keskiviikkona, lokakuuta 29, 2008

Täytynee taas opetella talvipyöräilytavoille. Aamulla tavalliseen tapaani laskettelin Toppilan siltaa alas ja siitä edelleen koukkasin sporttisesti Koskikadulle, vai mikä se on. Ennenkuin kerkisin edes tajuta istuin maassa, ja pyörä makoili nurmikolla parin metrin päässä. Koko mutka oli ihan jäässä. Sen verran kävi kipeästi että alakanavan silloille menin huomattavasti rauhallisemmin.

Pari viikkoa sitten tarttui kirpparilta mukaan koruaskartelupaskartelupakkaus. Kun eilen katselin Vilman kauniita koruja, muistui nuot paketit mieleen. Jospa sitä jonain päivänä värkkäisi näitten(kin) kanssa.

8 kommenttia:

  1. Oijoi... sinäkin siis olit tämän aamun kelien uhri.

    Poljin itsekin aamulla Oulussa, hieman toisella suuntaa, ja näin peräti kaksi kaatumista samassa alikulussa. 1. kaatujalla taisi mennä peräti ranne poikki ja häntä pitikin jäädä auttamaan itsensä ja tavaroidensa pystyyn saamisessa.

    Ikävä sanoa näin, mutta toisen onnettomuus taisi olla minun onni, sillä jos en olisi nähnyt edellä menevien kaatumisia olisin varmasti itsekin mennyt nurin samassa kohtaa.

    Nastat alle ja kypärä päähän, ne on minun neuvot ja ajattelinkin hoitaa myös ensimmäisen kuntoon viikonloppuna aikana.

    VastaaPoista
  2. kitty kat: tää on vähän sitä otsikkoluokkaa: talvi yllätti autoilijat. Mulla on joskus ollut käytössä nastarengas ja täytyypä todeta ettei siitä saanut muuta iloa kuin turvallisuuden tunteen. Ihan yhtälailla sitä silläkin onnistuu liiraamaan.

    VastaaPoista
  3. Aivan, 'yllätti' vaikka joka vuosihan se sieltä tulee syksyn jälkeen. =)

    Ja toki on niin ettei mitkään renkaat riitä, jos on tarpeeksi liukas keli ja liian kova vauhti.

    VastaaPoista
  4. Kouluaikaan kotopuolessa (vielä Ouluakin ylempänä) mulle kävi koulumatkalla _joka_ vuosi syksyn ekoilla liukkailla noin.

    Menita muuten varmaan lähettää lisää lankaa tuohon erikoiseen. Mulla huomenna Tsadi-keikka, mutta en taida ehtiä Menitaan saakka (työ haittaa harrasteita) mutta laita kuitenkin kaiken varalta lankatiedot mulle neuletiheys gmail.comiin. Eihän sitä koskaan tiedä...

    VastaaPoista
  5. kitty kat: tuo on niitä samoja joulukinkut meinaavat loppua ja juhannuksen aon ruuhia juttujen kanssa.

    kirsiär: kyllä talviajossa kuuluu ainakin kerran vetää kunnon lipat. Talvella ei niin hirveästi kaatumien haittaa kun ei tule asfaltti-ihottumaa.

    Lankaongelma on ratkaistu, laitoin sulle s-postia

    VastaaPoista
  6. Onkohan nyt jotain korukuumetta ilmassa...olen jo pari viikkoa ollu ihan huumassa ja syytäny rahaa vaijereihin, lukkoihin, kiviin ja muuhun roinaan ja pari "korua" on jo valmiina.
    Tässä tulee vaan taas se ongelma vastaan, että kuka niitä kaikkia koruja sitten pitää? Sama probleemahan on jo lapasten yms. kanssa.

    VastaaPoista
  7. amelie: mutta on se hyvä että me puretaan tekemisen vimma tämmösiin juttuihin. joku toinen addiktio voisi olla vielä pahempi. aattele jos vaikka siivoisi yhtä innostuneesti...hui!

    VastaaPoista
  8. Vasta nyt tänne ehätin, ja mitä löysinkään; ihanan, ihanan kirjolinnun (ja letin)!

    Vaikka hännässä tuntui häijyltä, niin nauttikaa pikkuisen pakkasestakin! Ollapa täälläkin sitä, mutta vain mätää vettä ja lätinää.

    VastaaPoista