lauantaina, tammikuuta 30, 2010

Odottavan aika on piiiitkä

Ne langat ovat edelleenkin matkalla...pitää siis olla sijaistoimintoja.

Miralda's Triangular Shawl
Malli: Nancy Bush, Knitted Lace of Estonia -kirjasta
Lanka: Itse kehrättyä merinoa, joku reipas 100 grammaa
Puikot: 4 mm
Fiilis: no, ihan jees.

Mutta olisi se voinut isompikin olla. Leveyttä on vähän naftisti, mutta pituutta sitäkin enemmän. Saa sitä kuitenkin ihan kivasti kaulan ympärille kiedottua.

Jätin pois kaikki nypyt mitä mallissa oli. Ne eivät erotu erityisen hyvin edes mallikuvassa, joten päätin jättää väkertämättä. Isoimman timattikuvion ruutupiirustus sai ensin haukkomaan henkeä, mutta se olikin yllättävän looginen. Ainoa missä mentiin metsään ja rytisten, oli tuo viimeinen mallikuvio niskassa. Omasta mielestäni olin täysin kartalla, mutta kun silmukat hupenivat huomasin että oikella puolella on noin kymmenen silmukkaa enemmän kuin vasemmalla. Kun en jaksanut purkaa, tein erinäisiä korjausliikkeitä, joilla sain keskikohdan oikealle paikalle. Toki nuo manööverit näkyvät neuleessa. Mutta hui hai. Kun huivi on kaulan ympärille rytättynä niin kukaan ei huomaa mitään. Ja itse olen niin viisas etten kerro. Hih.

Lankana on itse kehrättyä merinoa, josta alunperin piti tulla villapaitalankaa. Tajusin kuitenkin aika pian etten jaksa nitkuttaa paitaa 2,5 millin puikoilla. Vähän se on epätasaista ja sellaista, mutta toimi oikein hyvin huivissa. Lisäksi langassa on sellainen juttu että toinen topsista oli eri värjäyserää kuin toinen. Huomasin sen vasta kertausvaiheessa. Toisaalta se tuo lankaan lisää eloa.

"Palelee."

Minulta kyseltiin tietäisinkö persoonallisia sukkamalleja kun perinteiset kyllästyttävät. Lisäksi niitten pitäisi olla selvällä suomenkielellä. Tuli vähän tenkkapoo. Ainoat lähteet mitä tulee mieleen ovat Ulla ja sitten se Sukkasillaan-kirja, jossa voisi olla erilaisia tekniikoita sukan tekemiseen. Itse en ole kyseiseen kirjaan tutustunut, joten en voi sanoa siitä sen kummempia. Jos taasen tekniikat ovat hallussa, niin esim. lapasmalleista saa hyviä kirjoneulekuvioita sukan varteen. Ja saahan siitä tavallisesta yksiväristä sukasta vaikka mitä kun sitä koristelee kirjonnalla, napeilla ja nauhoilla. Virkatuilla kukilla, pylpyröillä ja millä nyt sitten keksiikin. Taikka noilla napeilla mitä tein Montera-takkia varten. Jos teille muille tulee mieleen joitain muita kivoja, mainitsemisen arvoisia lähteitä niin jättäkää vinkkiä!

maanantaina, tammikuuta 25, 2010

Hyvää syntymäpäivää rouva E!

Maailman ja ihmisen väliin tarvitaan jotain pehmeää. Ja lämpöistäkin.


Saroyan
Malli: Liz Abinante, Saroyan
Lanka: Gedifra Riana Color, pikkasen kolmatta kerää
Puikot: 5 mm
Fiilis: jipjip

Rouva E:lle synttärilahjaksi Saroyan huivi, joka oli oikein mukana neulottava. Tein täsmälleen ohjeen mukaan, ja tuli sopivan kokoinen kaulan ympärille kietaistava.

Lanka oli mukava neulottava, tosin nuot täpät ovat heikohkosti langassa kiinni ja varisivat vähän sinne tänne. Ei varmaan sieltä kestävimmästä päästä, mutta pehmoista eikä kutita. Kolmata kerää meni harmillisesti tosi pieni pätkä. Jos jättää pois yhden mallikerran suoralta pätkältä, niin kaksikin kerää voisi riittää. Tai sitten voi jättää yhden lisäyskuviokerran pois, jolloin huivista tulee vähän kapoisempi. Tai sitten ostaa viisi kerää ja tekee kaksi huivia...

Noista edellisen postauksen napeista vielä sen verran että lankana kannattaa käyttää jotain keskivahvaa lankaa. Itse käytin kaikki lankoja kaksinkertaisena. Isommissa olisi Sisua voinut käyttää jopa kolminkertaisena. Sellaisia muovirinkuloita saa Oulussa esim. Nappi-Kikasta. Itse ajattelin hakea muutaman renkulan lisää.

sunnuntaina, tammikuuta 24, 2010

Malttamaton

Löysin vihdoin ja viimein ameriikkalaisen lankakaupan, joka toimittaa Suomeenkin saakka ja ihan järkevällä hinnallakin halajamani langat. Tai löysinhän mä sen jo aikaisemminkin, mutta oli niin höyryissäni etten huomannut sitä ulkomaille toimitus kohtaa. Saas nähdä kuinka kauan kusti polkee...

Jotta jotain kuitenkin tapahtuisi väkersin jo napit valmiiksi. Ohje löytyy Classic Eliten sivuilta. Olivat helppoja ja hauskoja tehdä. Isoin nappi on noin neljä senttiä halkaisijaltaan ja pienin noin kaksi. Iso nappi voi olla kyllä liian iso, mutta katellaan. Toimivat kivasti myös rintarossina tms.

keskiviikkona, tammikuuta 20, 2010

Tahtootahtoo!

Törmäsin neulemalliin, joka suorastaan huutaa nimeäni. Niin minun näköinen kuin vaatekappale voi vain olla. Vaivaa ja luottokorttia säästämättä kaivoin itselleni maailman ääristä kyseisen mallivihkosen.

Kun läystäke sitten saapui kotia, aloitettiin kiihkeä langanmetsästys. Siinä luottokortti onnekseen sai olla rauhassa. Lankaa kun löytyi muttei sitä oikein Suomeen saakka saa. Tai jos saisi, niin postikulut, tullit ja muut lisättynä lankojen hintaan, jolloin luottokortti saisi slaagin. Tai ainakin laskun maksaja sitten kuukauden kuluttua.

Nooh, kiltisti kauppoja kiertelemään. Ja tuntuu että taisi napata. Kauhavan Kangasaitan Panda villabambulangassa oli aikas kiva oranssi väri. Lanka on pehmoista ja pikkaisen kiiltävää, sekä kaksinkertaisena siitä saisi aika lähelle sopivan tiheyden. Tosin lanka on sen verran pehmoista että sen kulutuskestävyys hieman mietityttää. Onko kellään kokemusta langasta?

Ainoa mikä estää tai oikeammin pitkittää itse ostoaktia sekä silmukoiden luomista ja maanista neulomista on pankkitilin surkea jama. Vielä pitäisi jaksaa odottaa ensi viikon perjantaille, jolloin tilillä on plusmerkkisiä tilitapahtumia. Odottaminen on kuitenkin yksi hyveistäni. Ihan rauhallisin mielin... Joko on ensi viikon perjantai? No, entä nyt?

maanantaina, tammikuuta 18, 2010

Alku tää voi olla kaiken kauniin

Lähtöasetelma oli tämä:

Muutaman tunnin jälkeen oltiin tässä ja yhtenä kysymysmerkkinä.

Meillä on sohvan päällä halogeenit, joiden valossa helmet kimaltelevat kuin joulukuusen koristeet. Oikein hyppäävät silmille. Sitten kun huivin alun vie toiseen valoon, helmiä tuskin huomaa. Nyt sitten koitan uskotella itselleni että hyvä tästä tulee. Kunhan pysytään poissa halogeeneistä. Harmi vaan että mun neulontapaikka on usein siinä sohvalla...

lauantaina, tammikuuta 16, 2010

Riikinkukkoja ja lehtiä


Malli: Nancy Bush: Peacock Tail and Leaf Scarf, Knitted Lace of Estonian kirjasta
Lanka: ShuibuiKnits Silk Cloud, 60% kid mohair, 40% silkkiä, menekki vähän vajaa kaksi kerää eli alle 50 g
Puikot: 4,5 mm
Koko: 42 x 200 cm
Fiilis: jepjep

Mutta uskaltaako näin ohutta sitten käyttää? En ole mikään suuri mohairlankojen ystävä, mutta tämä lanka oli ihanaa. Pehmoista ja väri niin makea! Saas nähdä miten se käytössä toimii, mohair kun monesti menee vähän sellasen nuhjaantuneen näköiseksi.

Malli oli helppo neuloa, mallikerta kun oli aika yksinkertainen. Nyppyjä kyllä sai vääntää. Tälle paksuudelle olisivat 9 silmun nypyt olleet ehkä parempia kuin tämmöiset 7 silmun. Samoin puikot olisivat voineet olla nelimilliset. Ainoa mikä otti vähän hermon päälle oli toisen päätypitsin silmukoiminen. Hirveän pitkä pätkä lankaa ja sitten vaan silmukoimaan. Kun se on mohairia niin arvatkaa vaan kuinka monta kertaa se oli ihan sykkyrässä. Mutta sekin tuli tehtyä, vieläpä sen verran hyvin ettei päädyistä erota kumpi on silmukoitu.

Mallikertoja tein 35 eli muutaman enemmän kuin ohjeessa. Tarkoitus oli neuloa kummatkin vyyhdit loppuun, mutta huivi alkoi olla jo sen verran pitkä että nyt on sitten golfpallon kokoinen nöttö jäljellä. Joka ei siis riitä mihinkään.

Paistoin aamulla ison maalaisleivän, taidan mennä maistamaan sitä.

maanantaina, tammikuuta 11, 2010

Mielipiteitä, saa esittää

Nymmää en oikein tiijä. Tuliko tehtyä hyvä lankavalinta vai ei. Halusin sellaisen pikkasen vaihtelevan, sävykkään, rouheannäköisen neulepinnan. Jotain pehmoista lankaa ettei vaan kutita, ei sitten yhtään.

Tämmöseen sitten päädyin (Gedifra Riana Color), mutta en nyt ole oikein varma tuleeko tuo lehtikuvio hyvin esille. Kuva tietty vähän vääristää värejä, ja kuvio näyttääkin kuvassa paremmalta kuin luonnossa.

Jatkaako vai eikö jatkaa, siinäpä pulma. Ja mitähän se vaihtoehtolanka sitten voisi olla...argh. Täytyypä tää ilta nyt mennä tällä, ja jos aamulla vielä tuntuu hoopolta, kierretään lankakauppoja uudestaan. Ainoa vaan ettei tule mitään korvaavaa lankaa mieleen. Jota siis Oulusta saisi.

torstaina, tammikuuta 07, 2010

Hihat heilumaan

Kun kerran oli suunnitelmat valmiit, niin pitihän siitä ryhtyä toteuttamaan. Ensimmäisenä siis riikinkukkoja ja lehtiä.

Tosin vähän pienemmät puikot kuin 4,5 milliset olisin voinut ottaa, mutta mohairin purkaminen, juuei. Mallikerta on aikas helppo, ensimmäiset nypyt tosin tuottivat tuskaa kun tein ne liian tiukaksi. Otin kuitenkin opiksi ja seuraavat olen tehnyt ehkä vähän liiankin löysiksi. Vielä 22 mallikertaa ja yläosan reunapitsi niin siinäpä se.

Pitsineuletta tehdessä tosin hartiat menevät aika jumiin, pitsin neulominen ei ole niin rentoa. Vähän mietitytti kun kirjassa valotettiin virolaista pitsineulehistoriaa. Siinä oli mm. tarinaa ajasta jolloin Neuvostoliitto miehitti Viroa. Maassa oli silloin eräänlainen "käsityöyhdistys", jossa neulojat neuloivat. Shaaleja piti syntyä kuussa yhdeksän kappaletta tai vaihtoehtoisesti 12 huivia. Kuukaudessa! Huhhuijaa.

tiistaina, tammikuuta 05, 2010

In lööv

Hankin Akateemisen kirja-alesta Nancy Bushin Knitted Lace of Estonia-kirjan ja olen aivan in lööv.

Ensiksi voisin tehdä Peacock Tail and Leaf Scarfin ShibuiKnitsin Silk Cloudista.

Sitten vaikkapa Madli's Shawlin kehräämästäni mustasta merinosilkistä. Nyppyjen tilalle helmiä.

Ja sitten kun kerkiän jossain välämässä kehrätä niin Miralda's Triagular Shawl harmaasta shetlanninlampaan villasta.

Siinäpä sitä suunnitelmaa kerrassaan.

Piikkimatostani vielä sen verran että se on testattu nyt toiseen kertaan. Ja kyllä, selkäjumi katoaa. Tällä kertaa tosin alkoi palella ihan turkasesti kun matolta nousin. Vähän samanlainen olo kuin olisi käynyt hierojalla.

maanantaina, tammikuuta 04, 2010

Uskaltaisko?

Kait se vaan on pakko. Katotaan miten käy.

lauantaina, tammikuuta 02, 2010

Legoinferno

En ole ihan varma onko tämä joku legohelvetin esikartano vai ollaanko ihan siellä ytimessä. Sen verran kuitenkin kiristi vannetta pään ympärillä että piti ottaa ritolat ja suunnata meren jäälle.

Siellä oli hiljaista, rauhallista ja kaunista. Sekä kylmää.

Aurinko ei jaksa vielä kovin korkealle kivuta, kuitenkin vähän horisontin yläpuolelle.

Mutta kevättä päin, kevättä päin.

perjantaina, tammikuuta 01, 2010

2010

Hyvää uutta vuotta! Me ollaan rakennettu legoilla liki koko päivän. Tai siis etsitty palasia taitaisi olla parempi termi. Kiva hakea jotain just tiettyä erityisosaa parin miljoonan muun keskeltä...ja sitten kun vaivalla rakennettu pytinki on valmis, niin kohta sitä jo tuunataan ja iso osa paloista on pudonnut matkan varrella.

Joulu ei mennyt ihan pelkastään suklaata syödessä. Siihen voidaan lisätä aktiviteettina myös piirrettyjen katsominen ja kehrääminen.

Ekkana valmistui ruskeaa corriedalea. Painoa vyyhdeillä on yhteensä noin 200 grammaa ja lankaa löytyy joku 700 metriä.

Kun en ollut ihan varma olisiko se ruskea väri seuraavaan villisprokkikseen se oikea, kehräsin varmuuden vuoksi myös petroolin väristä merinoa. Sitä tuli kans 200 grammaa ja 800 metriä. Lukemista voipi päätellä ettei ihan sitä ihanteellisinta villapaitapaksuutta...

Petrooli alkoi kuitenkin loppupeleissä houkuttaa enemmän. Sitten laskemista ja tuumimista sekä kovaa nikuttamista 2,5 millisillä puikoilla (tarttis varmaan tavata terapeuttia). Nyt kun valmiina on sellaiset kuutisen senttiä, voidaan todeta että kaikki pitää sittenkin purkaa. Olisi pitänyt olla se kymmenen silmukkaa lisää. Että senkin takia on tullut rakennettua legoilla. Jotenkin ei millään jaksaisi aloittaa alusta.