torstaina, tammikuuta 19, 2006





Kuvassa komeilee mutukkaneule. Sain tähän innostuksen joskus vuosia sitten kun näin jossain nimeäenmuista-kirjassa saman kuvion konttineuleena toteutettuna. Mutta eihän siitä ohjeesta ottanut mitään tolkkua joten tein palasina. Yksi ruutu on yksi palanen. Työ etenee siten, että luodaan tarvittavat silmukat ja neulotaan esim. 5 kierrosta. Vaihdetaan toiseen väriin ja neulotaan 7 kierrosta. Sitten oikealla puolella poimitaan puikolle nurjalta puolelta värien vaihdoskohdasta nurjan silmukan harja ja neulotaan ensimmäinen silmukka ja nurjan harja yhteen. Poimitaan seuraava silmukka ja taas yhteen kierros loppuun jolloin mutukka on syntynyt. Sivusta katsoen se on sellainen lenkki tai harjanne tai jotain. Jatketaan pohja värillä taas muutama kierros ja sitten taas mutukan aika. Tosi selkeästi selitetty? Valmiit palaset ommellaan yhteen. Oivallinen projekti jämälangoille. Tässä on käytetty Floricaa. Projekti oli aikamoinen ikuisuushomma, välillä oli varmaan vuoden verran kesken. Hihat ovat lettineuletta, muistaakseni 7-veljestä.

4 kommenttia:

  1. Hei,

    tuohan on mielettömän hyvä jämälankojen hukkaamisprojekti tosiaankin!! Varastan siis idean ja alan suunnittelemaan peittoa tuolla tekniikalla! Jämälankoja mnimittäin riittää...

    VastaaPoista
  2. Mieletön työ, nostan hattua taas ja korkealle! Vähän sama tyyli on käytössä hierovissa sukissa, joissa on juuri tuollaiset harjakkeet pohjissa. Kokonaista kolme sukkaa olen saanut aikaseksi ja jo niissäkin on meinannut mennä hermo! Ja ne harjakkeet ovat siinä aina yhtä väriä!

    VastaaPoista
  3. Mulla on jossain jemmassa ikivanha italialainen Filatura di Crosa, jossa tuota tekniikkaa on tungettu mm. moniväriseen viittaan. Hiano.

    VastaaPoista
  4. Liisa-täti12.46

    Moi Soile,

    Olen sinusta ylpeä!

    VastaaPoista