tiistaina, lokakuuta 19, 2010

SYTYCK: Täyttä höyryä

Alkoihan se vihdoin, jo niin kyllästytti odotella!

Täällä aloitettiin koreografioimalla satubalettia nimeltä Robottitanssi. Vaikka tanssikategoriassa sanottiin robottitanssista jotakuinkin että lasketaan ja tuumataan niin viimeisen päälle, niin täytyypä tunnustaa että täällä ei olla niin tarkkoja. Katoppa kö: tavoitehan oli tehdä taloutemme 7-vuotiaalle, joka myös 120 senttisten sarjassa painii, villapaita. Sumplin mallikuvioita ja laskeskelin silmukoita. Vähän jopa mittailinkin. Sitten sunnuntai-iltana alkoi tuntua että tässä on liikaa silmukoita. Siirtelin robotteja lähemmäs toisiaan ja päätin että nyt on hyvä silmukkamäärä. Silleen" tuntuu hyvältä" -määrä.

Luotiin silmukat ja posotettiin menemään. Posotettiin siis täysillä sillä mukavan tuntuisella silmukkamäärällä. Ja kun on mukava silmukkamäärä, on mukava neuloa. Sitten kun kappaleella - jota tietty neulon pyörönä - alkoi olla kymmenisen senttiä mittaa, oli hyvä pysähtyä tsekkaamaan tuleeko sopivan levyistä. Ja tuleehan siitä. Sopii oikein hyvin taloutemme 3-vuotialle, joka puolestaan painii 100 senttisten sarjassa. Tästä seurasi tietenkin se että 7-vuotiaan naama venähti. Josta sitten seurasi se että nyt Robottitansseja pitää tehdä kaksi.

Nyt kappaleella on ilmeisesti mittaa sen verran että seuraavaksi tehdään hihat ja siirrytään raglankavennusten pariin. Koska en ole koskaan sisäistänyt raglankavennusten tematiikkaa saati askelkuvioita, on odotettavissa mielenkiintoisia hetkiä. Siis ihan oikeasti, minne asti sen vartaolo-osan pitää yltää? Kainalokuopasta kuinka paljon alaspäin? Entäs se hiha, mihin asti sen pitää yltää?

Ei mitää hajua. Mennään silleen miten hyvältä tuntuu ja katotaan sitten mitä tuli.

17 kommenttia:

  1. Tosi hyvälle näyttävät nuo robotit. Miellyttää kovasti tuo sininen tuossa robottien alla. Sen sijaan huolestuttaa tuo neulomisvauhti siellä. Meikätyttö on saanut sitä kirottua sukkaa aikaiseksi ehkä neljä senttiä. Ja nyt ottaa jo aivoon niin ettei mitään rajaa. Kivahan se on, että molemmille poikasille tulee robottipaidat. Laita vaan ylös niitä kikkoja siellä raglaneissa, niin ei tartte enää sen toisen paidan kanssa säätää. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Hyvältä näyttää robotit. Tuollaiset olisivat varmasti omillekin poikasille mieleen.

    VastaaPoista
  3. Sen verran kainalosta alaspäin, että ei kainalot hierry verille ;D Hihhih, mun veitsenterävää älyäni...eiku tyhmyyttä.

    Hauskalta näyttää robotit. Hyvä, että on useampi, jolle tehdä. Älä nyt kauheasti kuitenkaan kasvata sitä kokoa seuraavaan paitaa, jotta et joudu tekemään aikuisen koossa :D Toisaalta oishan se aika metkaa, kun koko perheellä olis samanlaiset paidat.

    VastaaPoista
  4. outi: tää vauhti vähän huolettaa minuakin, hartiat ovat aika railakkaasti jumissa. ei vaan voinut mitään sille minun sisäiselle maratoonarille: "no niin nyt on jalat, katotaanpa kroppa, no enää päät, antaa mennä vaan" ja kellokin oli jo aika paljon. mutta ei malttanut lopettaa. ja mitä sukkien alkuun tulee, ensimmäiset 4-8 senttiä on tyhmimmät. mutta sitten tuntuu että tapahtuu. kohta on kantapää, sitten se kavennukset ja kohta onkin kärkikavennusten aika

    pikku-sanna: pojat ovat jo analysoineet eri robottien luonteenpiirteitä :)

    tess: hyvä neuvo! näin sen itsekin pähkäilin :D veikkaan että ympärysmittaan tarvitaan vain muutama sentti, ei siinä vartalonympäryksessä niin suurta eroa ole. lähinnä vain helman ja hihojen pituudessa. ja kiitos ei koko perheelle samisneuleita

    VastaaPoista
  5. Mie olen menestyksekkäästi myöskin käyttänyt tuota "hyvältä tuntuu"-metodia. Siinähän on himoneulojalle se hyvä puoli, että varmasti saa neuloa riittävästi=)

    VastaaPoista
  6. Oi, tuleepa siita hyvän näköinen. Odotan innolla valmistumista!

    VastaaPoista
  7. Onneksi on kaksi kaveria, joille voi tehdä, ellei mene ihan nappiin. Kivan värisiä lankoja. Lopputulos varmaan loistava. Itse en näihin skapoihin ehtinyt, joten meilenkiinnolla seuraan muiden tanssiaskeleita.

    VastaaPoista
  8. päivikki: mutu-tuntumaan on toisinaan ihan hyvä luottaa. ja kyllä sen yleensä näkee jos on menossa ihan persielleen

    sannu: minäkin odotan valmistumista :) lasten paidat ovat onneksi aika nopsaan valmistuvia

    paivis: se on hyvä että on kaksi kohdetta mihin tähdätä, jospa osuu jompaan kumpaan :DD

    VastaaPoista
  9. Näyttää mahtavalta! Innolla odotan miltä näyttää valmiina.

    VastaaPoista
  10. Hienon näköistä! Onko jokainen robotti erilainen? Ja olen Outin kanssa samaa mieltä, huolestuttava vauhti - saat villapaidan aikaan samassa ajassa kuin meikäläinen lapasparin...

    VastaaPoista
  11. Jos yhtään lohduttaa, niin tanssilavoillakin vedetään aina KAKSI samaa laatua olevaa kappaletta peräkkäin. Ja jollei pariksi satu täysi dorkey, niin sen saman kanssa sitten mennään ne molemmat kappaleet. Että oikeastaan sulla on pullat tosi hyvin uunissa tanssin suhteen!

    VastaaPoista
  12. Kauniit yhteensointuvat värit ja kiva robottikuvio :) Onneks on taloudessa painijoita, jos eka menikin vähän mettään mitoiltaan... :)

    VastaaPoista
  13. tiina: minäkin odotan :) saappaat nähdä...

    sanna: juu, tässä on neljä erilaista robottia. hihoja on nyt tehty kolmeen otteeseen, ei meinaa löytyä sopivaa silmukkamäärää joka natsaisi kuvion kanssa

    tuijam: niinhän se tansseissa on, kaksi valssia, kaksi tangoa ja niin ees päin. ja kaksi samaa lajia yhden kavaljeerin kassa ja sitten vaihto. mutta vähän meinaan että tämä on ainoa tämmöinen kaksi yhdenhinnalla juttu

    cherrykirche: petrooli ja murrettu oranssi tykkäävät toisistaan. painijat ovat tällä hetkellä onneksi ihan rauhallisesti, mutta kyllä se tästä taas villiintyy

    VastaaPoista
  14. Anonyymi10.52

    Minulla olisi vähän (?) kehräyspulmia, ja ajattelin tänne tulla huutelemaan, josko sinulta saisi joitain kirjallisia apuja. Opettelin kehräämistä hahtuvakiekoilla, kuten täti Luovon Puikkarissa opasti tekemään. Kehräsin yhden kiekon rukilla ja toisen värttinällä, ja varsinkin värttinällä kehrääminen oli aivan totaalisen ihanaa ja koukuttavaa puuhaa. Mielestäni onnistuinkin yksisäikeiseni kanssa ihan mallikkaasti. Tästä innostuneena kokeilin eilen tilaamani BFL:n kehräämistä värttinällä, mutta eipäs sitten onnistunutkaan lainkaan toivomallani tavalla lukuisien nettivideoiden opastuksesta huolimatta. Jaoin pötkylän 16 osaan, mutta silti en saa kehrätessä vedettyä sitä tarpeeksi ohueksi, vaan ”langasta” tulee hirmu paksua. Kuidut vaan eivät suostu liukumaan käsissäni kuten niiden kuuluisi, eikä värttinäkään pyöri kuten hahtuvan kanssa.

    Olen toistanut videosi (http://neulovanarttu.blogspot.com/2009/04/kyllastyin-omaan-onnettomuuteeni-ja.html) huomattavan monta kertaa, mutta en tajua. Minä siis yritän värttinällä, mutta eikös tuon kuitenkin pitäisi mennä melko samaan malliin? Minun kuituni vaan ei ohene noin - ehkä käteni eivät ole tarpeeksi nopeat. Ja tietenkin sinun meininkisi takana on paljon alan kokemusta, enkä samaa lopputulosta edes uskalla tavoitella, mutta jos edes alkuun pääsisi…

    Mitä vinkkejä sinulla tähän aloitteluun olisi? Suositteletko joitain videoita, joista kehräyksen salat voisivat aueta, vai onko se vain sitkeän puurtamisen tulos tuo onnistuminen? Jaatko sinä letin ensin useampaan osaan, vai aloitatko suoraan sen päästä yhdellä kertaa? Kokeilin vähän kiskoa aiemmin tilaamaani alpakkaa, ja se tuntuu käyttäytyvän minusta paljon paremmin, vaikken kyllä kehrännyt, kunhan vetelin kuitupötköä pikkuisen kokeillakseni. Toisaalta olen lukenut, että alpakan kehrääminen on haastavampaa, joten uskaltaakohan tuohonkaan tarttua, pohtii tämä täällä jokaisesta vinkistä kiitollisena.

    Sanna

    VastaaPoista
  15. Hyvä tekniikka! Tehdään eikä meinata ja katsotaan sitten mitä tuli. Mä oon käyttänyt jo pitkään, joskus onnistuu, joskus ei.

    VastaaPoista
  16. sanna: voi, nyt pistit pahan, minähäv en ole koskaan kehrännyt värttinällä. minä päästelen suoraan letiltä koska rukin kanssa pystyy niin tekemään. mutta ne kutka värttinän kanssa touhuavat jakavat topisin valmiiksi ohuiksi soiroiksi josta lankaa sitten aletaan tehdä. yksi ongelma voi olla että kierre karkaa topsin puolelle, jolloin siitä ei saa vedettyä mitään. muista pitää kierre sormien ja värttinän välissä äläkä päästä sitä topsiin saakka. voit myös vieläharjoitella hahtuvan kanssa, yritä vähän venyttää sitä samalla kun värttin pyörii. siinä opist käsien liikkeen.

    meillä on seuraava kehruumiitti 13.11. lumoavassa langassa, joten jos olet ouulaisia tule katsomaan hommaa paikan päälle!

    milliini: mututuntuma on hyvä juttu! paitsi että eilen purettiin kaarrokeosaa aika pitkät pätkät ja nyt yritetän uudestaan....

    VastaaPoista
  17. Anonyymi18.09

    Hei!

    Olen jo jonkin aikaa ihaillut tuota kehräämistaitoa, mutta itselläni ei ole hajuakaan, kuinka kaikki tapahtuu. Olisiko mahdollista saada postaus kehräämisestä?

    Mistä saat raaka-aineet?
    Mitä erilaiset sanat tarkoittavat (kuten bfl= bläffä?), kertaus jne.?
    Mitä välineitä tarvitaan?
    Miten prosessi etenee (vaiheet)?

    Kiitos jo etukäteen, jos jaksat postauksen kirjoitella!

    VastaaPoista