tiistaina, syyskuuta 02, 2008

Pääsin sitten surisemaan Singerin kanssa, ja mekkoa syntyi vauhdikkaasti.
Malli on uusimmasta Ottobre woman lehdestä. Samaisessa lehdessä on muuten sen mun kevättakin kaava aikuisten koossa. Vink vink vaan.

Laitoin mekon helmaan muutaman sentin lisää pituutta, samoin kuin hihoihinkin. Sekä jätin laittamatta se kuminauhat hihansuihin. Pelittää oikein kivasti. Olisin halunnut kokeilla sitä villamusliinia, mutta sitä ei sitten löytynyt. Tämä kangas on ihan vaan puuvillaa.

Rinnuksiin tein vielä koristeeksi kantakirjatamma-ruusukkeen.


Posti toi paketin Villa-Laurilasta, suomenlampaanvillaa valkoista, harmaata ja luonnonmustaa. Lisäksi oli pikku näytepala vaalean ruskeaa villaa, joka sekin on vallan hurmaavaa. Merinoitten kehräämisen jälkeen teki melki mieli peruuttaa näitten villojen tilaus, mutta nyt kun villat ovat tässä en niistä taisteluitta luovu. On ne sillä omalla tavallaan vaan niin ihania. En vielä tiedä kehräänkö nämä ihan vaan yksivärisinä vaiko kokeilen sekoitella näitä vähän niitten merinojen malliin. Mutta ohkaisempaa näistä kyllä pitäisi yrittää saada kuin edellisellä kerralla. Miten se sitten onnistuu onkin toinen juttu. Ylipäätään osaanko kehrätä näitä niitten merinoitten jälkeen on sekin arvoitus.

Ja mitä merinoihin tulee niin luikahdin sinne kauppaan ja tyrmistyksekseni kaikki halajamani värit oli myyty loppuun! Kuka tunnustaa?! Sekin kutale! No eiköhän niitä jonain päivänä lisää tule. Mutta linkkiä en enää laita että mullekin jää jotain. *mököttää*

Olen pakottanut itseni värkkäämään jo kauan sitten aloittamani Medaljonki-paidan valmiiksi. Matkassa on vain pieni mutka. Itseasiassa aika kirjaimellinen mutka. Tätä lankaa meinaan vaivaa joku joka ei vielä vartalo-osassa - jonka neuloin pyörönä - vaivannut. Katsokaapa vaikka:


Kummassakin reunassa on yhtä monta lisäystä eli reunat ovat täysin peilikuvat. Jos tuon resorin vetäsee oikeasta reunasta alas niin kappale näyttää hihalta. Tiedä sitten miten kastelut ja nuppineuloittaminen auttavat asiaan. En ole koskaan törmännyt tämmöiseen kiertymiseen. Miten tämä sitten vaikuttaa valmiiseen vaatteeseen, ei haisukaan. Onko kellään kokemusta? Mutta ei silleesti kauheasti innosta ottaa toista hihaa puikoille.

17 kommenttia:

  1. On se vaan jännä juttu tuo kehrääminen. Minä nimittäin olen kehrännyt pääasiassa lammasta, joka tuntuu omalta ja yleensä suht helpolta, vaikka niissäkin on eroja. Mutta merino. Kuinka se voikin olla niin erilaista ja hankalaa?

    VastaaPoista
  2. Kiva mekko :)

    Auts, aika voimakkaasti kiertää tuo hiha. Ei ole mitään kokemusta kyllä asiasta, mutta luulisi kastelun ja pingottamisen tasoittavan kappaletta ainakin jonkin verran.

    VastaaPoista
  3. Oih, tää menee kanssa ja ostaa Ottobren. Ja apinoi mekkoon myös kantakirjatammaruusukkeen :) Ihana ompelus jälleen kerran!
    En oo koskaan törmännyt tollaseen kiertymiseen, näyttää hurjalta. Mut mitä ei vesi, venytys ja nuppineulat parantais...

    VastaaPoista
  4. En ollut minä! Vaikka niiden merinojen alkuperää kyselinkin...

    VastaaPoista
  5. Tosi nätti tuli tuosta mekosta! Kangaskin on kiva.

    Aloitin muuten sen neuleeni, mutta ihan hirvittää, kun lanka tuntuu niin ohuelta ja malli työläältä. Kai sitä voi semmosen pienemmän sivuprojektin ottaa rinnalle, joka valmistuisi hieman nopeammin...eikös;o)

    VastaaPoista
  6. Ihana mekko! Itselläkin olisi sama mekko projektina, kun vain joskus kerkiäisi... Sinun hyvin onnistunut mekkosi antoi kyllä nyt vähän motivaatiota lisää :)

    VastaaPoista
  7. villasukka: sitä voisi ensin luulla ettei villan ja merinon välillä nyt niin suurta eroa kehräämisen suhteen olisi, mutta on ne niin erilaista kamaa. jännittää käydä tuon villasatsin kimppuun!!!

    tess: olen itsekin tyytyväinen mekkooni. kävin eilen illalla toisen hihan kimppuun ja samallalailla vedättää. prkl!

    jaana: pistetään kädet ristiin kyynärpäitä myöten ja toivotaan että tuosta hihasta vielä mallikas saadaan, muuten voi kierrokset käydä liian korkealla...

    taina: australiastahan ne villat ovat. eiköhän niitä tule lisää niin ei tartte mun mököttää ja syytellä syyttömiä :)

    iinu: palmikoita on loppupeleissä aika letkeä neuloa ja itse työ etenee kuin huomaamatta kun aina on jotain "tekemistä", edistymisen näkee. sileä oikea on varmaan niitä puuduttavimpia

    maria: tuo mekko oli tosi nopsa ommeltava. Laskosten kanssa tosin on värkkäämistä ja 22 langanpäätä hävitettävänä. tilalle voi toki tehdä vaikka poimutuksen, mutta laskokset ovat kuitenkin kivemmat, viimeistellymmät?

    VastaaPoista
  8. Heh, mä ostin just eilen Ottobren tuon kaavan ja sen takin vuoksi. Onpas huonokäytöksinen hiha! Yksi vaihtoehto olisi tietysti neuloa hihatkin pyörönä (vaikka magic loopilla), mutta se on ehkä himpun verran työläämpää - toisaalta eipä tulis saumaa eikä pääsis kiertämään.

    VastaaPoista
  9. Muistelen, että joskus aikoja sitten minullakin kiertyi helmineuleella tehty hiha, että olisikohan tuolla mallineuleella jotain asian kanssa tekemistä.

    VastaaPoista
  10. Hieno mekko, minäkin katselin tuota mallia hiukan sillä silmällä että voisin sen tehdä... ja samoin se takki houkutti hiukan. Siinä on jotain sellaista mitä olen ideoinut, mutta itse haluaisin vain hiukan istuvamman mallin... ei kun siis ideoimaan lisää ;-)

    VastaaPoista
  11. Sama mekko tekeillä, mutta mitähän ymmärsin väärin, kun vekkejä on edessä puolet vähemmän... Aion tehdä takinkin, kankaat on ostettuina. Mekkosi on ihana.

    VastaaPoista
  12. totoro: paukutetaan nyt vaan se toinenkin hiha valmiiksi ja kidutetaan sitten niitä kumpaakin?

    lankakomero: tryffeliin tein kans helmineulehihan eikä se älähtänyt mitään, mutta ilmeiseti tämä lanka ei sitten tykkää?

    arteeni: iso pyörä vaan raksuttamaan, kyllä se siitä muotoutuu

    matrroskin: niitä vekkejä on yhteensä 11. Jokainen viiva siinä kaavassa tarkoittaa laskoksen harjaa, joissain kaavoissa niitä taitellaan vastakkain mutta ei tuossa.

    VastaaPoista
  13. Mulla on myös joskus helmineule käyttäytynyt noin, tympeetä...

    VastaaPoista
  14. Joo, kyllä on erilaisten villojen kehrääminen ihan erilaista. Mulla on nyt lampaanvilla-alpakka-sekotusta ja meinaa suorastaan hermot palaa kun se ei käyttäydy samalla tavoin kuin aiemmin kehräämäni merinot ja bfl.

    VastaaPoista
  15. Hmm. Taittelin vastakkain ja ja sain silti kappaleen sopimaan yläkappaleeseen. Ohjetta en tietenkään viitsinyt lukea.

    VastaaPoista
  16. Kantakirjatamma :D

    Aika vekkuli hiha kieltämättä. Neuvoa en osaa, kun ei ole tullut vastaavaa vastaan, mutta jos tuo ei tuosta oikene, niin pyörönä neulominen vois varmaan auttaa.

    VastaaPoista
  17. Pörheä kolttu!
    Ja sen ruusukkeenkin huolisin ihan heti.
    Ei kokemusta vinoiksi neuloutuvista mutta huisilta tuo tapaus näyttää!

    VastaaPoista