tiistaina, huhtikuuta 10, 2007

Reissu tuli tehtyä. Nyt kun vielä jaksaisi laittaa kamat takaisin paikoilleen ja pestä muutaman koneellisen pyykkiä. Miten tavaroitten purkaminen voikin olla pakkaamista raskaampaa? Lisäksi pitää vielä totutella ettei äiti ole laittamassa ruokaa ja viihdyttämässä kersoja.....

Käsityötieteelliseltä kannalta reissu oli menestys. Menomatkalla sain likipitäen valmiiksi veljelle syntymäpäivälahjaksi kettinkihuivin, samanlaisen kuin tämä. Uudesta ei vielä saatu kuvaa.

Raahasin mukanani kasan kankaita ja ompelukoneen (tätä siippa ei ymmärtänyt ollenkaan) sekä kaavalehtiä. Äitin kaappien kätköistä löytyi valmiiksi päätön ämmä, joten kamera surisemaan.
Ensimmäisenä valmistui tämmönen paita. Vartalo-osa on tämän kevään Ottobre woman -lehdestä ja hihat samaisen lehden viimevuoden numerosta. Kädenteitä piti muokata uuteen uskoon. Siinä paitaa ommellessani jännäsin miten muutostyöt onnasivat. Tuo kumilankapoimutus ainakin onnistui, vaikka se etukäteen arvelutti. Olkasaumoissa sitten törmäsin tähän osaamattomuuteeni kaavoittamisesssa. Kädentietä muokatessani oli saanut etukappaleen olkapäästä kolme senttiä leveämmän kuin takakappaleesta. Onneksi paidassa on v-aukko, niin oli helppo leikellä ylimääräiset pois. Napit pitäisi vielä käydä ostamassa, kangas Eurokankaan palalaarista.

Seuraavana uunista ulos tuli toppi. Yläosa jostain ruotsinkielisestä läpyskästä ja alaosa Joka tyypin kaavakirjan ohjeilla. Idea lainattu Bodenin postimyyntikatalogista. Kankaat Ottobrestä ja Eurokankaan palalaarista. Topista puuttuu vielä sivuvetoketju ja helman päärme.


Sitten vielä kolmas paita, joka tuotti kaikkein eniten tuskaa. Ensin oli empireleikkaus ihan väärässä kohtaa, eikä se kyllä ole vieläkään täysin oikeassa kohdin. (Toim. huom.) Vaikka olenkin kaksi lasta maailmaan saattanut, eivät tissit kuitenkaan ihan navan seudulla roiku. Sitten vaan leikkausta ylöspäin, kaula-aukkoa suuremmaksi ja ratkomista ja ompelua edes takasin. Kädentietkin olivat matkan varrella kutistuneet olemattomiin ja taas piti niitä roplata ja toivoa parasta. Vartalo-osan kaava Joka tyypin kaavakirjasta ja hihat Ottobrestä ja sitten kaikkia omia pikku muutoksia sinne tänne ja tonne. Idean tynkää haettu Gudrun Sjödenin katalogista. Kangas on muistaakseni taas Eurokankaan palalaarista.

Kaikkiin paitoihin olen suht tyytyväinen. Taitavampi varmaan löytäisi yhden jos toisenkin kohdan jota kommentoida.

Listalla olisi vielä farkut lyhyellä lahkeella ja ryppyhame ja pari muutakin juttua. Ompeluinnostus siis päällä, vaikka intoa välillä aikalailla koeteltiinkin. Ompelu-urakan aikana löysin itsestäni mielenkiintoisen suht perverssin puolen: minusta on kiva tehdä vinonauhaa.

Pikkumiehen paitakin Olivia langasta eteni jo hihoihin. Tai siis hihat vielä pitäisi tehdä. Nyt lienee parasta lähteä siivoamaan samaisen pikkumiehen vaipat ja laittaa ensimmäinen koneellinen kuivumaan.

4 kommenttia:

  1. Mulla pisin laukunpurkamattomuus reissun jäljiltä on ollut ehkä noin vuosi. Oli yhden yön työmatka, ja kassissa lähinnä muistiinpano- ja toimistotarvikkeita. Mutta kuitenkin.

    Minen tollai osaisi/uskaltaisi/viitsisi ompeluksien kanssa kikkailla. Tosin aina pitää kyllä säätää hihojen kanssa, vaikka ihan yhdellä kaavalla edettäisiin. Kivalta näyttää.

    VastaaPoista
  2. Mullaki oli ompelukone pääsiäislomalla mukana. Tosin se sitten jäi kans sille tielle äipän käyttöön ja yritän nyt epätoivosesti saada uudella (ihanalla) masiinallani jotain vaatteen näköstä aikaan. Kuminauharypytyksiin en vielä uskaltaudu, mutta hihaa kykenen säätämään.

    Onko nuo joka tyypin kaavakirjan kaavat muuten asiallisia ja päteviä vai joutuuko kuinka paljon säätämään? Ostin opuksen itelleni joululahjaksi, mutta en ole vielä kerenny kokeilemaan.

    VastaaPoista
  3. Amelie: en ole testannut kaavoja vielä tämän enempää, ihan asiallisilta ne tuntuvat, ohjeet ainakin ovat selviä. Musta kirjan parasta antia on se kuinka kaavoja muokataan.

    Kirsi: se on ilmeisesti tämä kevät, joka saa vallan yltiöpäiseksi ja uhkarohkeaksi.

    VastaaPoista