maanantaina, maaliskuuta 31, 2008

Joskus se pienenkin vaatekappaleen valmiiksi saaminen voi olla yhtä tuskaa. Mutta valmista tuli, vaikka hammasta purren. Takkuisuus johtui varmasti siitä että olisi ollut kaikkea muuta kivaa neulottavaa, mutta tämä nyt oli saatava pois.

Rypyraitoja-paita



Malli: täysin aivoton, omasta päästä
Lanka: Sandnes Garn Lanett, mitä nyt tähteiksi oli jäänyt, kaksinkertaisena. 250 grammaa
Puikot: 3,5 mm
Fiilis: no jaa. Tulipahan tehtyä.

Koristeena on virkattu pupu.


Jolla on korvat.


sunnuntaina, maaliskuuta 30, 2008

Nyt kun ollaan ihan virallisesti kesäajassa, on syytä tehdä pienimuotoista kevätsiivousta, ja hankkiutua eroon tavaroista, joille itsellä ei ole käyttöä sen enempää. Joten sunnuntainkirppistä pystyyn!

Hinnat sisältävät postikulut ja sellaiset. Laita meiliä osoitteeseen neulova.narttu ät baanamail.fi jos joku artikkeli kiinnostaa. Toki voi kommenttilooraankin älähtää niin muut tietävät että olet jo tavaran varannut.

Aloitetaan kirjoista:

Knitting over the edge myyty!
Epsteinin tädin erinäisiä kuvio- ja kirjoneulereunoja.

Baby Bloom myyty!
Tätä samaista kirjaa myydään nykyisin eri kannella ja nimellä, joita en nyt tähän hätään muista. Malleja vauvoille ja äideille, enemmän tyttövauvapainotteista. Kahden pojan äitinä ei oikein ollut käyttöä.


Bend the rules of sewing myyty
Essuja, laukkuja, pöytätabletteja, torkkupeittoa. Kivoista retrokankaista. Sopii enneminkin aloittelijoille.


Nauhatanssi 8 e
Sillkinauhakirjontaa. Tosi kauniita projekteja.


Tyynyt ja torkkupeitot myyty
Paljon hienoja sisustuskuvia, ja projektejakin löytyy.


Aronzo myyty
Japaninkielinen, kuvalliset ohjeet joten ei tartte välittää niistä väkkärämerkeistä. Kansikääre on kadonnut matkan varrella.



Sitten vähän lankoja:

Vuosikerta Kotiväkeä 8e
Kaksi 200g:n kerää. Väri on sellainen vaalea terrakotta. Ei haisuakaan mitä nämät kaupassa maksavat?


Sublime baby myyty!
merinoa, kashmiria ja silkkiä. 7x50 g kerää, väri beige.

perjantaina, maaliskuuta 28, 2008

Pientä valivalia ollut ilmassa. Minä kun kuulemma aina jätän käsityöni levälleen. Höpö höpö. Minä jätän se nätisti tiettyyn paikkaan x. Se on nuot pikku tihulaiset, jotka levittelevät lankakerät ja puikot ympäri huushollia. En minä.

Notta jotta se valivali edes vähän hiljenisi ommella päräytin itelleni ah niin ihku ihanat kässäpussit. Eiväthän nämä nyt niin ihania ole kuin esmes Tiinan, Vilman tai Lotan, kelpaavat kuitenniin minulle.





Mitäs pussukoissa on sitten sisällä?


Ekasta kurkistee oikea ehta kylmä kaurapuuro. Kaikki kappaleet ovat valmiina, tuskaa tuottavat enää ziljardi potenssiin kaksi langapäätä ja kasaaminen.


Kakkospussukassa lymyilee Oskari Olematon Nollakuja Nollasta. Eteneminen hidasta, ei mikään telkkarineule.



Kolmannessa asustaa Tryffeli. Langasta on nyt käytetty puolet, ja valmiina on kaarroke sekä vartalo-osa liki kainaloihin. Riittäähän loput langat pätkään vartalo-osaa, hihoihin, kaulukseen ja nappilistaan? Riittäähän?

sunnuntaina, maaliskuuta 23, 2008

Meidän ikioma herätyskello on aktivoitunut joka ikinen loma-aamu kello 6.20, eikä siitä löydy edes torkkukytkintä. Päiväunetkin ovat olleet vähän sitä sun tätä koska herästyskelloa itseään alkaa väsyttää jo yhdeksän jälistä aamulla ja sitten pitää ottaa pikku nokoset. Iltapäivällä kun itseltä alkaa olla veto lopussa, vekkari vaan käy ja käy. Rasittavaa.

Mutta neulottu kuitenkin on. Melki kyllästymiseen saakka. Pistin Tryffelin oikein isolle vaiheelle ja tulostakin on saatu. Pyörönä neulominen on välillä aikas puuduttavaa, kun tuntuu ettei saa valmiiksi mitään vaikka kuinka touhuaa.

Palmikon kanssa oli hieman alkukankeutta, kun mallin piirtely tuotti tuskaa. Oli jotenkin vaikea kuvitella paperilla, että miten mikäkin kiertyy ja minkä ympäri. Koeneulonta osoitti että oikeilla jäljillä ollaan kunhan vähän viilataan. Nyt näyttää jo ihan hyvälle.


Takin takakappale ja hihat tulevat olemaan tuota kuvan reunassa näkyvää kahden kierroksen helmineuletta. Olen joskus tainut mainitakin että helmineule on yksi suosikeistani. Tämmöisessä rouheassa, tweedimäisessä langassa se on ihan pop!

Ainoa mielessä pyörivä kysymys onkin että riittäkö lanka. Kyllä sen pitäisi mutta entäs jos ei?

keskiviikkona, maaliskuuta 19, 2008

Mummola on siirtynyt nettiaikaan, joten nyt voi lomillaankin vuodattaa ajatusten Tonavaa...

Eilen käytiin ihan vaan kahestaan siipan kanssa Jyväskylässä. Edelleenkin ihmetyttää että vaikka Oulu onkin asukasluvultaan Jyväskylää suurempi kaupunki niin kuitenkin Jyväskylän shoppailuanti on paaaljon Oulua suurempi ja mielenkiintoisempi. Tosin mukaan ei pahemmin mitään tarttunut, paitsi vähän lankaa. 


Oli niin herkullinen vihreän sävy että pakko oli ottaa mukaan. Sinänsä hämmentävä värivalinta, koska en mielestäni ole vihreä.


Puikoille on päässyt vähän uuttakin juttua. Lupauduin tekemään työkaverille pitsihuivin hänen häihinsä. Lankaa tilattiin yksissä tuumin Colourmartilta, kashmirin ja silkin sekoitusta. Tiesinhän minä että ohutta on luvassa mutta että näin ohutta. Lanka on paksuudeltaan sellaista vahvempaa ompelulankaa. Huoh. Mutta kyllä se tästä edistyy ihan kiitettävällä vauhdilla. Malli on Shetland Tea Shawl, A Gathering of Lace-kirjasta.

Ja ettei ihan olemattoman nikuttelemiseksi menisi niin pittää olla toinenkin projekti. Ihastuin ihan täysillä Ravelrystä löytämääni Truffle Cardiganiin


Lankana on se Colourmartilta hankkimani silkkilanka. En tiedä tuleeko palmikot tarpeeksi hyvin esille ja miten pesu niihin vaikuttaa. Kassellaan.

Lisäksi uusimmassa Modassa ollut Marie-mekko on aiheuttanut ylimääräisiä sydämentykytyksiä, mutta Thalia-langan metsästys, erityisesti oikea väri, on tuottanut tuskaa.

perjantaina, maaliskuuta 14, 2008


Eilen illan hämärissä puikoilta kuoriutuivat kekkulimaiset krokokaverukset. Tänään niiden silmät aukesivat!


Voi ällitällitäkänä kuin nämät ovat hauskoja!

Ja antakaas olla kun pääsen näitten kanssa ihmisten ilmoille. Viimeisetkin vakavastiotettavan rippeet karisee. Piittanko? En vähääkään.


Malli se krisiärrän kuuluisaksi tekemä Later Gator Snb Nationista.
Lankana Aracaunian Nature Woolia ja jottain punaista villaa, olisko Nallea?
Puikot kokoa 4 mm ja fiilis hilarious!


Talviloman alkamisen kunniaksi muutama, pari-kolmekymmentä nappia

ja Mymmeli-muki.

lauantaina, maaliskuuta 08, 2008

Hän on vihdoin valmis. Rouva on tyytyväinen.


Puhvi
Malli: Vladimir Teriokhin, Puff Sleeve Cardigan, Vogue knitting winter 07/08
Lanka: Garnstudio Silke-Tweed, 400 g, kaksinkertaisena
Puikot: 4,5 mm
Napit: Nappi-Kikasta.
Muuta: Mallia on pidennetty ja loppupeleissä tein hihoistakin erilaiset. Kauluskin jäi laittamatta.


Voi että minä olen iloinen että se on valmis ja että siitä tuli kiva. Tuossa nimenomaisessa järjestyksessä. Sen verran saikkaamista siinä oli.

En ole satavarma, mutta minusta siinä ohjeessa on virhe. Mun mielestä takakappaleissa ja etukappaileissa pitää olla saman verran silmukoita plus puolet nappilistan silmukoista per etukappale. Eikös? Tähän malliin oli laitettu muistaakseni yksi tai kaksi silmukkaa lisää napituslistan ollessa 8 silmukkaa. Eli kun kappaleet laittoi kohdilleen olivat etukappaleet neljä senttiä takakappaleeta kapeammat. Ja sehän ei passaa. Pahaksi onnekseni huomasin tämän vasta toista etukappaletta neuloessani.


Sitten se hihapolitiikka. Hihoja tuli tosiaan neulottua viisi, kolme on purettu joten jäljelle jäi kaksi, kun niitä käsiäkin on kaksi, vaikka joskus muutama ylimääräinenkin olisi tarpeen.


Ensimmäisen purkamisen syy oli että lanka uhkasi loppua kesken. Tarkempaa tutkiskelua, ja tajusin etteivät jalkapallon kokoiset puhvihihat ehkä olisikaan kovin hienot olleet. Uutta hihaa pienemmillä laskoksilla kehiin. Aluksi näytti hyvältä. Tosin laskoksista tuli järettömän paksut ja ne olivat vaikeita ommella kädentielle. Kun koitin paitaa päälle totesin ettei se näytä hyvältä. Sauma oli niin paksu ja raskas että se veti olkasaumaa ties minne. Purkuun taas. Seuraavasta versiosta jätin mokomat laskokset pois ja tein hihansuuhun vaan ison kasan lisäyksiä ja pyöriön reunaan vastaavasti kavennuksia. Nyt neulos on yksinkertaisena eikä sauma ole tönkkö tai painava.

Muutenhan Puhvia oli mukava tehdä. Kaksinkertaisena Silke-Tweed on joutuisaa neulottavaa, vaikkas se onkin aikas joustamatonta. Pinta on ihanan rouheaa ja eloisaa.


Nappi-Kikasta löysin just soppelit napit. Tumman harmaat, joissa on pilkahdus violettia. Ja jos juhlatuulelle heittäytyy niin vyötärölle voi solmia satiininauhan!


Tartteekohan edes sanoa: tykkään Puhvista aivan valtavasti!

tiistaina, maaliskuuta 04, 2008

Oli jotenniin lohdullista kun talitintti karjui pihalla keuhkojaan pilalle. Kyllä se kevät sieltä tulee vaikka maisema näyttää päivä päivältä talvisemmalta. Tuossa tintissä oli vielä sekin ihastuttava juttu että se lauloi ti-ti-tyy ti-tyy. Eli melkein niin kuin ne ennenkin lauloivat.

Pientä sivuprojektia on pitänyt harrastaa. Jämälangoista tulee pojalle paitaa. Tosin viimeaikaisen neulontaonnen siivittämänä voi olla lähes satavarma että langat loppuvat toisessa hihassa noin puolessa välissä.


Kumman puolen valitsisin oikeaksi puoleksi? Molemmat kun ovat omalla tavallaan kivoja.

Puhvin kanssa vääntäminen jatkuu ja jatkuu. Eilen illalla yli tunnin värkkäämisen jälkeen sain kiinnitettyä ensimmäisen hihan.


Tälleen pötköllään se näyttää ihan hyvältä. Mutta. Sitten kun sen laittaa päälleen niin voe elläimen käpälä. Hiha vääntää ja kääntää sinne ja tänne ja plääh. Toisen hihan jo purin ja aloitin uudellaan. Jos se nyt onnistuu niin olen neulonut tähän paitaan viisi hihaa. Taitaa olla jonniin sortin ennätys?

lauantaina, maaliskuuta 01, 2008

Voi voi. Meillä ei Puhvin kanssa oikein suju. Eilen sain valmiiksi ensimmäisen hihan. Pientä punnitsemista jäljellä olevan langan kanssa, ja päädyin tulokseen ettei siitä määrästä tulee enää toista hihaa ja kaulusta. Eli taas puretaan ja tehdään pienemmät puhvit. Voi sössö.

Kaikki turhaneulonta sai kruununsa tänä aamuna kun kastelin Puhvin etu- ja takakappaleet ja asettelin ne kuivumaan. Tän siitä saa kun neuloo autossa.


Etsi kuvasta virhe vol 2.

Että taas puretaan. Nyt tosin pitää odottaa että lanka kuivuu. Puuuuh. Sitten kyllä lasken silmukka silmukalta että mätsäävät.

Muttei niin huonoa ettei jotain hyvääkin. Colormartilta tilaamani langat pullistelivat postilaatikossa torstaina. Kiihkolla repimään lukuisia muovikelmuja auki. Iiiiihanaaaa!


Ruskea rypyläinen lanka on 100% silkkiä.


Tästä ajattelin tehdä jonniinmoisen lyhythihaisen palmikkopaidan. Ehkäpä kaksinkertaisesta langasta.


Harmaanvioletti lanka, joka ei halunnut kuvautua oikean sävyisenä, on 65% kashmiria ja loput silkkiä. On kuulkaas pehmoista kuin pupun karva!



Tästä voisi vaikkas tehdä pienen palasen jota silittelisi poskea vasten. :D