tiistaina, toukokuuta 30, 2006

Tässä ne tulevat, maailman rumimmat kantalapusta nostetut silmukat! Saa ihan vapaasti nauraa ja päivitellä. Itse en tiedä nauraisinko, itkisinkö vai raivoaisinko. Vai antaisinko vain olla. P*rkle! Laitetaan oikein isolla, että kaikki varmasti näkevät!

No, eihän ne nyt niiiin hirveät ole tokaisee joku. Laiteaanpa sukka jalkaan ja kaikki mykistyvät:

Rumarumaruma.
Kameran pikselit eivät pysty parempaan lähikuvaan joten tihrustakaa, kyllä se hirvitys näkyy.

Kantalappuhan tehdään tommoisena ruudullisena. Kierroksen ensimmäinen ja viimeinen silmukka neulotaan aina vaaleammalla värillä, jolloin reunasta tulee helposti vähän kirraava. Tähän vielä lisätään ensimmäisen silmukan nosto, jolloin lopputuloksena reunassa on suht pitkiä silmukoita. Niistä sitten kun poimii silmukat jalkaterää varten saadaan aikaiseksi "kivoja" lenkkejä. Ja reikiä. Yleensä saan reiän aikaiseksi vain kulmaan, mutta nyt tuli monta. Taitohan se tämäkin...

Vähän sain piiloteltua noita reikiä kun pujottelen päättelylankoja tuonne väliin, mutta saas nähdä. Toisen sukan kantalappuun koitan kehitellä jotain. Jos siitä tulee edes jollain tapaa parempi, lupaan purkaa tämän höskän.

Muutenkin tuo kantapää on jotenkin koomisen näköinen, tommonen pussi. Hämmästys on valtava, että sukka istuu jalkaan. Joku sisäinen masokisti minussa sai aloittamaan toisen sukan.

Harvemmin on muuten sukan teko kyrsinyt näin paljon. Miksi edes teen mokomaa sukkaa? Olen nähnyt niin monia kauniita kuvia tästä mallista, että halusin samanlaiset myös itselleni. Ja nyt mennään läpi harmaan kiven, perse edellä puuhun. Vaikka tapahtuisi mitä. Stana, KELE!

maanantaina, toukokuuta 29, 2006

Suolavesi-paita on nyt valmis. Ei täysin täydellinen, mutta hyvä näin. Tyytyväinen on rouva.








Tuo mallin mitoitus on edelleen täysi arvoitus. Paita on kokoa L, ja silti, jopa minun ladonoven leveyisillä (hah!) hartioilla on mahtumisvaikeuksia.

Lankana oli siis Marks&Kattens Bomull-lankaa. Mukava uusi tuttavuus. Malli Rowanin Beach Classics -kirjasta.

Tässä tuleen jäädä makaamaan vaan uutta putkeen:

Mulla on joku viha-rakkaussuhde tähän sukkaan. Jotenkin jurppii vaan entistä enemmän mitä pidemmälle etenee. Ja varsinkin kantalappu! Koskaan en ole osannut poimia niin ruman näköistä riviä kuin tämän sukan kantalapusta, saavutus toki sekin. Siitä ja muusta lisää huomenna.

perjantaina, toukokuuta 26, 2006

Amazonin paketti saapui vihdoin ja viimein! Poitsu lähti ihan tohkeissaan mukaani hakemaan sitä postista ja toitotti koko matkan, että onkohan siellä kauko-ohjattava auto. Eikä ottanut kuuleviin korviinsa kun sanoin, että paketissa on kirjoja äitille.

Folk Socks kirja tuskin esittelyjä kaipaa? Norjalaissukat pääsevät heti puikoille kunhan käyn langat ostamassa. Jossakin oli KAL tälle kirjalle, mutta se jäi nyt äkikseltään löytymättä.

A gathering of lace kirjan bongasin muistaakseni Villasukan blogista. Mallit ovat aivan ihania, vaivuin transsiin kuvia selatessani ja suosikikseni nousi oheinen malli:

Ainoa vaan etten ole ihan varma miten käytetään n. 180 cm leveätä neliön muotoista huivia? Ainahan tästä voi tehdä suorakaiteen. Mutta ensin siis sukat. Tai oikeammin, ensin Suolavesi-paidan hihojen sisäsaumat ja hihojen istutus ja sitten: valmis! Kuvia sitten viikonlopun kuvaussessioiden jälkeen.

Ai, niin. Cath Kidstonin kirjalla ei ole mitään tekemistä neulomisen kanssa, vintage-kankaita sun sellaisia. Ihastuttavia!


tiistaina, toukokuuta 23, 2006

Viikonloppuna kaivelin varastoista ja komeroista kamoja kirpppikselle ja törmäsin muutamaan vanhaan tuttuun.

Kaverukset on kummatkin malleja Novitasta viime vuosituhannelta. Keltainen paita on joko Faunaa tai Naturaa ja ruskea paita 7-veikkaa. Keltaisen voisi oikeastaan purkaa ja testata huopuuko se vai mitä. Ruskean voisi ottaa uudelleen käyttöön. Tai sitten ei.


Sitten löytyi vielä tämä kirjoneule, joka on vielä vanhempaa tuotantoa. Muistan että tässä oli ihan älytön näprääminen. Lankana on Floricaa ja käytöstä huolimatta paita on oikein hyvässä kuosissa, mitä nyt helmajoustin vähän löpsähtänyt. Tämän tulevaisuus on täysin auki. En malttaisi luopua vaikka käyttöä tuskin löytyy.

Tikrun sivuilla oli pohdintaa millainen olisi hyvä neuleblogi. Itsestänikin olisi toki mukava lukea selkeästi aseteltuja, kauniilla kuvilla ja soljuvalla suomen kielellä tehtyjä sivuja. Kaiken tietty kruunaisivat kauniit käsityöt, viihdettä parhaimmillaan!

Mutta meitä on niin monenlaista: teknisten taitojen taso on kirjavaa kuten myös visuaaliset taidot, tekstin tuottamisesta puhumattakaan. Ja varsinkin kun niitä makuja on niin monenlaisia. Hyvä asia tietysti on se jos jokainen tykönään miettisi esim. miten kuvaisin käsityöni, jotta sen parhaat puolet tulisivat esille. Pääasia kuitenkin lienee se, että kukin tekee niin kuin itse parhaaksi katsoo.

Itse annan kaikkien kukkien kukkia, horsmasta pioniin, ja poimin kimppuuni ne mitkä minusta tuntuvat parhailta. Ja herneet on hyvä pitää jossain muualla kuin nenässä. ;)

Pohdinta siitä kenelle blogia tekee on myös mielenkiintoinen. Jos esim. neulepäiväkirjaa haluaa pitää vain ja ainostaan itselleen, niin eikö silloin olisi fiksuinta mennä kirjakauppaan ja ostaa vihkonen johon kirjata ja kuvata omat tuotokset sekä mietinnöt?

Lasten kuvien esittely asian allekirjoitan täysin. Nettikuviin lapsille ainakin vaatteet päälle! Sen jälkeen kun kuva on nettiin laitettu sen voi tallentaa omalle koneelleen kuka tahansa, missä tahansa ja mitä tahansa tarkoitusta varten. Joten harkintaa!


maanantaina, toukokuuta 22, 2006

Kehtaan ihan näin julkisesti myöntää, että olen edelleenkin ihan täpinöissäni lauantaisesta viisuvoitosta. Ei meinannut edes uni tulla silmään sunnuntain vastaisena yönä. On tämä niiiin hienoa!

Neulominenkin piti jättää kesken kun kädet tärisivät jännityksestä pistelaskua seuratessa. Sen mitä siihen mennessä olin kerinnyt neuloa, diagnisoitiin seuraavana päivä hieman ylipitkäksi hihaksi. No, siinä mitään mittanauhoja kerinnyt esille kaivamaan!

perjantaina, toukokuuta 19, 2006

Onnistuin kähveltämään pojan autosta patterit niin päästiin kuvaamaan. Kuvassa Suolavesi-paita nuppineuloilla kokoon kursittuna.

Hihat ovat vielä vaiheessa. Ensimmäinen edistyi illalla Jimi Hendrixiä kuulokkeilla kuunnellen, jääkiekkohelvettiä paeten.

Lopuksi, vastaisku tyhjänpäiväisille euroviisujollotuksille: Suomi voittaa!


torstaina, toukokuuta 18, 2006

Hyperventilaatiota! Tuokaa paperipusseja! Istut kaikessa rauhassa kotisohvallasi neuloen. On tullut kaula-aukon aika. Luet ohjeesta: päätä keskimmäiset 24 silmukkaa. Ok. Sitten luet rivin loppuun: kaventaen 6 silmukkaa tasaisin välein. Häh? Päätät silmukoita ja kavennat samalla? Mitä perkl....?! Lasittunein silmin tuijotat neulomusta ja välillä ohjetta. Päässä suttaa pelkkää syntax erroria.

Pakkohan tästä on jotenkin selvittävä, vaikkei olekaan mitään hajua miten. Neulon ensin kaksi yhteen ja siirrän silmukan takaisin vasemmalle puikolle. Sitten taas kaksi yhteen mutta nyt jätän silmukan oikealle puikolle. Sitten taas kaksi yhteen ja oikelta puikolta ylivetäen yhteenneulottujen yli. Sitten sama homma alusta uudelleen ja uudelleen. Ja kas, kas, nyt on kaula-aukko josta 24 silmukasta on tullut 18 silmukkaa. Mikä parasta palmikkojen reuna lepää levollisesti ja tasaisena.

Huokaus ja helpotus. Etu- ja takakappaleet ovat nyt valmiit. Eilen illalla kursin nuppineuloilla koko hökötyksen kasaan ja suureksi yllätyksekseni mahduin sisälle.

Paita istuu kuin hansikas (jos näin voi sanoa) ilman kirraamisia. Siitä ei tällä kertaa kuvaa koska kameran patterit olivat tärkeämmässä käytössä: pojan kauko-ohjattavassa pikkuautossa, josta poika meni aivan sfääreihin. Ja heräsi tänä aamuna kello kuusi ajamaan...

keskiviikkona, toukokuuta 17, 2006

Fasset-paidan langanpäät pyrkivät kevään innoittamina valoa kohti.


Mutta sellaistahan ei suvaita, joten ne joutuvat takaisin langanpäättelijän taivaaseen tai helvettiin, valitse itse.


Eilen oli työkaverin kanssa puhetta apupuikoista. Itsehän en sellaisia omista, vaan palmikoiden pyörittely hoituu avatulla hiuspinnillä, kas näin:

Silmukat pysyvät hyvin paikoillaan eivätkä karkaa minnekään. Lisäksi pikku apulainen on tarpeeksi pieni (olemaan jatkuvasti hukassa). Itse paita on edistynyt hyvää vauhtia. Tykkään mallista kovasti.





maanantaina, toukokuuta 15, 2006

Sain pojalta äitienpäivälahjaksi itse huovutetut korvakorut. Äitin poika, hyvin on oppi mennyt perille!

Äitienpäivään kuului myös leijan lennättämistä meren rannalla ja harrikkakyytiä suht hyisessä tuulessa.

Suolavesipaitakin edistyy mukavaa vauhtia, varsinkin kun enää ei tarvitse laskea kierroksia. Olen on oppinut miltä mikäkin palmikko näyttää kun on taas kieputtamisen aika. Lanka on kyllä mukavaa. Se on siis Marks&Kattens Bomull, jossa on puolet villaa ja puolet puuvillaa. Pehmoista, utuisen kiiltävää.

Perjantaisella lankakauppavierailulla tutkin Garnstudion lankakarttoja. Aivan ihania lankoja, Silktweed ja Angoratweed (tjs) singahtivat listaykkösiksi. Täti lupasi, että keriä voi tilata vaikka vain yhden kappaleen jos on tarvis. Olisikohan se parempi heti kerrasta ohjata koko tili suoraan lankatädille?

perjantaina, toukokuuta 12, 2006

Jo vain, kyllä meistä kavereita tulee!

Löysin langaksi puuvilla-villaa, puolet kutakin. Mukavan tuntuista lankaa vaikkakin löyhäkierteisenä täytyykin vahdata joka ikistä silmukkaa. Mallihan on aikalailla vartaloa myötäilevä, piti ottaa koko L ja siltikin pitää vähän väliä mittailla ja ihmetellä mahtuuko tämä päälle olleskaan. Vertasin sitten yhteen toiseen suht napakkaan villapaitaani ja yllätys yllätys, tästä tulee pari senttiä leveämpi. Noin leveän resorin tekeminen on yhtä tuskaa kun haluaisi jo päästä kieputtelemaan palmikoita.

Juuli johdatti minut Knitpicksin äärelle, voi voi ja oi oi....



tiistaina, toukokuuta 09, 2006

Nauravat Kanat lähettivät postia. Sinisestä silkkipaperista kääriytyi ulos kirja, jossa on ainakin yksi tämän haluan malli.

Tosin lanka tuottaa "vähän" probleemaa. Jos lompakkoni olisi paksu, ja tilini pullea, ostasin Natural Aran Silk lankaa. Mutta tämmönen palikkamatikkalainenkin hoksaa, että jos kerä maksaa 4.50 puntaa ja keriä tarvitsee 17 kipaletta, niin tuota joo, antaa olla. Pitää keksiä jotain vähän huokeampaa tilalle, mutta mitä?

Kokonilla tein mallipalmikkoa, mutta lanka on liian ohutta tiheydelle, eikä palmikoista tule mukavan näköisiä. Pitäisi olla pulleampaa lankaa. Täytyy mennä joku päivä tekemään inventaariota Villiinaan.

Kevät on tullut ja äitienpäivä lähestyy, anopinkieli kukkii:



maanantaina, toukokuuta 08, 2006

Levoton tuhkimo?

On inhottava mitäs-sitten-tekisi -kausi. Levoton olo, pitää hypistellä kaikkea mutta ei oikein osaa päättää mille alkaisi. Sijaistoimintona pesin ikkunat, joka uuvuttavuudestaan huolimatta on ihan hyvä homma.

Huristelin Singerillä ja sain aikaiseksi pikku topin, josta tuli kiva. Malli on Ottobre 2/05-lehdestä. (Rumasti kuvattuna pyykkitelineellä.)

Siitä innostuneena singahdin hameen kimppuun. Ommellessani tuumasin, että taitaapa tulla iso. Mutta eipäs tullutkaan. Kirraa ja pahasti. Ahterini ei siis ole iso vaan hame liian pieni. Jäi sitten koko homma kesken.

Ottia tuota olo jatkui, joten harrastin kankaan painantaa:

Ottobressäkin tuli käytyä ja taas kerran pitää todeta, että siellä on todella kauniita kankaita. Yritin hillitä itseni, mutta vähän piti ottaa mukaan.

Jotain paidan tapaista kunhan saan itseni jälleen uralle.

Viikonloppuna en siis neulonut yhtään, kun mikään ei huvittanut, vähän kuitenkin virkkasin jämäpuuvilloista. Jotenkin orpo olo kun ei ole yhtään neuletta kesken, eikä edes aavistustakaan mille alkaisi. Höh.

perjantaina, toukokuuta 05, 2006

Piirtelin huvikseni kuoseja. Oma yksityinen villavärjäämöhän minulla jo on, mutta mistäs saisin kangaspainon?





Vaikka en suurissa määrin tykkää romanttishörhelöistä niin Ihana Living puodin tavarat saivat hymyn huulille. Käykää katsomassa.

Villan värjäämisestä vielä sen verran, että värjäämäni langat ovat heränneet horroksestaan ja alkaneet kuiskuttaa tulevaisuuden suunnitelmiaan. Kevät saa ihmeitä aikaan.

Viikonloppuna tekemisen tarmo taitaa kohdistua ulkoaktiviteetteihin (=mullan myllääminen) sen verran hyviltä näyttivät aamu tv:n sääkartat!

torstaina, toukokuuta 04, 2006

Sain virkatun pussukan eilen valmiiksi. Kirjominen puolipylväillä virkattuun pintaan on hieman hankalaa, ei saa kovin tarkkaa jälkeä.

Lankana on Novitan Alabamaa. Vuoritin pussukan joskus Ikeasta ostetulla kankaalla ja löysin jopa oikean värisen vetoketjun!


Ei kuitenkaan näytetä miten vetoketjun päät menevät, koska se on K-18 kamaa.


Kaivoin Singerinikin esille ja ompelin paitaa. Tiedättekö tunteen: tiedän että jossain minulla on puntti kuminauhaa ja iso pala tukikangasta. Tässä ne ovat pyörineet jaloissa, mutta juuri nyt niitä ei näy missään? Höystetään vielä virkeällä kolmivuotiaalla, jolla on niiiiin paljon asiaa äidilleen juuri nyt.

tiistaina, toukokuuta 02, 2006

Ene sitten valmistui. Oikein kaunis huivi, ajatuksissa on tehdä toinen villasta syksyksi.



Jos jotain kritisoitavaa pitää sanoa, niin seuraavan huivin teen isommaksi, tämä on varttia vaille liian nafti. Mutta sehän ei siis ole ohjeen ongelma.

Enelle sitten ilmestyi kaveri:


Pieni virkattu kassi. Takapihan terassille paistoi aurinko niin mukavan lämpöisesti, että oli mukava virkata. (Nyt kärsitään aurinkoihottumasta.)

Vuorinkin törkkäsin.

Lanka on Novitan Alabamaa ja vuori takista tähteiksi jäänyttä. Jälkeenpäin huomasin että vuori ja virkatut kukkaset rimmaavat kivasti keskenään.


Vappukengätkin tuli hankittua. Jos on a) sopiva koko, b) yksi pari jäljellä, c) puoleen hintaan, d) makea väri ja malli niin kaupat on tehtävä!