maanantaina, joulukuuta 28, 2009

Valot päällä muttei ketään kotona

Aamulla kun polki töihin eikä ketään näkynyt missään, olo oli vähintäänkin epävarma: onko nyt varmasti maanantai? Pitikö mennä töihin vai onko mua jymäytetty? Jotenkin kerkisi niin tottua pukeutumaan pelkästään pyjamaan ja pysyttelemään neljän seinän sisällä syömässä suklaata. Näin se arki meitä rankaisee.

Joulukuusikin piti lempata pihalle. Hyvin se sinnitteli pari viikkoa. Sitten alkoi olla lattialla sen verran iso kasa neulasia että tuli mittari täyteen. Lapset innostuivat auttamaan ja imuroivat koko huushollin. Toivon hartaasti että tarttuvat kyseiseen kapistukseen vielä kymmenen vuoden kuluttakin. (No niin varmaan juu.)

Nyt nukuttaa aivan armottomasti. Viime yönä kiusasivat niin kännykän piippaava akku kuin viereen könyävä lapsi, joka käytti tehokkaasti jalkojaan raivatakseen tilaa. Kun se ei auttanut niin se pissi mun kainaloon. Sitten tuli tilaa kun minä vaihdon sänkyä.

8 kommenttia:

  1. Mulla se karu paluu arkeen on edessä huomenna.

    VastaaPoista
  2. taina: huomenna tai tänään, kumpikin paha...onneksi on vain kaksi päivää vielä ja sitten voi taas siirtyä pyjamapukeutumiseen. suklaat vaan ovat loppu. hmpf.

    VastaaPoista
  3. Semmoista se on - aikansa! Haleja

    VastaaPoista
  4. Tuo viereen kömpivä lapsukainen meilläkin on ja juu; ei ole 180 cm leveä sänky riittävän leveä kahden aikuisen ja pikkuisen pojan nukkua. Nimimerkillä joka yö vain puoliksi sängyssä; pää ja puolivartaloa yöpöydällä. Poika sentään nukkuu vaippa päällä joten tuota kainaloon pissimistä ei tapahdu (vielä)

    VastaaPoista
  5. Minäkin jo mietin, miten mahtaa suoriutua arkeen tästä ihanasta lokoilusta...täällä kyllä vielä suklaatakin piisaa, mies sai oppilailtaan noin tuhat (ainaki melkein) rasiaa, eikä edes itse voi syödä, joten minä sitten uhraudun...

    Viereen könyävä lapsi on täälläkin. Joka yö. Valillä en huomaa, mutta useimmiten kyllä. On jo 5 v ja vilkasliikkeinen yöaikaankin. Ei ole pissinyt viime aikoina. Siis sänkyyn. Miten hänet saisi pysymään omassa punkassaan? Toisaalta, onhan hän mun viimeinen vauva.... Mutta olisi ihana nukkua joskus rauhassa...

    VastaaPoista
  6. lissu: tää on tätä, joku päivä jotain muuta

    ixu: se on kumma juttu miten niin pieni tarttee niin paljon tilaa. meillä jätettiin yövaippa pois muutamia kuukausia sitten kun vaipat olivat aamuisin kuivat. Tämä oli oikeastaan eka vahinko.

    satu: tuo on hyvä että uhraudut. mitäpä sitä ei toisen puolesta tekisi :D

    mä mietin myös kovasti sitä että miten se jäpikkä pysyisi omassa pedissään. yleensä se kipittää meidän väliin viiden kuuden aikaan. ja jos se ei ole joku yö tullut niin ihan pitää käydä tarkastamssa onko kaikki hyvin.

    VastaaPoista
  7. Teillähän joulukuusiaika alkoikin aikaisin, pari viikkoa on kai riittävä. Meillä taitaa puu ehtiä kukkiakin ennen loppiaista.
    Eläväistä arkea olet elänyt, mukavaa loppuvuotta ja antoisaa uutta käsityövuotta!

    VastaaPoista
  8. Anonyymi16.48

    Mistä tuo ylin kuva on ? Näyttää kauniilta.
    -äiti-

    VastaaPoista