maanantaina, tammikuuta 29, 2007

Hei vaan kaikki! Minä olen Pikkuveli. Synnyin vauhdikkaasti keskiviikkoaamuna klo 4.25. Äiti kerkisi juuri ja juuri saliin, ja minä olin maailmassa 10 minuutissa ja täysin luomuna. Äitiä koko homma vähän hirvitti, mutta kaikki sujui loppujen lopuksi oikein mallikkaasti, olen sentäs täyden kympin poika! Mittaa minulla oli 51 senttiä ja painoa 3 790 grammaa. Aika vesseli siis!

Lauantaina tulimme kotiin, äitin mielestä sairaalassa olo oli tylsistysmaximus. No, on minukin mielestäni kotona mukavampi olla. Täällä on aika vauhdikas isoveli, joka rakentaa tyynyistä majoja ja varvaskin on kuulemma poikki, aina viiden minuutin välein.


Tässä sitä sitten köllitään ja vaaditaan tasaisin välein ruokaa. Äiti pyysi vielä kertomaan, että blogin puolella saattaa olla vähän hiljaisempaa, koskapa minä työllistän jonniin verran, mutta kyllä se aina jotain pientä lupaa teillekin näytellä. Jostan bolerosta ja kirjoneuleesta se kuulemma haaveilee...

sunnuntaina, tammikuuta 21, 2007

Täällähän tuntuu ihan talvelta kun pakkasta on liki -20 ja puut ovat kuurassa. Saas nähdä joko huomenna sataa vettä ;)

Pikku ihminen on ja pysyy pötsissä, vaikkakaan minä en haluaisi olla enää yhtään päivää raskaana. Mutta minkäs teet. Eilen käytiin hankkimassa turvaistuin autoon ja piti taas kerran kauhistella mitä lastentarvikkeet maksavat. Vaunut 750 euroa, turvaistuin 170, sitten vähän sänkyä, liinavaatteita, sitteriä ja syöttötuolia....eli siis järettömiä summia! Me löysimme käytetyn istuimen, joka oli täysin priima kunnossa, ja silti hintaa oli ihan tarpeeksi. Muut tarvittavat onneksi löytyvät esikoisen jäljiltä.

Könysin lisää varastossa ja löysin vielä sen yhden laatikon täynnä vaatteita. Saas nähdä tartteeko kakkoselle oikeastaan ostaa mitään muuta kuin ulkoiluvaatteita.

Laatikosta löytyivät nämät villaneuleet:

Lanettista neulottuja kumpainenkin. Vihreään paitaan kuuluu vielä housut, ne ovat ihan vaan yksiväriset. Kumpaistakin on käytetty runsaasti ja täytyy todeta että ovat käyttömääräänsä nähden todella hyvässä kunnossa.


Puuvillaiset ovat Mandarin Petit-langasta. Vaaleansininen puku oli käytössä ristiäisissä. Kaikki mallit ovat Sandnesgarnin vihkosista.

Lisäksi on vielä yksi ompelustyö, josta olen erityisen ylpeä. Se tosin roikkuu just nyt pyykkinarulla, joten kuvaa sitten joskus myöhemmin. Nyt kai täytyy lähteä puuhaamaan lapsen kanssa kun se roikkuu lahkeessa ja on huomiota vailla.

perjantaina, tammikuuta 19, 2007

Tarttis varmaan hankkia se kuuluisa paperipussi ja hieman hyperventiloida. Oli oikeat kissanpäivät kun postista löytyi kirjapaketti ja siippa toi uusimman Voguen. Eiköhän niitä vielä siellä tänäänkin ole jos lähetys tuli eilen.


Voguen parasta antia oli tuo kannen neule, muista en järettömästi innostunut. Tosin en tiedä osaisinko käyttää tuommoista neuletta.

Celtic Knits on aivan upea! Niin hienoja kirjoneuleita, että oksat pois! Haluaisin heti paikallanytäkkiä aloittaa vaikka kuinkas monta.

Knits from Painter's palette on oikeaa värien ilotulitusta. En ole vielä uskaltanut katsoa paljonko Koigun langat maksavat, luulisin etteivät ole sieltä halvimmasta päästä? Harmi kun Kool-aideilla ei saa syviä, tummia värejä. Tai ainakin minä sain lähinnä pastellivärejä aikaiseksi. Tämä on ehkä enemmän katselu/ihailukirja tai mistäs sitä koskaan tietää...mutta ne neulotut housut...miten sen nätisti sanoisi, kamalat? *puistatus*

Kauppalistalla oli tilausta tehdessä myös Victorian Lace Today -kirja, jonka jätin sitten kuitenkin ostamatta. Hieman harmittaa kun nyt on nähnyt niitä malleja. Se olisi ehkä antanut enemmän neulomisen hurmaa kuin Painter's Palette, mutta senhän voi tilata sitten seuraavalla kerralla?


Dominosukat sain valmiiksi. Toinen vaihtoehto kun olisi ollut langanpäitten päättely.
Ei nämät mitään hurmostilaa aiheuta, ihan ok kuitenkin. Istuvat jalkaan hyvin, ovat lämpöiset. Tosin en ihan mene takuuseen tiimalasikantapään ihanuudesta. Ja mitäs, mitäs, yhden illan olivat jalassa ja ovatko jo nyt nöyhtääntyneet?

torstaina, tammikuuta 18, 2007

Villapallukoiden pyörittely alkoi luistaa. Tosin kämmenet ovat nyt aikas kipeinä, mutta perskutarallaa onnistuin niitten papanoitten kanssa! Suursyömäreitäkin tuli, mutta sitten vaan kärsivällisesti uutta villaa päälle, niin johan meni suut suppuun.

Hokasin, että ensin pyöritellään kuivaa villaa palloksi, sitten vähän vettä ja varovasti pallon muotoon. Loppua kohti lisätään vauhtia ja voimaa. Jos lisää villaa piti laittaa niin sitten runsaasti vettä kämmeniin ettei villa tartu kiinni käsiin.

Papana-kaulakoru. Huovutettua villaa ja puuhelmiä.

PS. Vogue Knitting on Stokkalla. Kannen neule on vähintäänkin mielenkiintoinen ja puikkoja kutkuttava!

keskiviikkona, tammikuuta 17, 2007

Kaivelin kaappien kätköistä pojan vauva-ajan vaatteita pestäväksi ja edelleen uudella pienellä käytettäväksi. Voi kuinka paljon tulikaan muistoja mieleen tietyistä vaatekappaleista! Ja miten pieniä ne olivatkaan....yksikin yöhaalari, joka on kokoa 62 cm ja aikoinaan liian iso. Se on saman mittainen kuin pojan nyt käyttämät housut.

Neulejuttujakin löytyi, isompi satsi itse tehtyjä lienee varaston puolella, täytyy käydä sielläkin penkomassa. Neuleet ovat suoraan laatikoista, siksi ryppyisiä ja osa näköjään likaisiakin. Lisäksi näitä on käytetty runsaasti, joten kuluminen näkyy.

Ensiksi puuvillaisia. Tuo vasemmalla oleva haalari oli oikea murheenkryyni. Poika kasvoi samaa vauhtia kuin minä koitin haalaria neuloa. Purin yläosan aikas monta kertaa. Lisäksi tuli huomattua, ettei niin pienelle (4 - 5 kk) kannata laittaa nappeja eteen. Se ei muuta tee kun repii niitä. Malli on jostain Mandarin Petit-lastenmallistosta.

Koira-paitaa on pidetty paljon (ja sen kyllä huomaa). Paita on omaa tisainia ja raitahousut sovellettu jostain lehdestä.

Kaarrokepaita ja riemunkirjavat housut ovat jostain suht vanhasta Novistasta. Paitaa ei ole pidetty varmaan kertaakaan, koskapa erinäisistä yrityksistä huolimatta en saanut kaula-aukosta sopivan kokoista. Mutta raitapöksyt ovat olleet jalassa ties kuinka monta kertaa. Aluksi ne ylettivät kainaloihin saakka...mittaa housuilla on n. 32 cm.


Sitten vähän villaosastoa. Florican jämistä tehty paita. Taisi olla heti kättelyssä liian nafti. Sekä ne ainoat (!) lapaset, jotka olen pojalle tehnyt. Pitäisiköhän ryhdistäytyä ja neuloa nyt muutamat? Loput villavaatteet ovat ilmeisesti varastossa?


Pienoishuoneprokkis etenee siinä sivussa. Sohvasta sain lopulta ihan mallikelpoisen. Tein sen tällä kertaa palasista, unohtamatta reilua kerrosta liimaa. Runkona on pahvia maitotölkistä, vahvistettuna jätskitikuilla. Sitten superlonia ja kangas päälle liimattuna. Reunakaitaleisiin ompelin ensin pienen päärmeen ja liimasin paikoilleen. Sitten vaan koko hökötys liimalla kasaan. Pikku laatikot ovat taiteltu kaksivärisestä kartongista. Kokoa niillä on n. 2x4 cm. Seuraavaksi listalla olisivat matto (villasta huovutettuna), sohvaan passaava rahi sekä se hyllykkö.

Leija-huivin musta Tove otti ja loppui kesken kaiken. Kun en millään jaksa lähteä kaupungille vaappumaan, niin täytyy tyytyä langanpäitten päättelyyn tai tehdä sille sukalle kaveri. Tai sitten niitä lapasia. Tai vaikka villapalloja? Pitäisiköhän keittää kannullinen teetä ja oikein miettiä? :)

sunnuntaina, tammikuuta 14, 2007

Tänään aiheena voisi olla vaikka: 007 ja Kun mikään ei onnistu.

Kävin Modassa olleiden kirjavien dominoneulesukkien kimppuun. Hymy hyytyi jo ekan neliön jälkeen, kun olin lankoineni aivan väärässä kohdin jatkaakseni työtä. Pyörittelin ja pyörittelin, mutten saanut hommaa toimimaan niinkuin ohjeessa. Tästä suivaantuneena tein omia systeemejäni ja homma alkoi sujua. Kunnes päästiin kantapäähän. Minähän ole mitään lyhennetyn kierroksen kantapäitä harrastellut ja ohje oli täyttä hepreaa. Tein jotain sinnepäin siis ja sain toiseen reunaan mahtavat reiät aikaiseksi. Tässä vaiheessa alkoi jo koko sukka "hieman" harmittaa. Urheasti vaan loppuun saakka Nyt se on valmis, mutta en oikein tiedä jaksanko/haluanko tehdä sille kaveria. Kauhea työ eikä kuitenkaan mitään vautsivau fiilistä. Tuon kuvan värit ovat sitten ihan....


Mutta se mikä eniten harmittaa on sitten ihan oma juttunsa. Jokainen päiväkotilainenhan osaa huovutella käsissään pikku huopapalloja. Mutta minulta se vaan ei meinaa onnistua. Saan aikaiseksi Suursyömäriltä näyttäviä palleroita, oikeassa yläkulmassa näkyy yksi sellainen suu auki mollottava. Pallot eivät vaan muotoudu palloksi. Mikä syynä? Liian paljon villaa/vettä/saippuaa? Vai liian vähän? Kertokaa nyt joku. Onhan se vähän noloa, kun leikki-ikäiset tekevät tosta vaan tämmösiä ja minä en saa aikaiseksi...melki hävettää tunnustaa. Toisaalta, pitäähän minullakin niitä heikkouksia olla ;P


Käänteitä parempaan on kuitenkin tiedossa. Kävin sohva vol. 2 kimppuun ja nyt näyttää hyvältä! Kasaaminen on tosin vielä vähän kesken, sitten kun on valmista saatte kuvia. Mutta sitä kirjahyllyntekelettä en näytä, en! (Mitä teit lauantai-iltana? Noo, sahasin jäätelötikkuja.)

perjantaina, tammikuuta 12, 2007

Ei meinannut löytyä taloudesta sopivan kokoista, pyöreää päätä kuvausmalliksi. Joten Mr. Beanie nalle sai isoine korvineen kelvata esittelemään myssykkää. (Beanien malli on joskus ammoisina aikoina imuroitu netistä, osoitetta en valitettavasti muista.)

Malli: Phildar
Lanka: Sublime
Puikot: 3,5 mm (tuli muuten paljon parempaa jälkeä kuin 4 mm suosituspuikoilla. Nurjanpuolen silmukatkin ovat niin tasaisia....)
Fiilis: Pikkunäppärä.

Tässä vielä myssykkä ilman sisältöä.


Sitä sohva-asiaa olen pähkäillyt. Kannattasiko sohva kasata palasista? Käsinojat ja selkänoja sun sellaiset erikseen ja sitten liimata kasaan? Tosin tulipa mieleen muuan toinenkin vaihtoehto, neulahuovutus. Josko superlonista ensin veistelisi kehikon ja sitten vaan villaa tikuttamaan, onhan niitä villa"kankaisiakin" sohvia. Valmiinahan toki löytyy jos jonniinlaista kampetta, mutta kun tahtoo tahdä itse!

Eilisen surffailun antimina löytyi vaikka mitä nukkekotikamaa, kiitos vaan linkeistä!

Kirjastossa tuli katsastettua Modan ja Novitan anti. Modassa tykkäsin riemunkirjavista sukista, muuta en edes oikein muista. Novitassa oli puolestaan mahdottoman paljon erilaisia malleja, mutta kun minnuu ei nämät kevätneuleet sytytä niin ei sytytä. Mutta mallien runsaudesta siis plussaa. Mukaan kirjastosta lähti iso kasa tilkkutyö-, konekirjonta- ja silkkinauhakirjontakirjoja. Nyt ei oikein tiedä mille alkaisi, runsauden pula nääs.

Uusimman Voguen laitoin varaukseen Stokkalle, jospa ne sieltä muistaisivat soitella kunhan läpyskä on saapunut, siinä oli paljon kaikkea mielenkiintoista.

torstaina, tammikuuta 11, 2007

Pikkupaitakin valmistui ja tästä tuli ihan ok. Kaula-aukkoa pitää ehkä vielä vähän fixailla, koskapa se näyttää aika pieneltä. Mutta tsekataan eka tulokkaan pään koko ja tehdään muutokset sitten.

Malli:
minä itse + Phildar
Lanka: Sublime
Puikot: 3,5 ja 4 mm
Koko: n. 56 cm
Fiilis: Sublime-lankaa oli oikein mukava neuloa, pehmeää ja helposti neuloutuvaa. Tosin vaikuttaa siltä, että lanka saattaa nyppyyntyä helposti, mutta sen näemme sitten.

Lankaa jäi sen verran yli, että jatkossa saatamme nähdä pipon.

Sitten ihan muihin maisemiin. Ajattelin ensin vielä pantata tätä kunnes olen saanut lisäosia, mutten sitten malttanut:


tää on aivan ihanan turhaa puuhaa! Sohvan väkersin tänä aamuna, mutta se ei kyllä ole mitenkään onnistunut. Kaivataan siis lisäharjoittelua! Tämän myötä luovuin haaveista itse uudelleenverhoilla oma sohvamme. Mittakaavasta en tiedä mikä se on, olen tehnyt ihan vaan mutu-tuntumalla. Kuvastahan sitä on tietty vaikea hahmottaa, joten kerrottakoon, että lankakerän pituus on n. 2 cm. Taidamme hieman harrastaa netissä surffailua teemalla doll houses tms. Toisaalta pitäisi kyllä siivota...hmm, no, sen kerkiää myöhemminkin!

lauantaina, tammikuuta 06, 2007

Eusun blogista löysin jokin aika sitten ihastutavat Hyvän mielen tossut. Pitihän niitä päästä kokeilemaan. Pesukoneella ja hahtuvalla oli lyhyt mutta sitäkin kiihkeämpi rakkausuhde, jossa yleensä käy huonosti. Onneksi se, jolle kävi huonosti, oli tällä kertaa tossut. Vaikka kuinka venytin ja kiskoin, en saanut niistä samanlaisia, en sinne päinkään. Kahden tunnin kiskomisen jälkeen annoin periksi ja siirryin suunnitelma b:n pariin. Niitähän minulla riittää huovutusjuttujen kanssa... neuloin helmineuleella "remmin", jonka huovutin ja ompelin sen sitten kiinni tossuun. Pikkasen kukkasia sinne tänne ja kas: tossuthan ne siinä. Ei siis ihan metsään mennyt. Hahtuvaa jäi vielä uutta kokeilua varten. Täytyisi varmaan laittaa kymmenkunta silmukkaa lisää ja saman verraan kerroksia. Josko se sitten?


Tossuloitten alla oleva kikkurakarva on (muistaakseni) angoravuohen talja. Kikkarat ovat kuin silkkiä.

Taivaalla oli lisäksi outo valoilmiö, jota myös auringoksi kutsutaan, joten uutta yritystä Shettiksestä. Kuvaajalla oli taas kerran muka kiire jonnekin, joten ei tämä mitenkään radikaalisti parempi ole kuin edellisetkään kuvat. Mutta kyllä te tiijätte miltä se huivi näyttää. Käykää vaikka katsomassa Mohairmetsästä. Siellä näitä on kasvanut useampikin. :)


Sublime-lanka on on aivan ihanaa. Olen viritellyt siitä vauvan paitaa. Tässä on tietty oma riskinsä: kun tämmöseen lyxyslankaan tottuu, tulee sen verran kermaperseeksi, ettei pian "tavalliset" villalangat kelpaakkaan.

Blogini on saavuttanut yhden vuoden iän! "Karpolla" on ollut asiaa jo yli 170 postauksen verran. Sen kunniaksi tuoretta pullaa, lämmintä kaakaota ja sarjiksia!


perjantaina, tammikuuta 05, 2007

Ei siellä näköjään tämän "valoisampaa" tule. Sataa tihuuttaa jotain epämääräistä ja merelläkin on sumua. Joten täsä sitten huonoja kuvia huivista.


Malli: Shetland Triangle, Wrap Style kirjasta
Lanka: Merinosilk, kaksinkertaisena
Puikot: 4 mm
Koko: 75 x 135 cm
Fiilis: hyvä. Huivia oli kiva neuloa. Suosittelen mallia aloittelijalle helpon mallikerran vuoksi. Tosin minulla kävi se tympeä moka, että lanka loppui kesken, ja sitten piti purkaa yksi mallikerta pois kuleksimasta. Tein huiviin muutaman mallikerran lisää, koska kirjan mallihuivi on pieni.

Kaikkea olisi mitä muka pitäisi tehdä, mutta projekti Pikkuveli valvotti viime yönä hyvän matkaa yli neljän, joten menen pikku päikkäreille.

keskiviikkona, tammikuuta 03, 2007

Arvatkaapa miltä tuntuu 75 % extra fine merinovillaa, 20 % silkkiä ja 5 % casmiria? Nii-i. Taivaalliselta!


Näitten kanssa vähän (ja ihan pikkasen lisää) suklaamuruilla höystettyä jugurttia. Täytyy sanoa, että asiat ovat mallillaan!

Shetland Triagle on muuten valmis ja pingoitettu, vielä kun tulisi vähän valoa...