keskiviikkona, tammikuuta 17, 2007

Kaivelin kaappien kätköistä pojan vauva-ajan vaatteita pestäväksi ja edelleen uudella pienellä käytettäväksi. Voi kuinka paljon tulikaan muistoja mieleen tietyistä vaatekappaleista! Ja miten pieniä ne olivatkaan....yksikin yöhaalari, joka on kokoa 62 cm ja aikoinaan liian iso. Se on saman mittainen kuin pojan nyt käyttämät housut.

Neulejuttujakin löytyi, isompi satsi itse tehtyjä lienee varaston puolella, täytyy käydä sielläkin penkomassa. Neuleet ovat suoraan laatikoista, siksi ryppyisiä ja osa näköjään likaisiakin. Lisäksi näitä on käytetty runsaasti, joten kuluminen näkyy.

Ensiksi puuvillaisia. Tuo vasemmalla oleva haalari oli oikea murheenkryyni. Poika kasvoi samaa vauhtia kuin minä koitin haalaria neuloa. Purin yläosan aikas monta kertaa. Lisäksi tuli huomattua, ettei niin pienelle (4 - 5 kk) kannata laittaa nappeja eteen. Se ei muuta tee kun repii niitä. Malli on jostain Mandarin Petit-lastenmallistosta.

Koira-paitaa on pidetty paljon (ja sen kyllä huomaa). Paita on omaa tisainia ja raitahousut sovellettu jostain lehdestä.

Kaarrokepaita ja riemunkirjavat housut ovat jostain suht vanhasta Novistasta. Paitaa ei ole pidetty varmaan kertaakaan, koskapa erinäisistä yrityksistä huolimatta en saanut kaula-aukosta sopivan kokoista. Mutta raitapöksyt ovat olleet jalassa ties kuinka monta kertaa. Aluksi ne ylettivät kainaloihin saakka...mittaa housuilla on n. 32 cm.


Sitten vähän villaosastoa. Florican jämistä tehty paita. Taisi olla heti kättelyssä liian nafti. Sekä ne ainoat (!) lapaset, jotka olen pojalle tehnyt. Pitäisiköhän ryhdistäytyä ja neuloa nyt muutamat? Loput villavaatteet ovat ilmeisesti varastossa?


Pienoishuoneprokkis etenee siinä sivussa. Sohvasta sain lopulta ihan mallikelpoisen. Tein sen tällä kertaa palasista, unohtamatta reilua kerrosta liimaa. Runkona on pahvia maitotölkistä, vahvistettuna jätskitikuilla. Sitten superlonia ja kangas päälle liimattuna. Reunakaitaleisiin ompelin ensin pienen päärmeen ja liimasin paikoilleen. Sitten vaan koko hökötys liimalla kasaan. Pikku laatikot ovat taiteltu kaksivärisestä kartongista. Kokoa niillä on n. 2x4 cm. Seuraavaksi listalla olisivat matto (villasta huovutettuna), sohvaan passaava rahi sekä se hyllykkö.

Leija-huivin musta Tove otti ja loppui kesken kaiken. Kun en millään jaksa lähteä kaupungille vaappumaan, niin täytyy tyytyä langanpäitten päättelyyn tai tehdä sille sukalle kaveri. Tai sitten niitä lapasia. Tai vaikka villapalloja? Pitäisiköhän keittää kannullinen teetä ja oikein miettiä? :)

7 kommenttia:

  1. Vauvanvaatteista, ostetuistakin, tulee aina niin ihania muistoja. Ja miten pieniä vauvat ovatkaan! Ei sitä koskaan muista.

    Noi nukkisjutut on kyllä mielettömiä! Tosi hienon näköistä!

    VastaaPoista
  2. Pauliina13.30

    Ihania noi pienoisjutut! Melkein tekis mieli kokeilla itsekkin. Ja varsinkin se vauvan ruutuvillapaita on tosi ihana!

    VastaaPoista
  3. Heidi14.09

    Tuo sohva on todella mukavan näköinen. Me haluttaisiin tuollainen, mutta punaisena ja 160cm leveänä. Ei taida valitettavasti onnistua maitopurkeista ja jätskitikuista? :)

    Bullterrieri-paita on suloinen.

    VastaaPoista
  4. Tuo ruutuvillapaita on hienon värinen ja koirapaita on kans tosi kuul. Jos onnistuisin kutistamaan itteni, niin voisin tulla tuonne sohvalle neulomaan.

    VastaaPoista
  5. Heidi: Kyllä se varmaan onnistuu, mutta ei siinä voi istua. Ellei paina alle kilon. ;)

    VastaaPoista
  6. Anonyymi15.13

    Mistä olet tehnyt nuo puikot nukkekotilaisen neulomukseen? Kyselee ämmä

    VastaaPoista
  7. Puikot on tehty cocktailtikuista. Pätkäsin ne sopivan mittaisiksi ja tungin helmen toiseen päähän.

    VastaaPoista