lauantaina, joulukuuta 30, 2006

Nyt lienee se aika vuodesta kun tarkastellaan mitä onkaan tullut tehtyä. Aina tuntuu siltä ettei oikein ole saanut aikaiseksi mitään, mutta nyt on blogi todisteena siitä, että onhan tuota tehty. Yhtä ja toista.

Viime päivien saldo on tosin ollut surkea kun migreeni on ollut vieraanamme. Mistä sekin nyt keksi tulla kiusaamaan? Tosi villejä sahalaitakuvioita on nähty! Täytynee postaus tehdä vauhdilla kun tuntuu, että hetkenä minä hyvänsä vipatus alkaa uudestaan.

Vuoden viimeisenä käsityönä ompelin pojan junaratakiskoille, sun sellaisille tykötarpeille, säilytyspussukan, radan kappaleet kun olivat hujan hajan olkkaria. Pojan mielestä pussukka oli tyhmä (kiitos taas tästäkin) mutta robottimieskuva on kuulemma hieno.

Tällä hetkellä työn alla on Leijat-huivi, se on edennyt jo yli puolen välin. (Langanpäitäkin on päätelty urakalla, kiitos minä.) Olen vähän miettinyt josko vuorittaisin sen, Tove kun ei ole niitä pehmeimpiä lankoja. Leijojen ohella olen tuhonnut Merinosilkin loppuja. Siipalle esittelin tätä yksi ilta, sanoin että eikös tule kaunis pitsihuivi? Tuli paljon puhuva hiljaisuus, ja kysymys: "Siis mitä tuosta tulee?" Ei mokoma uskonut! Kuvassa siis Shetland Triagle nurjalta puolelta.


Keskeneräisiä vuoden varrelta ei oikeastaan ole jäänyt. Vain nämät turkkilaiset sukat, jotka eivät sitten kuitenkaan napanneet. Ne ovat tosin siirtyneet autuaammille neulomusmaille. Tunnustetaan, etten jaksanut edes purkaa niita, katkoin vain langat ja työnsin koko homman roskikseen.

Toinen keskeneräinen on trikookuteesta virkattu matto. Se jäi kesähelteillä kun ei jaksanut kökkiä sisällä, vaan piti kirmata ulkona, ja syksyllä oli muuta tekemistä. Itse palasia ei tarttisi tehdä kuin 4-5, mutta ne pitäisi yhdistää. Toisaalta koska nyt on tulossa lisää pikkujalkoja tömistelemään, niin iso reikäinen virkattu matto ei ole niitä käytännöllisimpiä. Jospa sitten joku päivä? Kaksi keskeneräistä, joista toista ei oikeastaan edes ole, aika hyvin?


Mutta sitten se vaikein osuus, mikä on ollut paras valmistunut työ? En osaa päättää, joten valitsen kolme. Ensimmäisenä heti vuoden alussa valmistunut huovutettu takki.

Takki miellyttää edelleen silmää. Se on lämmin, vähän toki nyppyyntynyt. Suurin miinus on säilyttämisen kanssa, koska sitä ei voi roikottaa henkarissa. Ja rantapallomahan kanssa se näyttää kamalalta, mutta siitä ongelmasta päästään pian.

Toinen suosikki on Suolavesi-paita. Lanka on mukavaa, malli on mukava, kaikki on mukava. Tämän tyylisiä haluaisin tehdä lisää.

Ja kolmantena Veivi. Tästä olen jotenkin erityisen ylpeä. Tänä vuonna tulikin tehtyä erityisesti huiveja, Ene, Veivi, Swallow Tail, Eleanor, Icarus...aiempina vuosina huiveja on tullut ehkä yksi kahdessa vuodessa. Huivi"villityksen" syytä ei kauaa tartte hakea: muut blogit.


Entäs mitä tapahtuu ensi vuonna? Sen kun tietäisi. Domino-neulejuttuja on harrastettava lisää, se on jotenkin äärimmäisen mielenkiintoista. Samoin joku haasteellinen kirjoneuletyö kutittelisi sormia. Ja kunhan pääsen möhömahastani ja raskauskiloista eroon alan taas ommella itselleni. Tässä vaiheessa jo naurattaa: kuitenkin valvon kaikki yöt kirkuvan kersan kanssa ja päästä vippaa niin pahasti etten tiedä edes omaa nimeäni...esikoinen huuti ensimmäiset 13 kuukautta likipitäen joka yö, joten totaaliväsystä on kokemuksia. Sormet ristiin, että nyt sujuisi edes vähän paremmin.

Eli kun reaaliteetit otetaan huomioon, niin turha suunnitellla sen tarkemmin. Toisaalta olen huomannut, että jos en pääse edes vähän värkkäämään jonkin sortin käsitöitä silloin tällöin niin päässä alkaa viirata.

No, tulipas pitkä jollotus. Jos kuka nyt jaksoi kahlata tänne asti niin nyt olisi kiitosten aika. Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille, yksin olisi ikävä jorista! Hyvää Uutta vuotta ja ollaan varovasti niitten rakettien kanssa.

6 kommenttia:

  1. Tuo takki on ihan järjettömän hieno. Olen sitä useamman kerran käyny ihastelemassa. Se olis kyllä kiva nähdä livenäki. Pitää varmaan alkaa kulkemaan silmät auki katuja tallatessa.

    Kiva on ollut lukea sinun juttuja. Yks minun lemppariblogeista. :) Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
  2. Aivan upeita töitä kaikki! Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
  3. Upeita töitä!

    Onnea uuteen vuoteen ja voimia massun kanssa, kyllä se sitten palkitsee , kun pieni on mahanahkan tällä puolella (huusi hän sitten tai ei).

    VastaaPoista
  4. Anonyymi18.59

    Uuden vuoden toivotukset täältäkin ja ponnistusonnea! Kiitokset vielä pääkallolapasista, käytössä on. Valmistuneita töitä ihaillaan säännöllisesti ja kaipa tätä kautta ensiksi kuullaan iloiset perheuutisetkin. Terkut perheen pojillekin! kummitäti ja kummityttö

    VastaaPoista
  5. Anonyymi13.22

    Ihana takki! Olen saanut kumman päähänpinttymän että haluan ehdottomasti huovutetun takin...pitkän...itsetehdyn. Pakko oli ottaa takkisi kuva samaan tyyliin kun muut leikkaa bikinikuvia jääkaapin oveen niin mun johtotähtenä on takkisi...kärsivällisyyttä niin palkinto voi olla upea...mun tapauksessa paino sanalla VOI OLLA.

    VastaaPoista