perjantaina, syyskuuta 22, 2006

Yllätin ihan itsenikin korjaamalla vauvanhaalarin lahkeet. Jälkeenpäin fiksailu kun on mielestäni niitä inhokki hommia. Ovat nuot paremmat näin. Pysyy jalkakin lahkeessa paremmin.

Taustaalla on pojan Rakas Kissatäkki. Poika ei pahemmin pehmoleluista perusta, mutta Täkki on se Tärkeä. Niin Tärkeä, ettei se aina ennätä pesuun ja siksi haisee yleensä aika pahalta. Ja voi sitä tuskaa kun se pyörii pyykkärissä, sitä katsotaan luukusta haikein mielin.

Veivin kimpussa olen ollut innokkaana. Niin innokkaana, että lapaluut on aikas jumissa. Jännitän hartoitani jotenkin pöljästi pitsiä tehdessäni. Mallikertoja on koossa nyt 14. Nyt ymmärsin sen poimitut silmukat hommankin. Ohjetta silmäillessäni luulin, että kerroksia tulee se 204 ja jos siitä muka poimitaan 240 silmukkaa niin sehän kupruilee. Mutta nyt älysin että kerroksiahan tulee itse asiassa 408, kun tekee 34 mallikertaa. Olenko vielä kärryillä, vai menikö taas metsään?

Tässä vielä kuvaa pinnasta. Musta nuot kyllä näyttävät ennemmin tykkylumen painamilta kuusilta kuin aalloilta.

On täysi arvoitus minkä kokoinen huivista tulee.

4 kommenttia:

  1. Anonyymi12.24

    joo, olit tajunnut sen poimintajutun tosi hyvin. Ja tosi nopeasti olet edistynyt sen kanssa, vaikka voitkin neuloa vain illalla...

    meidän Oskarilla oli kanssa rakas peitto, jonka kanssa nukuttiin ja onpa se vielä 12 vuotiaanakin sängyn päässä kummittelemassa :-) Aika suloista, oikeastaan...

    VastaaPoista
  2. Kun on sisäistänyt mallikerran työkin joutuu vikkelämmin. Aluksi piti vahdata jokaikistä silmukkaa erikseen. Toisaalta kun luulee tietävänsä mitä tekee, niin saattapi se nalli napsahtaa omaan jalkaan...

    Huvittavinta tuossa peitossa on se, että se on oikeastaan vain Eurokankaasta ostettu fleece-pala, josta piti tulla jotain. Se kuitenkin päätyi pinnasänkyyn, kun poika hakkasi päätään päätyyn. Siitä sitten urkeni ura täkkinä.

    VastaaPoista
  3. Ihana pikku haalari! Olisipa vielä käyttäjiä, noitahan tekisi ilokseen!

    VastaaPoista
  4. hee, tykkylunta kuusissa. Enpä ollut aatellut noin, mutta niinhän se menee! Tykkylumihuivi, oivallista :)

    Mulla meni nyt ihan ohi toi silmukkahomma.. No, kerran sain sen neulottua ihan ohjeesta, eiköhän se onnistu jos seuraa ohjetta kiltisti :) (Emmieennääikinäkettäänneuvo. Menee mettään, hoksin just kun neuvoin Villasatuakin ihan pieleen. Onneksi Villasatun ihana huivi valmistui siitä huolimatta :D)

    VastaaPoista