle. Lasilevyn päälle kun ei viiti konetta suoraan nostaa, niin päätin tekasta sille jonniinmoisen alustan. Puikkoina 10 milliset ja lankana trikookudetta. Katsotaans mitä syntyy!
ps. Tässä huushollissa on luvassa kehruumiittiä, Ravelryn kehruuryhmässä asiasta enemmän.

maanantaina, marraskuuta 14, 2011

Paitaa pukkaa

Tästä on tullut otsikoiden suhteen oikea p-kuukausi, joten jatketaan samoilla linjoilla. Muutenkin tää kuukausi on jotenkin p. Iso P.

Lauantaina aamulla päättelin silmukat pojan isompaan Robottipaitaan. Juu, siitä tuli vähän turhankin iso. Olen kuitenkin huomannut että lapsilla on taipumus kasvaa. Jonain päivänä tämäkin on liian pieni.

Robottitanssi
Malli: minun oma, ohjeen voipi ladata tuosta sivupalkista
Lanka: Drops Lima, (hih), 8 kerää punaista ja 2 kerää harmaata
Puikot: 4 mm (tosin neuloin hihan vahingossa 4,5 millisillä, vähänkö pro!)
Koko: tuolle 122 senttiselle, tosin aika reilu
Fiilis: kiva lanka!

Isomman pojan villapaidat olivat säälittävästi kutistuneet. Hihoista oli tullut 3/4 hihoja eikä pituuskaan paljoa napapaidalle hävinnyt. Silmukkaa vaan puikolle. Lima on ehdottomasti kiva lanka neuloa ja neulos on mukavan tuntuista. Langan nimi tosin saa aikaan erittäin vakavia lapsetuskohtauksia.
Koskapa lanka on paksumpi kuin ohjeessa käytetty lanka, loin silmukat pienemmän koon mukaan sekä muutenkin seurasin suurinpiirtein pienemmän koon silmukkamääriä. Pituutta tein lisää. Sekä unohdin pari kirjoneuleraitaa ja semmosia. Menevät taiteilijan vapauden piikkiin. Tällä viisiin leveydestä tuli sentin parin suurempaa kokoa leveämpi. Pituutta mulkkasin kokeilemalla pojan päälle. Ja kaitpa se on vaan hyvä että sekä helmassa että hihassa on pari senttiä ylimääräistä ettei ole heti joulun jälkeen liian pieni.
Poikakin taisi tykätä paidastaan, sanoi että onpa lämmin. No varmasti! Ja se helmakin oikeni höyrytyksen jälkeen, vau!

Olisi erinäisiä projekteja kesken ja muutama jonka voisin aloittaa. Katotaan nyt mille alkais. Kävin taas kerran Lumoavassa lunastamassa kuukauden aasiakas tittelin vaihtamalla aiemmin vakaasti päätetyn värin toiseksi. Ei ollut ensimmäinen kerta. Toivottavasti jotakuinkin viimeinen. En voi luvata!

lauantaina, marraskuuta 12, 2011

Pöllöilyä, yhä vaan

Täällä ollaan ihan pöllönä. Niissä on nyt jotain tiettyä joka vetoaa ja kovasti. Myös minuun. Haluaisin kovasti jonkun ihanan pöllöfiguurin. Ebaystä jo löytyikin, mutta myyjä oli sitten rajoittunut Ameriikan sisälle. Höh. Pitää jatkaa etsintöjä.
Tämän kertaiset pöllöt ovat neulahuovutettuja. Ostin kaksi erikokoista styroksimunaa. Leikkasin pohjasta viipaleen pois, niin pysyy paremmin pystyssä. Sitten vaan neulalla tiku-tikuttamaan villaa styroksin pintaan. Olen käyttänyt joskus aiemmin superlonia täyteaineena, ja täytyypä todeta että se on paljon mukavampi.
Isompi pöllö on n. 10 cm korkea ja pienempi n. 5 cm. Ja molemmat vietiin heti käsistä kun valmistuivat. Jos olisin oikein varoissani ostaisin semmoisen Oiva Toikan Riihipöllön.

Aiemmin oli puhetta siitä Pinterestistä. Menin ja avasin itelleni Twitter-tilin. Sinne en aio piipittää mitään, mutta sainpahan Pinterestin auki. Sieltä löytää sillä oikealla nimelläni, jos haluaa käydä kattomassa.

keskiviikkona, marraskuuta 09, 2011

Pöllöilyä

Selattiin pienen kanssa Pinterestistä ja Ravelrystä pöllöjä. Pieni teki tilauksia. Sunnuntaiaamuna kello seitsemän se kömpi minun viereeni ja alkoi luetella tilauslistaansa. Sanoin etten minä niin montaa pöllöä voi tehdä. Yksi kerrallaan, kuului vastaus. Ja tunnin kuluttua minä istuin virkkaamassa pöllöä. Pieni kävi tutkimassa säännöllisin väliajoin (= 5 min. välein) milloin on valmista. 


Kun aikansa oli virkkuukoukun kanssa pelmuutettu niin pöllö valmistui ja siitä tuli aika herttainen pikku pöllö. Pienikin kelpuutti sen heti leikkeihinsä.
Ohje pöllöön löytyy Ravelrystä. Lankana oli ruskeaa Seiska Veikkaa ja jotain tuntemattomia suuruuksia. Koukkuna 4 millinen. 
Tässä vielä yhteisposeeraus Nupsun ja Kupsun kanssa.
Eikä tässä vielä kaikki, tänä iltana on valmistunut kaksi pöllöä lisää. Niistä sitten enemmän kun satun olemaan kotosalla valoisaan aikaan.

sunnuntaina, marraskuuta 06, 2011

Pipo päässä pakkasella

Paitsi ettei sitä pakkasta ole ihmeemmin nähty. Eikä siten pipojakaan liiemmin. Hyvähän se on kuitenkin varustautua. Ehkä se talvi joku päivä tulee. 

Rikke Hat
Malli: Sarah Young, ohje löytyy täältä
Lanka: omin pikku kätösin kerättyä superwashmerino-nylon sekoitetta
Puikot: 3,5 ja 4,5 mm
Fiilis: no jopas

Myö pitkätukkaset kyllä tiijetään miten hankalaa sopivan pipon, myssyn tai muun pääasusteen löytäminen on. Jos hiukset ovat esim. jollain sykeröllä, niin miten ne tungetaan jotain uimalakkia muistuttavan pipon alle? Ei niin mitenkään. Pääasusteessa pitää olla tilaa jotta tukka mahtuu.

Siksipä Rikke myssy saapi ihan viisi tähteä. Se on tarpeeksi iso mutta napakka. Ei tipahda silmille mutta tukan saa tungettua sisälle. Lisäksi nopsa neulasta. Eniten aikaa taisi mennä sopivien puikkojen metsästämiseen. Suosittelemme lämpimästi. Nyt vaan pakkaskelejä oottelemaan.

Pienenä loppukevennyksenä: Tiedättehän ne paahtoleipiin ja ties mihin ilmaantuneet Jeesuksen kasvot? Meillä löytyi naama jugurttipurkin kannesta. Ei näytä olevan erityisen ihastunut vallitseviin olosuhteisiin.