keskiviikkona, toukokuuta 19, 2010

Totuutta silmiin

Nyt lienee parasta katsoa totuutta silmiin ja myöntää ettei tämä täkki taida valmistua koskaan.

Se on kiva, se on kaunis, se on ihana. Tykkään siitä kovasti ja tiedän että valmiina se olisi riemun aihe. Valmiina on jo 111 palaa, joista viimeiset ovat valmistuneet, öh, pari kuukautta sitten. Täkkiin tarvittaisiin ainakin 200 palaa lisää, joten tällä vauhdilla täkki olisi valmis lokakuussa 2015. Jos silloinkaan.

Lankaakin pitäisi hankkia lisää ja nyt en oikein tiedä jätänkö leikin sikseen. Haluanko ostaa lisää lankaa täkkiin, jota todennäköisesti en saa valmiiksi? Jos ostan lankaa lisää, intoutuisinko virkkaamaan lisää paloja? Jos virkkaisin kesälomalla joka päivä kaksi palaa, saisin kasaan 70 palaa, jos kolme palaa niin 105. Ei kuulosta pahalta, mutta en taatusti virkkaisi joka päivä. Turha huijata itseään.

Myönnetään että koko täkki on yksi piikki lihassa. Se ilkeästi muistuttaa olemassa olostaan pilkistämällä kassistaan, jonne olen sen sullonut. Se vaatii tulla valmiiksi, mutta minulla ei riitä intoa. Mistä sitä saisi?

32 kommenttia:

  1. Mitäpä jos muoksit sitä. Teet vaikka reunakaitaleet neulomalla tjv..jollon toi palasten osuus on pienempi. Vähän niiku mä fisupeitossa huijailin ku en jaksanu enää tehdä kaloja :)
    Tuo on nimittäin ihan taivaallisen kaunis, joten sitkistä vaan lihaa :) se tottelee kuria..

    VastaaPoista
  2. Jos ei yksin meinaa saada valmiiksi, niin sitten talkoilla. Minä ainaki voisin virkata pyörylöitä kun niitä ei tarttis sitten omissa nurkissa pyöritellä ja miettiä, että mitä niistä tekis. :)

    VastaaPoista
  3. Mutta sehän jo lähes valmis matto ;) Voi kun jaksaisin itse edes pienen maton verran näitä paloja virkata...

    VastaaPoista
  4. Anonyymi23.00

    Hei haloo, sä oot kone!

    Mulla on samanlainen projekti. Sain yhden peiton valmiiksi ja aion tehdä myös toisen. Taktiikka on se, että palat pussiin ja pois silmistä (=mielestä), kun ei huvita eli talveksi ja kesällä esille, hullua tikutusta automatkoilla, jokapaikassa jne. Jos on elokuussa kesken, pakataan pussiin ja jatketaan taas ensi vuonna. Se valmistuu kyllä. Neljä pientä poikastani aina välillä ottaa laput ja leikkii niillä. Tämä on kakkosen tuleva peitto ja hän tietää, että se joskus on hänen. Kymppivuotias petaa sängyn omallaan joka ikinen aamu - poikain äitinä ehkä ymmärrät, mitä tarkoitan.

    Kyl se siitä - valmistuu!

    Mari

    VastaaPoista
  5. Ihana peitto alullaan. Toivon sinulle intoa viedä työ päätökseen. Tiedän ,että tympii niin meitä jokaista joka on innostunut lappusia virkkaamaa. Kyllä sinulta tuo valmistuu sitten 2015 tai -18 Et varmaankaa halua luovuttaa ;) tsemppiä ♥

    VastaaPoista
  6. Anonyymi0.33

    Tuo on varmasti ihanin virkattu peitonalku, jonka olen koskaan nähnyt! Peitto on aivan ihana, siispä minäkin kyllä toivoisin että siitä peitto myös tulisi. Mitäpä jos ottaisit yhden päivän viikossa ja virkkaisit ainakin sen pari palaa? Varmasti se etenisi ainakin jonkin verran ja ehkä motivaatio palaa joskus myöhemmin.

    Jos et siitä kuitenkaan peittoa halua, löytyisikö sille käyttöä esimerkiksi penkin päällä? Näkisisin sen niin jonkun terassipenkin päällä :) Koko ei liene sopiva?

    Tämä on varmaan hullu idea, mutta entä verhoksi?

    S

    VastaaPoista
  7. Mitens kummipojan torkkupeitoksi? Saisipa pikkumies makeat upet. Haleja

    VastaaPoista
  8. Peitto on aivan ihana, joten anna sen vaikka "levätä" jonkin aikaa ja jatka sitten, kun tuntuu siltä. Tsemppiä! Lopputulos on varmasti kaiken vaivan arvoinen, sen näkee jo nyt

    VastaaPoista
  9. Senja8.00

    Tunnen tunteen! Itsellä oli työn alla tilkkupeitto useamman vuoden ja se söi lopulta neulomisinnon muiltakin projekteilta. Piikki lihassa todellakin.

    Jotain kumman lumoavaa noissa tilkkupeitoissa on, vaikka varsinainen työ on työlästä, takkuista ja puuduttavaa. Mutta suunnittelu ja valmis peitto antaa hurjat onnistumisen kiksit!

    Todella kaunis tuo sinun täkkisi,pidä se ihmeessä mukana ikuisuusprojektina. Ei se haittaa vaikka se olisi valmis vasta 2015. Uskon kuitenkin, että se olisi valmis aiemmin. ;)

    VastaaPoista
  10. Aivan ihana peiton alku! Tee siitä jotain muuta ja jätä stressi. Minun mielestäni käsityöhommat eivät saa olla "pakko tehdä" -juttuja vaan jotain leppoisaa, innoittavaa. Ehkä inspis iskee sitten muutaman vuoden päästä tai sitten ei...

    Mukavaa alkukesää! =)

    VastaaPoista
  11. Villapallo8.22

    Kyllähän noin upea projekti voisi olla ikuisuusprojektikin eli vaikka valmistuisi vasta 5 vuoden kuluttua - pala kerrallaan.

    Toisaalta kuinka iso tuo jo on? Minusta se näyttäisi ihanalta esim. keinutuolin peittona kun näyttää juuri sen kokoiselta.

    Ja tuo tikrun neulottu reunus-idea on myös hyvä idea:-)

    VastaaPoista
  12. Tuttu tunne. Samainen kuusikulmio on pyörinyt omilla sormilla pitkin talvea ja mulla on valmiina alle sata. Missään vaiheessa ei ole ollut edes tarkoitus tehdä siitä aikuisten kokoista vaan vauvan peitteeksi se on tulossa. Ja SILTI urakka tuntuu epätoivoiselta... Tsemppiä. Peitto on upean näköinen.

    VastaaPoista
  13. tikru: sitkeää lihaa siis kehitellessä :DD

    amelie: tarjoudutko siis virkkaamaan kaveriksi lappusia?! pitäiskö ihan järjestää talkoot....

    eve: että ei tullut täkkiä vaan matto. hmmm....

    mari: minen ole kone. mun moottori vaatii inspiraation ja se syttyy ja sammuu miten sattuu. saahan se täkki olla kesken vaikka kymmenen vuotta, mutta jotenkin se ärsyttää takaraivossa kun ei saa aikaiseksi.

    sirkkis: aattele että väsäsin viime kesänä sen babeten kuukaudessa. miksi, oi miksi valitsin tähän lankaa jota nyherretään 3,5 koukulla?

    s: pyörittelin eilen illalla ja kattelin saisiko siitä tyynyt. no saisi, mutku tahdon sen täkin! sehän riittäisi kun joka päivä tekesi sen yhden palasen. Silloin niitä olisi 365 vuoden loppuessa. sellaistakin systeemiä on kokeiltu, toimii viikon ajan ja sitten tulee jotain muuta tekemistä. yllättäen...

    lissu: olen niiiin itsekäs ja haluan tämän itelleni. tuu sinäkin talkoisiin sitten kun kotomaahan saavut?

    reetta: täkillä on varmaan joku narkolepsia, koskapa se lepäilee niin tiuhaan tahtiin...

    senja: tilkkutöissä on vähän semmonen juttu että kun inspis sammuu sitä voi olla vaikea herätellä uudelleen. mulla on kolme isoa kangastilkkutäkkiä lojumassa kaapin pohjalla ja odottamassa uutta noousukiitoa. turhaan odottelevat

    nonna: eihän niistä pitäisi stressiä ottaa, en minä tämän takia yöuniani aikonut menettää. mutta olisi tosi kiva saada se valmiiksi tai edes tuntea että se olisi joku päivä valmis.

    villapallo: kokoa on tällä hetkellä joku 140x50 senttiä. kiikkustuoli vain puuttuu

    VastaaPoista
  14. Ihanat värit! Toivottavasti jaksat jatkaa tekemistä, on niin kaunis.

    VastaaPoista
  15. Minullekin tuli mieleen, että pistät pystyyn eräänlaiset talkoot lappujen virkkauksessa. Olisiko tuo sitten Suomen eka talkoilla virkattu pyöryläpeitto, voisithan siitä antaa vinkin jonnekin lehteen myös.
    Jokainen joka virkkaa vähintään yhden lappusen, on mukana arvonnassa jonka palkinnon (palkinnot) voit itse määrittää.
    Värimaailma sinun tulee tietenkin määrittää aika tarkkaan, ettet saa sellaisia värejä joita peitossasi et halua olevan tai joita siinä ei vielä ole.
    Mahdolliset ylijääneet laput sitten laitat jonnekin hyväntekeväisyyteen.

    VastaaPoista
  16. Komppaan edellisiä. Ei kai se haittaa vaikka peitto valmistuisikin vuonna 2015. Kyllä sille tarvetta varmaan silloinkin on. Vai passaisiko se tosiaan jo nyt johonkin keinutuoliin/nojatuoliin/penkinpäälliseksi...?

    Kaunis se on.

    VastaaPoista
  17. Ajattele kuinka sua harmittaa sitten vuonna 2015 kun mietit, että jos en olis luovuttanut, niin peitto olisi nyt valmis :)Hitaasti hyvää tulee! Älä luovuta!

    VastaaPoista
  18. Näyttäis sopivalta keinutuolinmatoksi. Jos et itse omista keinutuolia, lahjoita peitto jollekin, jolla on! ;o))

    VastaaPoista
  19. Ehdotan, että laitat ohjeen ja langat noudettavaksi jostain neulojatapaamisesta ja me kiitolliset blogisi lukijat virkkaamme jokainen pari ruutua. Eikö ne puuttuvat saisi silleen?

    VastaaPoista
  20. Mä ajattelin ehdottaa sitä tilkkujen ulkoistamista esim. mummoille tms...

    VastaaPoista
  21. Ehdotan, että

    A) pakkaat täkintekeleen toistaiseksi ylähyllylle, pois silmistä ja mielestä. Otat sen esille vasta, kun inspiraatio iskee. Kirjoita laatikon päälle päivämäärä ja jos inspiraatio ei viiteen vuoteen iske, sitten teet tekeleelle uuden suunnitelman.

    B) sitkeästi pyrit virkkaamaan yhden palan joka päivä. Jos joku päivä ei palaa synny, mitä sitten. Olen joskus saanut jonkun pakkopullan tällä "vähän päivässä, paljon viikossa" -metodilla tehtyä.

    C) myönnät, ettei peittoa nyt synny ja teet tuosta alusta ison lattiatyynyn.

    Käsitöistä ei saisi tulla stressiä. Niiden pitäisi olla kivaa ja rentoa tekemistä.

    VastaaPoista
  22. Mä oon samaa mieltä kun Ellimelli kohdassa A. Joskus kunnon tauko (vaikka pidempikin) tekee hyvää. Todella kaunis peitto tulossa, mä äänestän että annat sille vielä mahiksen ;).

    VastaaPoista
  23. Anonyymi18.01

    tai sitten teet niinkuin minä..peitto piti tulla isoäidin neliöistä..mutta tulikin keinutuolin matto :D

    VastaaPoista
  24. Jatkan muiden kanssa samalla linjalla! Peitto vaan valmiiksi, vaikka sitten hitaastikin. Tuo alku on aivan ihana, ja onhan sillä jo kokoakin aika lailla.

    Tuo on niin kaunis, että alkaa tehdä mieli virkata pyörylöitä...

    VastaaPoista
  25. "...mutku tahdon sen täkin!" Siinä se - "Man kan allt vad man vill" oli oppikoulun ruotsin kirjan yksi totuus.

    VastaaPoista
  26. Mielettömän kaunis peitto! Jos tuntuu ettet millään saa sitä valmiiksi, ikinä, edes talkoilla, niin tee siitä keinutuolin matto :)
    Mä näen mielessäni sen sellaseen tarkoitukseen vaikkei mulla sitä keinutuolia olekaan...vielä.

    VastaaPoista
  27. Ihastuttava!!! Älä missään tapauksessa jätä kesken vaan toimi edellä saamiesi ohjeiden mukaan!
    (Voitsitko neuvoa? Päätteletkö langat heti lapun valmistuttua? Millä yhdistät palaset? - Minä juuri kaivoin viime kesäiset lappuseni esille. Olen alkutekijöissä sinuun nähden, vaikka innostus heräsikin. Olin kai unohtanut talveksi koko jutun.)

    VastaaPoista
  28. Jos et saa peittoa tuon pidemmälle tehtyä (mikä olisi kyllä tosi sääli), niin sehän olisi sellainen muodikas petausjuttu, joka nykyään laitetaan päiväpeiton päälle siihen sängyn jalkopäätyyn.

    VastaaPoista
  29. Joo, kyllä minä voin virkata kaveriksi lappusia jos laitat talkoot pystyyn. Mulla ei oo oikein mitään semmosta mukana kuletettavaa aivotonta tekemistä, niin tuommonen olis ihan nappijuttu.

    VastaaPoista
  30. Mulla on samanlainen puolitekoinen kuusikulmio-peitto. Tosin sillä rotuksella, että jos se olisi näin kivan värinen, niin taatusti ehtisin tekemään valmiiksi! Kyllästyin vain omiin värivalintoihgini kesken matkan.

    VastaaPoista
  31. Tuo on niin kaunis! Toivottavasti ei jää kesken. Mullakin olis yks tilkkupeitto kesken, ollu tekeillä jo vuoden (lue pussissa). Ei o tietoo, miten sais inspiksen ja ajan sen valmistumiseen, olis ees yhtä nätti, jos sit viittis...

    VastaaPoista
  32. Toi on tosi kaunis. Jätä vaikka pienemmäksi peitoksi jalkojen päälle laitettavaksi, jos et jaksa isoksi peitoksi asti. Hienot värit, oikein sievä !

    VastaaPoista