sunnuntaina, helmikuuta 28, 2010

Hei sun heiluvilles

Tässä lumenluonnin välissä tulin kertomaan että kehruu-hikipajassa on syntynyt taas tuotosta.
Vyyhdillinen harmaata alpakkaa, metrejä 300 ja painoa 100 grammaa. Oli oikeastaan todella mukavaa kehrättävää. Kertauksessa säikeet tottelivat niin hyvin ettei sitä meinannut uskoa. Niin nätisti kiertyivät toistensa ympärille että!

Mutta se tässä on kummaa että niin äärimmäisen pehmoinen ja kutittamaton kuin alpakka topsilla olikin niin eikös peijakas meinaa pistellä valmiina lankana.

Pitänee vielä neulasta mallitikku ja kokeilla kutittaako se. Hieman saattaapi harmittaa jos niin käy. Toisaalta, en ole vielä kertaakaan törmännyt alpakkalankaan joka ei kutittaisi. Se Dropsin ihana alpakkakin sai kutinallaan hulluksi.

Mutta toinen tekeillä oleva lanka ei takuulla kutita. Henkäisin syvään ja kaivoin angoran pussissaan. Voi että se on suloista. Haasteellisita kehrättävää, mutta pienellä nyhdöllä se tottelee. Välillä tosin kutittaa nenää vallan vietävästi kun niitä olemattomia karvoja leijailee ilmassa. Kehrätessä naurattaa: kehrään pupua. Pupua!

11 kommenttia:

  1. Tuulia toi mulle eilen angoraa kehrättäväksi kans, ja meinasin säästää se kevääksi/kesäksi kun voi kehrätä terassilla.

    VastaaPoista
  2. villasukka: tämä angora on myös tuulialta. ja kyllä sitä voi sisällä kehrätä ei se niin paljoa pölise.

    VastaaPoista
  3. Noniiin! Harmaata? Ihana vàri. Minun mielestà.

    VastaaPoista
  4. lissu: ootinkin jo tästä keskustelua harmaasta :D tää on sellanen sävykäs harmaa, oikein mukava minustakin.

    VastaaPoista
  5. Voi kuolaus! Tuo harmaa alpakka on syötävän hyvännäköistä.

    VastaaPoista
  6. Muistan karmean tarinan kouluajoilta. Osastonjohtaja kertoi materiaaliopin tunnilla, kuinka vauvan nenäontelon oli tukkinut angorakuitu joka oli irronnut neulotusta torkkupeitosta. Ja painotti valitsemaan huolella kuidut tarkoituksiinsa.
    Mutta pupu näyttää pehmoiselta toki ja on varsin sovelias vuodenaikaan katsottuna myös.
    Ihmeen tasalaatuisia lankoja kehräät.

    VastaaPoista
  7. Onko tuo alpakka jotenki erityisen kutiavaa,vai oletko allerginen? Minä olen hyvin herkkä ihoinen en siedä paljaalla iholla villaa ollenkaa. Olisin halunnut kokeilla alpakkaa. Se on niin ihanan tuntuista ja tuo sinun kehruun väri on herkku ♥

    VastaaPoista
  8. Ei se alpakka tietysti kutittais eikä pistelis muuten, mutta kehrätessä karvoja nousee langasta pystyyn jotka sitten mua ainakin pistelevät, tosin en ole kehrännyt vielä kumpaakaan, en alpakkaa enkä pupua ;) Angora pölisee neuloessa, yhden villatakin tein parikymmentä vuotta sitten angorasta ja kyllä nokka kutisi!

    VastaaPoista
  9. hiisa: siitä tuli tosi kivan näköistä. tykkään kun se on eläväisen näköistä

    wrs: no olipa kamala juttu. angora kyllä pöliseeja nukkaa kaikki vaatekappaleet. en vielä tiedä mitä tästä teen, mutta jotain kaulanympärille kun on niin pehmoista. sen verran ollaan rukin kanssa väleissä että sieltä tulee jo aika tasalaatuista, kuhan ollaan myös kuidun kanssa sujut. alpakka oli mukavasti käyttäytyvää.

    sirkkis: ne on ne langasta pörröttävät kuidun päät jotka kutkattavat. alpakka on siitä viheliäistä kun se tuntuu niin ihanalta, pehmeältä ja liki silkkiseltä. ja sittenkun laittaa kaulaa vaste niin karu totuus paljastuu. toki alpakoissa on eroja. mutta vielä ei ole sellaista löytynyt joka ei kutittaisi. muuten kyllä pystyn pitämään villaa paljasta ihoa vasten, en toki niitä kaikkein karheimpia.

    susi: angorat irtoaa sitä höytylää aikas reippaasti, oikea kauhistus mustien vaateiden kanssa! mutta on se silti niin ihanaa...pupua!

    VastaaPoista
  10. Mulla oli joskus sellainen jättikokoinen angorakani, ja oli ihan tuskaa aina leikellä sen turkkia lyhyeksi. Varsinkin, kun edellinen omistaja oli kerran varomattomasti leikannut pupuun saksilla haavan. Olisinpa silloin osannut kehrätä, roskiin menivät kaikki karvat...

    VastaaPoista
  11. Voi mitä ihanuutta tuo pupu. Mistähän löydettäis mullekin, että saisin koittaa miten kehruu onnistuu.

    VastaaPoista