maanantaina, heinäkuuta 21, 2008

Kun minä täällä aina vauhkoan ja kohkaan omista tekemisistäni niin kohkataan ja vauhkotaan välillä muitten tekemisistä. Vaikka suht läheltä tämäkin omaa itseäni liippaa.

Äiti innostui mattojen kutomisesta, ja minä sitten kärkkäänä utelemaan tekaisisiko se tuosta vaan meillekin maton. Eteiseen pitäisi saada sellainen tarpeeksi pitkä ja säpäkän värinen.

Kevään korvilla lähti trikookudetta kilo jos toinenkin bussikyydillä Keski-Suomeen, ja nyt sitten tuli valmis matto auton takakontissa kotia.


Voi että se on hieno! Juuri sellainen kuin halusinkin sen olevan. Värit ovat yksinään aikas säpäkät, punaista ja pinkkiä, mutta tuolleen sekoitettua vallan mainiot. Muita hyviä yhdistelmiä voisivat olla vaaleansininen ja lime sekä beige ja ruskea. Punainen ja oranssi komppaisivat varmasti riemukkaasti toisiaan. Tai sitten jos haluaa enemmän erottuvia niin ruskea ja lime voisivat olla maukkaita.


Niin ja ennenkuin unohdan, huomasin että olen jättänyt sähköpostitunnukseni työpaikalle, joten en pääse lukemaan postiani ennenkuin kahden viikon päästä. Mokomien tunnusten takia en lomalla työpaikalle mene. Nih. Että jos olet postia laittanut niin vastailen niihin sitten elokuussa, tämä tiedoksi sadoille innokkaille kehruutohtoreille.

Kehruusasiat eivät muutenkan niin erityisen vauhdikkaasti etene. Siippa rakenteli yhden puuttuvan osan, jonka toimivuuteen hieman epäillen suhtaudusn. Appi sorvasi katkenneen tapin tilalle uuden, ja nyt pyöränkin pitäisi pysyä paikallaan kovassakin vauhdissa. Murheenkryyni on edelleenkin hihna, tai miksi sitä narua nyt sitten ikinä kutsutaankin. Sain neuvoksi hankkia haukisiimaa, jota kyllä löytyi, mutta miten perskuleessa sen saa ilman solmua ympyräksi? Kutistesukkamuovia, tai mitä se oli, kokeiltiin. Vaikutti lupaavalta mutta pieni vetotesti osoitti ettei toimi. Höh. Jos tiedät niin kerro ihmeessä!

8 kommenttia:

  1. voi että! ompas komia matto! ite oon ajatellu, että jos syksyllä menis oikein matontekokurssille, kun en oo aikoihin kangaspuitten kanssa tekemisissä ollu ja maton paukuutus, tai oikeestaan millanen vaan kutominen houkuttais. mun yks suosikkisäriyhistelmä on justiisa tuollanen pinkki-punanen, se on vähän yllättävä yhistelmä mutta aina tosi toimiva. :) onnea uudelle matolle siis!

    tiina/tillim

    VastaaPoista
  2. ilu8.33

    Mulla on hihnassa solmu. Ei mitään ongelmaa. Aina siinä on kaikenlaista epätasaisuutta muutenkin, käytössä syntyvää.

    VastaaPoista
  3. Komea matto. Hyvin komea.

    VastaaPoista
  4. Hihnan/narun päät jonkin matkaa päällekkäin (asiantuntijat kertokoot kuinka pitkälti, en nimittäin ole kokeillut tätä käytännössä...) ja ommellaan ihan käsin kiinni toisiinsa, kuulemma...

    VastaaPoista
  5. Kaunis matto ja kiva sidos. Äitini vaihtoi rukkiini (jota en osaa käyttää) uuden hihnan hauenkoukkusiimasta siten, että purkasi molemmista päistä narua ja pujotteli narun sisään eri suuntiin kanavaneulan avulla kierteitä noudatellen. Hyvä tuli, niinkuin tekstiiliopettaja evp:ltä sopii odottaakin. Itse en arvannut ryhtyä yrittämään. Seuraavaksi pitäisi varmaan päästä jollekin kehruukurssille.

    VastaaPoista
  6. Wau mikä matto! Mutta täytyy kyllä tunnustaa että mun huomio kyllä kiinnittyi ekana noihin upeisiin kenkiin. Keltaista, lääh... :D

    Kutominen ja kehruu on semmoiset taidot jotka haluaisin joskus oppia. Innolla seuraan sun kehruuharrastuksen edistymistä, katotaan jos uskallan joskus seurata perässä. :)

    VastaaPoista
  7. tiina: mattojen kutominen olisi kyllä ihan jees, kunhan olisi sellainen paikka johon voisi pölähtää kun siltä tuntuu.

    ilu: kokeilin solmun kanssa mutta se ei oikein pelaa, pomppaa pois puolalta, haukisiimaa kun ei oikein saa kiristettyä pieneksi solmuksi.

    wrs: eikös olekin! on mun äiti vaan taitava!

    villasukka: tuota voisi vaiks kokeilla

    päivi: ja tuota kans. vähän vaan on hakusessa kuinka kireällä hihan pitäisi olla. tai oikeastaan aika moni muukin asia on hakusessa rukin suhteen...

    vilma: lisää gloriaa äiteelle :) kutominen ja kehrääminen ovat mielenkiintoisia. jos nyt aloitettaisiin kehruulla. eiköhän siinäkin riitä opettelemista hetkeksi aikaa?

    VastaaPoista
  8. HÖH! samaa tavaraa mullakin on, mutta pysyy kuin tauti... no, onneksi on parempiakin keinoja! :)

    VastaaPoista