tiistaina, tammikuuta 31, 2006


No onpas loistava kuva. Esittää kuitenkin (tekijänsä kaipuuta vapauteen?) suunnitelmia lankahamsterit kisaa varten. Eli sukkaa, lapasta, kämmekästä, liiviä poijalle ja pitkähihaista samalle tyypille. Listalla olisi vielä toppia itselleni ja huovutettavia tyynyjä. Vaikka viimeaikaiset huovutuskokeilut ovat olleetkin vähän....tosin sukkien sijaan taidan tehdä pojalle villahousut, ne käytössä olevat kun ovat lievästi sanottuna kuluneet. Tiedä nyt sitten mitä ja kuinka paljon kerkiä tekemään, mutta hyvähän sitä on vähän etukäteen miettiä/listata. Huomennahan sitä sitten aloitetaan. (Blogini näyttää tosin elävän eri aikavyöhykkeellä kuin minä, tänään on siis tiistai. Onhan?)

maanantaina, tammikuuta 30, 2006

Hyvää huomenta, se on tohtori tuho täällä. Aiheena, varo huonoja ideoita. Jos ajatus, huovutanpa Florica-langasta neulotun neuleeni mönkii päähäsi niin: hälytys, hälytys! Ei kannata. Ellet sitten ole täysi masokisti tms. Tai yhtä tollo kuin minä, jonka pienen päänupin edellä mainittu ajatus täytti. Koska tuloshan oli seuraavanlainen, neule itsessään ei huovuttunut yhtään minnekään, oheni vain. Mutta jopas jopas, pesukone oli täynnä erikokoisia nöyhtäpalloja. Eli siis jotain huovutusta sain aikaiseksi. No, otetaan opettavaisena kokemuksena, enää en yritä uudelleen.

Mutta suloisinta oli se, että kohta kolmivuotias poikani halusi eilen illalla neuloa. Kyseli missä on minun puikkoni (huomaa possessiivin suffeksin käyttö) ja sitten mentiin. Pyöritteli käsissään tekelettä ja tökki puikolla neulepintaa ja kerää. No parempi tämä kuin se aikaisempi suuntaus, jolloin se juoksenteli ympäri huushollia kännykkä korvallaan ja huuteli luuriin: autokauppiasmies!

perjantaina, tammikuuta 27, 2006

Täällä on opeteltu ranskaa Phildarin kanssa. Mallitilkkuakin on päästy tekemään. Jäljillä ollaan, mutta ei ihan samanlaista jälkeä tule kuin kuvassa. Bussissa matkalla töihin äkkäsin, että miten se mallineule EHKÄ saattaisi mennä. Hyvä etten hypännyt pois kyydistä ja palannut takaisin kotia. Tosin aikomassani mallissa lankana on puuvillaa, mutta kun vastaavan paksuista ei kotoa löytynyt kokeilin villalangalla. Ehkä myös siinä syy eroavaisuuteen.

Samaisesta lehdestä sain myös innostuksen söpön näköiseen Bowling lankaan. Sen hinta ei ollut päätä huimaava vain 3.20. Mutta kun aloin tehdä tilausta niin hups heijaa, postituskulut liki 19 euroa. Vähän aikaa mössäsin ja pistin pari kerää lisää. Jos kerran kolmen kerän toimittaminen maksaa saman verran kuin seitsemänkin, niin hmmm...

Mitään järjellistä en siis ole saanut aikaan. Viikonlopuksi on luvassa yhden vanhan lettineuleen purku ja jos sitä huovuttamista kokeilisi Floricasta tehtyjen paitojen kanssa. Kuvassa olevasta norjalaisneuleesta, jos se siis huopuisi, voisi tehdä pojalle takin. Leikkaisi takin kaavoilla ja ompelisi ompelukoneella. Tämän paidan malli on muuten otettu MeNaiset lehden muotikuvasta vuodelta miekka ja kypärä. Paidan hinta oli törkeä, mutta kuva sen verran selkeä että vähän piirtelin ruutupaperille kuvioita ja sitten mentiin. Silkkaa plagiointia siis! Hinnaksi tuli n. 1/4. alkuperäispaidan hinnasta. Lankana Floricaa.


Ja sitten Dylon värinapeilla läträävät huom! Mikä on värin peittävyys? Mulla on tummaa magentaa oleva puuvillaneule jonka väriä voisi vähän vaihtaa. Miten hyvin se väri puree tummiin sävyihin?

torstaina, tammikuuta 26, 2006

Voe ihanuuksien ihmemaa! Phildarin kuvasto tuli eilen postissa. Nyt pitää tavata ranskaa ihan urakalla. Ohjeet tosin ovat niin selkeät, että jos niillä ei osaa tehdä niin johan on kumma. Tietty muutamat peruskäsitteet varmaan hyvä opetella ensin ennenkuin alkaa lankojen kanssa heilua. Mahtaako kellään olla tietoa löytyykö mistään suomi-ranska neulontasanakirjaa? Jonkun blogissa tai jossain sellaisen muistan nähneeni. Vinkkiä vastaanotetaan, kiitos!

Postilootasta löytyi myös uusin Ottobre-ompelulehti. Suosittelen sitä lämpöisesti jokaiselle lastenvaatteiden ompelusta kiinnostuneille. Ohjeet ovat todella selkeät ja mallit hienoja, jopa pojille löytyy vaatetta. Luulin pitkään, ettei ompelu ole mun juttuni kun tekeleet olivat sitä sun tätä. Mutta kun tämän lehden ohjeilla aloin tehdä niin jopas jopas! Ne ovat nyttemmin erottaneet naisten mallit omaan lehteensä joka ilmestyy maaliskuussa. Meni vähän mainostamisen puolelle, mutta entäs sitten. Kun tuote on hyvä niin kannattaa kehua.

Ja ettei pelkkää lätinää niin vähän kuvaa myös tuotoksista. Kuvassa pitkävartiset sormikkaat syksyn Voguesta. Lankana käytin Sisua. Kirjontalangat sain kaupantekijäisinä lankakaupan tädin omista varastoista, siitä iso kiitos hänelle. Näitä edelliset sormikkaat olen tehnyt koulussa, joten lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen, ei reiän reikää sormien välissä. Ja istuvat käteen kuin...no, hanskat.

keskiviikkona, tammikuuta 25, 2006


Pieni kysymys. Mitä te muut teette neuleille jotka vaan pyörivät komeroissa käyttämättä, mutta joita kuitenkaan ei raaski heittää pois. Jotain uusiokäyttövinkkiä siis kiitos. Kuvassa on yksi tämmönen ongelmakimppu. Tää on pyörinyt komeron täytteenä ties kuinka kauan, mutta en raaski hankkiutua eroon koska kuitenkin tykkään neuleesta.

Monet kurnuttavat omissa blogeissaan kuinka Novitan lehti on surkea ja huono. Kannanpa sitten oman korteni kekoon. Mulle tuli ko. lehti tilattuna n. vuosina 96- 01. Kunnes huomasin etten pariin viimeiseen vuoteen ollut tehnyt lehdistä mitään. Parhaat ohjeet ovat olleet vuosina 96 ja 97. Kaikkia kivoja kirjoneuleita ja muita aika haastavia malleja, jotka nykylehdestä tuntuvat puuttuvan. Kokeneena neulojana kun en halua tehdä vain sileää oikeaa neuletta koska osaan sen vaikka silmät ummessa. V
uoden 97 lehdestä sai tilata lankapakettaja esim. Rowanin lankoja lehdissä esiteltyihin ulkomaan malleihin. Lisäksi joka lehdessä esiteltiin lukijoiden omia malleja joihin oli myös ohjeet. Tiedä sitten onko tämä juttu vieläkin lehdessä, mutta ainahan lehteen voi lähettää omia juttujaan, jos niitä vaikka saisi läpi. Tunnustan etten ole nykylehteen kovin hyvin tutustunut (mitä nyt lehtihyllyn vieressä vähän selannut ja todennut että ei kiitos) ja siksi vertailu on vähän vaikeaa. Ehkäpä Novita-lehdessä halutaan esitellä malleja, jotka sopivat mahdollisimman hyvin myös aloittelijoille ja on unohdettu haasteita etsivät. Tiedä tuota. Tai sitten olen tulossa vanhaksi ja kaipailen niitä vanhoja hyviä aikoja :)

Mutta edelleen Phildaria odotellen. Olisitko tänään minun postilootassani. Kiitos.

tiistaina, tammikuuta 24, 2006

Tuli tehty eilen illalla testi: sohvalla ei todellaakaan voi istua ilman että heiluttelee puikkoja tai koukkua. Ei vaan voi. Tai just ja just viisi minuuttia kun oikein pinnistää. Ja sitten kun ei oikein ole mitään järkevää työn alla, niin voi rähmä. Toisaalta ei viiti aloittaa mitään isompaa kun on se lankahamsteri kisa vaanimassa ensi viikolla. Voe tätä elämisen vaikeutta! Tietty jos olisi yleishyödyllinen, niin tekisi vaikka nuttuja ja kypärämyssyjä synnäriosastolle. Omat kaapit kun ovat pullollaan jos jonkinlaista neuletta. Kuvassa on muuten yksi tämmöinen kuhanjottain-juttu. Nurkissa pyöri vuosi tolkulla Novitan Ravenna-lankaa joka yritti paidaksi, takiksi ja huiviksi ja ties miksi, mutta ei sitten kuitenkaan. Voguessa oli neulottu ruusutyyny ja aloin sitten tekemään yksi ilta ruusuja lähinnä kassotaan nyt asenteella. Ja sitten se vaan varkain valmistui sunnuntai illan elokuvaa katsoessa. On näköjään vähän epäterävä kuva kun en käyttänyt salamaa, mutta josko tolkun ottaisi.

maanantaina, tammikuuta 23, 2006


Viikonlopun saalis löytyi Prismasta. Hassu Salsa lanka oli alekorissa ja kun kerran hintalappu näytti että 1 euro niin rohmusin kasan mukaan. Ei kyllä hajuakaan mitä tästä tekisi, mutta oli niin kivan näköistä, että pieni sisäinen harakkani hykerteli tyytyväisenä.

Perjantaina Vogue Knitting odotteli kiltisti minua Stokkan lehtihyllyssä. Tällä kertaa ei ollut mitään pakkosaada juttua. Mutta kauniita neuleita kylläkin. Laitetaan takaraivoon raksuttamaan.



Ja näytiksi että jotain tuli myös tehtyäkin: Karkkikettu-lapaset raitaseiskoista. Mallineuleen olisi pitänyt olla silmukan verran leveämpi. Kun laittaa ohuet lapaset alle niin kämmenpuolen ketut on xl-mallisia. Jännästi huomaa värien vaikutuksen, tämän väriset lapaset eivät voi olla lämpösiä.

perjantaina, tammikuuta 20, 2006


Sain keepin valmiiksi. Aiheutti (lisää) harmaita hiuksia, kun en tehnyt ohjeen langalla. Käytin kaksinkertaista Drops Alpacaa, joka ei tietenkään vastannut mallin tiheyttä. Lisäsin silmukoita ja kierroksia ja purin ja kaikkea. Mutta tulihan siitä valmista. Vaikka jos rehellisiä ollaan olisi voinut olla vieläkin leveämpi ja pidempi...mutta ihan kiva näinkin. Alkuperäisessä mallissa oli myös "helmassa" noita ruusuja, mutta päätin sitten jättää pois, ettei ole liian.. no, hörselöinen. Neulepintana alpakka tuntuu aivan ihanalta.

Eilen tilasin Phildarin kuvaston. Onnettomasta ranskan kielen taidostani huolimatta tilaus yllätyksekseni jopa onnistui. Nyt odotetaan passissa postilootan ääressä. Tosin tuota pakkasta ja tuulta on aika paljon...

torstaina, tammikuuta 19, 2006





Kuvassa komeilee mutukkaneule. Sain tähän innostuksen joskus vuosia sitten kun näin jossain nimeäenmuista-kirjassa saman kuvion konttineuleena toteutettuna. Mutta eihän siitä ohjeesta ottanut mitään tolkkua joten tein palasina. Yksi ruutu on yksi palanen. Työ etenee siten, että luodaan tarvittavat silmukat ja neulotaan esim. 5 kierrosta. Vaihdetaan toiseen väriin ja neulotaan 7 kierrosta. Sitten oikealla puolella poimitaan puikolle nurjalta puolelta värien vaihdoskohdasta nurjan silmukan harja ja neulotaan ensimmäinen silmukka ja nurjan harja yhteen. Poimitaan seuraava silmukka ja taas yhteen kierros loppuun jolloin mutukka on syntynyt. Sivusta katsoen se on sellainen lenkki tai harjanne tai jotain. Jatketaan pohja värillä taas muutama kierros ja sitten taas mutukan aika. Tosi selkeästi selitetty? Valmiit palaset ommellaan yhteen. Oivallinen projekti jämälangoille. Tässä on käytetty Floricaa. Projekti oli aikamoinen ikuisuushomma, välillä oli varmaan vuoden verran kesken. Hihat ovat lettineuletta, muistaakseni 7-veljestä.

keskiviikkona, tammikuuta 18, 2006


Olen rakastunut. Kohde näkyy kuvassa. Tai ennenminkin kohteena on käytetty lanka, Drops Alpaca, joka on aivan suloista. Työ vaan ei meinaa edistyä yhtään kun koko ajan täytyy silitellä syntynyttä pintaa, joko kädellä tai poskea vasten. Tosin muutenkin työ on ollut yhtä purkamista ja uudelleen neulomista, mutta josko se tästä valmistuisi.

tiistaina, tammikuuta 17, 2006


Tämän voisi vaikka nimetä säälittävksi projektiksi. Lopputulos on kyllä ihan ok, mutta mutta.. Sain takin valmiiksi reilu vuosi sitten. Vetoketjun sain aikaiseksi hankittua kuukausi sitten ja vetoketjun sain ommeltua paikoilleen viime viikonloppuna kun oikein pinnistin. Aika saamaton olen tämän kanssa ollut, hävettää myöntää. Malli on ollut joskus Suuri käsityö-lehdessä Kalevala-neuleet mallina. Lettien kanssa piti olla silmä tarkkana että menevät oikealla tavalla lomittain. Lankana tässä on Lett lopi, joka on kyllä niin karkeaa lankaa, mutta kaunis pinta siinä on. Kuvittelenko vain vai tottuuko tähän, mutta neule tuntuu pehmeämmältä joka käytön jälkeen. Ja on muuten lämmin! Valmiina neuleen näytyään siippa tahtoi kans itselleen hupullisen neuleen ja sitä sitten yhdessä suunnittelimme. Laitan piirroksen kunhan muistan kuvata sen.

maanantaina, tammikuuta 16, 2006


Lankahamsterit kisan kutsuun on vastattu. Aarrearkusta löytyi lankaa 6.3 kiloa, vaikka luulinkin, ettei siellä paljoa mitään olisi. Mutta onhan sitä tuossakin. Tosin likipitäen kaikki ovat kerien loppuja ja pientä epätoivoa leijui ilmassa kun sisällön levitin lattialle, mitä näistä muka saisi aikaiseksi? Ainakaan mitään järkevää? Mutta kun aikansa pyöritteli ja järjesteli kasoja alkoi idean tynkää tulemaan. Nyt odotellaan starttipäivää...

perjantaina, tammikuuta 13, 2006


Ei tuu mittään. Kaikki paikat niin jumissa, ettei toivoakaan puikkoihin tarttumisesta. Esitellään sitten vaan näitä vanhoja töitä. Tässä Sirkka Könösen suunnittelema Kettu-neule. Väänsin tämän Florica-langasta, joka oli silloista suosikkilankaani. Ja olisi edelleenkin jos värikartta olisi yhtä laaja kuin silloin joskus. Malli tietty vähän kärsii kun sitä ei ole tehty Könösen suosimasta langasta, Pirkkalankaako se nyt sitten oli. Kuva vähän latistaa värejä ja koska neulekin on vanha, se on vähän venynyt sinne ja tänne (seli, seli). Hihoissa tuli ohjeiden tulkintahäiriö ja levennykset tuli tehtyä liian nopsaan, jolloin hihoista tuli pussit. Mutta olkoot, ite tykkään.

torstaina, tammikuuta 12, 2006



Täytynee pitää parin päivän tauko puikkojen heiluttelemisesta, sen verran on jumissa koko yläselkä. Ja niin kauhea neulomisvimma olisi päällä... niisk. Suurin ongelma on se, että lankakauppaan on päästävä ja sitten kun saalis on kotona niin voiko sen kimppuun olla käymättä? Kuvassa ei ole mitään mikä olisi edes nähnyt neulopuikkoja, mutta oli sen verran kiva ja värikäs, että löysi tiensä tuohon näytille. Tyyny on Sirkka Könösen suunnittelema, tarvikepakettina joululahjaksi siipalta saatu/kiristetty. Eka tämmönen villakirjontatyö ja olen enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen. Täkki on virkattu jonkun nimeltämuistamattoman kirjan mallitilkun mukaan värejä muunnellen.

keskiviikkona, tammikuuta 11, 2006


Syksyllä seikkailin netissä ja päädyin Vogue Knitting-lehden sivuille ja meinasin saada slaagin. Tahtoo tommosen ja tämmösen ja kaikki! Kauhea selvittely mistä mahtaisin lehden löytää. Tuli jo luovuttua toivosta, kunnes yksi ilta Stokkan lehtiosastolla: tuossa! Taisin jo autossa matkalla kotia tehdä mielessäni listaa mistä aloitan... Oheinen ympyräneule vei kaiken huomioni, (ai että näinkin voi neuloa!) ohjeet lyhennyksineen olivat hepreaa mutta sinnikkäästi vaan eteenpäin. Lankana on Isoveli coloria ja mustaa. Neule on tehty litteänä ympyränä aloittaen keskeltä takaa. Hihojen kohdalle jätetään reiät ja siitä poimitaan silmukat hihoja varten. Neule on ihan tavallista oikein nurin kierroksia. Välissä mustaa ja värilankaa kierretään toistensa ympäri. Ainakin viimeisillä kierroksilla kun silmukoita oli puikolla yli 500 kiertäminen oli yhtä tuskaa. Hankala puoli koko hommassa oli se, että neuletta oli lähes mahdoton sovittaa. Puikoilla ollessaan se muistutti jättikokoista myssyä. Vasta kun silmukat oli reunassa päätelty tuolla mahdottomalla takkulangalla, jonka nimeä en muista, niin näki mitä olikaan tullut tehneeksi. Henkalta ja maukalta löysin kivan rintaneulan joka on kuin tehty tätä varten. Kuva on vähän kökkö, katsotaan , jos joskus saisin aikaiseksi vähän paremman.

Niin, tämä ei ole matto vaikka siltä ehkä näyttääkin... Matto jolla on kädet? Ei, tämä on takki.

Sain pikkutopin valmiiksi. Tästä tuli oikein kiva. Tapanani ei ole tehdä samaa mallia toista kertaa, mutta tätä voisi jopa harkita. Jotain tiukkakierteista merseroitua puuvillaa, jossain tummassa sävyssä? Kädenteissä ja kauluksessa käytettiin kolmen puikon päättelyä, joka oli loppujen lopuksi aika helppoa. Tosin niskat menivät aivan jumiin siitä väkertämisestä. Mutta onneksi tänään on aika hierojalle!

tiistaina, tammikuuta 10, 2006



Tämä paita odotti reilut 15 vuotta valmistumistaan. Juttu menee näin. Silloin joskus 16-vuotiaana lähdimme tyttökaverin kanssa junalla Helsinkiin asti katsomaan Kaffe Fassetin neulenäyttelyä. Olimme molemmat innosta pinkeinä herran tuotannosta. Näyttely oli henkeä salpaava, mutta sen verran naiiveja olimme, että ihan oikeasti luulimme Kaffen tekevän kaikki neuleensa itse. Ja vielä päivitelleet miten se ne kaikki kerkiääkin tekemään...ajatella. Ja sitten se totuus: se käyttää neulojia ja “vaan” suunnittelee! Höh! Mitäs hommaa se semmoinen on?! Ei voinut pieni mieli käsittää. Nyttemmin naurattaa koko närkästys ja kun ymmärtää elämän realiteetteja vähän paremmin niin eihän suunnittelu ole “vaan”. Sieltä asti ajatus tästä paidasta on kytenyt, mutta en ole vain uskaltanut aloittaa, kun se on näyttänyt ylivoimaisen vaikealta miljoonine väreineen. Kesällä tulin ostaneeksi Kaffen kirjan, sen jossa on ruutupiirroksia mallikerroista. Aikani tutkittuani ja pähkäiltyäni päätin uskaltaa. Ja arvatkaas mitä, tämä oli helppo tehdä! Intarsia osuudet tein niin, että kylmän viileästi leikkasin parin metrin langanpätkiä ja kun lanka sitten loppui niin solmulla jatkoa. Jos eli kun tuli järkyttäviä rotanpesiä niin veti vain langat läpi. Ensimmäisen kerran tuli kokeiltua lankojen päättelyä neulomisen yhteydessä, hiemanhan se hidasti työtä, mutta eipähän tarvinnut niin kauheasti viimeistely vaiheessa päätellä langan pätkiä. (Eli loppujen lopuksi nopeutti työtä.) Lankana on erilaisia puuvillalankoja, en enää muista mitä merkkejä. Ohuesta villalangasta neulottuna varmaan myös herkku!

maanantaina, tammikuuta 09, 2006


Lisää välipaloja. Loppuvuoden Vogue Knitting lehdessä oli tämmöisen pikkutopin ohje, joka kuiskaili sen verran voimakkaasti, että puikkoihin oli tartuttava. Langan löysin viime kesän alekorista 40 senttiä kerä. Ja kun toppiin menee ehkä 5 kerää lankaa ei hintakaan paljoa kukkaroa rasita. Mutta tuolle alareunalle pidämme höyryraudan kanssa tiukkasävyisen puhuttelun. Josko ymmärtäisi oman parhaansa ja oikenisi!

Huovutusprojektin jälkeen ei huvittanut tarttua mihinkään kuukausien urakkaan, vaan välipalaprokkiksia vain. Sellaisia joihin menee muutama pävä ja valmista on. Joten tekasin pojalle oheisen paidan. Lankana on 7-veljestä raita. Aika näyttävän näköistä kahdella langalla tehdyksi? Mulla on joku kouluajoilta periytyvä kammo 7-veljestä kohtaan. Jotenkin muistan sen jäykkänä ja paksuna lankana. Liekö sitten muisto väärä vai onko lanka muuttunut, mutta tätä oli mukava neuloa ja valmis neulekin tuntuu mukavalta. Parasta kuitenkin oli se että poitsu sanoi paitaa kauniiksi. (Eikä ollut edes auton kuvaa rinnuksessa...)

torstaina, tammikuuta 05, 2006


Ja ohessa on kuva työstä valmiina huovutuksen jälkeen. Pituudesta lähti mittaa pois n. 60 senttiä, pituus on nyt n. 90 ja leveyttä sopivasti. Kiinnityssysteemejä pitää vielä miettiä, koska alimmainen aukeaa aina kun kiipeää portaita tai istuu alas. Mutta muuten oikein tyytyväinen hän.

Viikonloppuna pitänee ottaa kuvia muista kamppeista, uusista ja vähän vahemmistakin.
Aikani katselua muiden tekeleitä heidän omissa blogeissaan, tuli ajatus että tahtoo, tahtoo! Kokeillaanpa nyt onnistunko tekemään omat sivut.

Olen harrastanut neulomista, kirjontaa, tilkkutäkkeja ja kaikkea muuta käsillä tekemmistä jo yli 15 vuotta ja monen moista tuotosta on tullut, parempaa ja huonompaa.

Aloitetaan ensimmäisellä isommalla huovutustyöllä. Ohessa syksyn Vogue Knitting'ssä ollut malli. Lankana käytin Fritids Garnia. Kuviot ja kirjailut on tehty silmukoita jäljitellen valmiiseen neulepintaan. Urakka oli aika valtava ja niin oli myös valmiissa mitoissaan oleva työ ennen koneeseen menoa. Koneessa pyöritettiin neljä kertaa ennekuin takki oli kooltaan jotain muuta kuin armeijan soputeltta. Vähän meinasi oma uskokin horjua - tuleeko tästä ikinä mitään, ja niin paljon kun sohvatyyjä tuli kulutettua takapuolen alla... mutta sitten kun viimeisen kerran jälkeen koneesta ongin tuotoksen ulos alkoi jo hymyilyttää. Tämähän on oikean kokoinen! Höyryrautaa vaan päälle, niin pahimmatkin möykyt katosivat. Takki on todella lämpöinen. Hyvin tarkenee ulkona, ainakin näin pikku pakkasilla.