Ompelu aloitetaan aina alimmiksi jäävistä osista
ja edetään päällimmäisiin osiin.
Omissa töissä pääosin käyttämäni huovat ovat kirppareilta haalittuja villapaitoja, jotka olen huovuttanut pesukoneessa. Jos paidan pesulapussa lukee käsinpesu, siinä on villaa ainakin 60 % ja villa EI ole superwashkäsiteltyä, se huopuu kun peset sen 60°. Lisäksi tyhmän värisiä villapaitoja voi värjätä huovutuksen yhteydessä pesukoneessa tai sitten reilusti keittää kattilassa kuumavärinapin kanssa.
Tässä valmistellaan kolmatta kerrosta.Muita lähteitä huovalle voivat olla erilaiset villakankaat, kudotut villaiset kaulahuivit, erilaiset metritavarana myytävät neulokset jne. Muista että jos ne kestävät pesukoneessa pesun yli 30° asteessa niin ne eivät todennäköisesti huovu. Muita mitä tulee mieleen ovat esikäsitellyt huopalevyt, joita myy mm. Merinovilla.com Petäjävedellä.
Sitten neljäs kerros.En käytä huovan applikoinnissa liimakankaita, vaikkakaan isommissa pinnoissa se ei pahitteeksi olisi. Liimakankaat tai -harsot tekevät applikoinnin jäykäksi, ja jos kerroksia on paljon, niin siitä tulee myös paksu. Itse tökin aplikoitavaan palasen täyteen nuppineuloja ja annan mennä. Pienimmät vaan tyyrään paininjalan alle. Reunat ompelen siksakilla, sillä keskileveällä. Reunat voi toki ommella vaikkapa suoralla ompeleella, ihan kuinka haluaa. Niin ja kun siksakataan ja tarttee kääntyä niin pieni muistisääntö: kun kangasta käännetään vastapäivään niin neulan pitää olla oikeassa reunassa ja myötäpäivään käännettäessä vasemmassa reunassa. Sillälailla ommel jatkuu mukavasti.
Ja viimeinenkin pala paikoillaan.Reunasiksakit teen ihan tavallisella ompelulangalla. Kirjontoihin käytän ompeluliikkeistä saatavaa kirjontalankaa. Sitä myydään isoilla puolilla. Se on tavallista ompelulankaa ohuempaa ja kiiltävää. Kirjonnoissa käytän erilevyisiä ja -tiheyksisiä siksakkeja sekä tavallista suoratikkiä. Suoraompelessa kannattaa käyttää suht isoa tikin pituutta, muuten ommel hukkuu huopaan.
Kun kuviot on kiinnitetty paikoilleen alkaa koristelu.Oma ompelukoneeni on ihan perus-Singer, josta löytyy muutamia erilaisia tikkejä.

Tärkein nappula on tuo suurinpiirtein keskellä näkyvä pistonleveyden säädin, jota voi säätää vauhdissa. Esimerkiksi pallo ommellaan siten että säädetään piston pituus napinläpipituudelle, eli junnaa melki paikoillaan. Sitten valitaan siksak-ommel. Ensin muutama pisto siten ettei neula vielä tee siksakkia. Sitten samalla kun ommellaan säädetään piston leveys tappiin ja ommellaan hetki sillä. Sitten kun pallo alkaa olla sopivan kokoinen säädetään piston leveys takaisin nollaan. Säätö tehdän loivasti ettei pallo muutu neliöksi.

Nyt maatuska on valmis. Silmäripset ja suun ompelin käsin. Kirjonnassa ja applikoinnissa kannattaa miustaa että mitä monimutkaisempia ja yksityiskohtaisempia ne ovat, niin sitä vaikeampia ne on myös tehdä. Kannattaa siis pelkistää. Maatuskan applikointiin ja kirjontaan meni aikaa vajaa kaksi tuntia.
Tässä varmaan ne päivän polttavimmat asiat. Toivottavasti vastasin kaikkiin kysymyksiin. Lisääkin saa kysyä jos jäi jotain epäselväksi. Rohkeasti vaan kokeilemaan, tämä ei ole ollenkaan vaikeaa!
Poseerataan vielä hepan kanssa. Sitten nämät vielä pitäisi ommella valmiiksi tuotteeksi, joka ei tällä kertaa olekaan laukku.Niin kuvien värit ovat sitten ihan mitä sattuu...