sunnuntaina, heinäkuuta 08, 2007

Kävin uuden laukun kimppuun. Tällä kertaa salaisena aseena tukihuopa.

Ensiksi kuvasarja siitä mistä viimeksi selitin eli miten tereenauhat saa yhdistettyä ohuemmalla saumalla.

Tässä kankaanpala pujoteltuna tereen ympärille.

Tässä ommeltuna paikoilleen.


Ja tältä näyttää laukun etukappale tereenauha ommeltuna. Nam, nam!


Vaikeus alkaa sitten tästä. Nuppineulat eivät taivu kovikekankaan läpi ja tästähän riemu kirjaimellisesti repiää: nuppineuloilla saa aika pahaa jälkeä niin ihoon kuin keittiön pöytäänkin. Joku hassuhan tietty saattasi harsia kappaleet yhteen, mun mielestä harsiminen on syvältä. Päällikankaan lisäksi kappaleissa on kiinni silitettävää tukihuopaa sekä kovikekangasta.




Sitten pitäisi vielä mahduttaa koko hökötys suht lähelle paininjalkaa. Tässä vaiheessa olisi hyvä jos käsiä olisi kolme, yksi kannattelisi laukkua, toinen ohjaisi ja samalla paikantaisi tereenauhaa ja kolmas antaisi tarvittaessa vauhtipyörällä vauhtia.

Sitten laukku käännetään väkivaltaisesti ympäri, ja todetaan ettei oikein osunut kohdilleen. Vuorossa uudelleen ompelua lähempää tereenauhan reunaa. Toivottavasti silloin tärppää. Sen jälkeen onkin enää vuorin kasaaminen ja kiinnittäminen päälliseen. Ja sitten...

7 kommenttia:

  1. Terejatkos on näppärä ja toimiva, tulee omaan käyttöön varmasti. Kiitsa!

    VastaaPoista
  2. Jotenki lohduttavaa nähdä, että ei muillakaan mene aina ihan putkeen. :) (Ompelin tänään hihan yhteen paitaan ihan innoissani ja huomasin sitten, että saumavarat oli oikealla puolella \o/ hyvä minä)

    Tuo mansikkakangas on kyllä tosi söpöä. Alkaa mieli tehdä yhä enemmän tilata ne kaavat. Montako palleroa antaisit laukulle vaikeusasteeksi, jos niinku vaikea olis 5 palleroa ja helppo 1 pallero?

    VastaaPoista
  3. Kiitos työvaiheselostuksista, nyt mä hautaan viikenderihaaveet ainakin toistaseks. Mun ompelukone tais loukkaantua, kun viimeks ompelin vastaavanlaisia paksuja saumoja, ja kesti melko pitkään rakentaa luottamuksellinen suhde uudelleen. ;D

    Laukku näyttää tosi makeelta!

    VastaaPoista
  4. Amelie: musta laukun teko on helppoa. Jättää suosiolla ne paksuimmat kankaat kauppaan ja ottaa semmosta semivahvuista puuvillaa niin takuulla onnistuu. Sitten vaan teräviä farkkuneuloja ja maltilla eteenpäin.

    Summa summarum, kolme palleroa?

    Vilma: paksut saumat ovat vähän...paininjalan alla oleva levy menee vaihtoon, sen verran tarmokkaasti olen sitä vääntyneellä neulalla takonut. Ai, eikö neula muka mene metallin läpi, häh?

    VastaaPoista
  5. Ihanaa kangasta!

    VastaaPoista
  6. Onpa hienoja laukkuja! Tosi taidokkaasti ommeltuja. Toi mansikka on herkullinen :) En kyllä itse lähtis kovinkaan helposti tollasia ompelemaan, mulla menee heti hermo!

    VastaaPoista